IRC-Galleria

Yritän huomenna kirjoittaa taas pidemmin, mutta nyt on pakko sanoa. Olen aavistuksen krapulassa ja väsynyt, kädessä on Hello Kitty -leima, minua hymyilyttää, illalla taas vähän humppaamaan (mutta sivistyneemmin, jeah), parsakaali maistuu ihanalta, grillitassu vielä ihannemmalta ja facebook onkin hauska.

Taustalla soi The Sounds ja ekaa kertaa lukion jälkeen minun tekisi mieli huutaa otsikon kysymykseen, että "Yes, yes I am!", tanssia kadulla ja halata vastaantulijoita ja ratsastaa yksisarvisella kohti hymyilevää aurinkoa.

Olin niin pitkään kateellinen muiden elämästä, että oli ihana hankkia oma.

Vappu tuli, vappu meni, Pasi sanoi pulipuli, taijotain.

Vappu tuli niin yllättäen, ettei sitä jotekin edes tajunnut. Olin sen verran valmistautunut, että oli viinaa, lantrinkia ja muutakin, mutta oho, nyt on aatto. Oho, työt loppu. Oho, pitäisi lähteä kaupungille. Kyllä mä hymyilin, mutta jotenkin puuttui sellainen nyt on __vappu__ fiilis, mutta toisaalta eipä sitä ole muutenkaan vuosiin ollut.

Mantan lakituksessa oli liikaa väkeä ja jotenkin jännää se, miten väkimäärän ylittäessä tietyn pisteen, se tuntuu vähäiseltä. Kun väkeä on sopivan paljon, voi kierrellä ja kikatella ja moikkailla ja vaikka mitä, mutta sitten kun väkeä on niin paljon, että puristuu jotain roskalavaa päin ja näkee vain ne, mitä edessä seisoo, eipä siinä voi muuta kuin juopotella. Kyllähän se puisto sit purkautu ja tilaa oli. Ehkä hieman epähyvä ratkaisu oli mennä senaatintorin rappusille tai ehkä tuli juteltua liikaa työkaverille ja liian vähän ulkopuolisille, mutta yhtäkkiä kello oli tosi yö ja tajusin, etten ole vaihtanut yli viittä sanaa tuntemattomille. Meni aamuviiteen ja oli "ihan kivaa", mutta jotenkin oli hieman pettymys ilta silti. Ajattelinkin, etten lähde vappupäivänä mihinkään, vaan jään nyyhkimään ja krapuloimaan kotiin, mutta toisin kävi. Lopputulos 5 juotua isoa tuoppia ja takaisin kämpillä klo 23. Uujee. Perjantaina oli sitten aika nahkea olo töissä, vaikkei selvää krapulaa ollutkaan.

Eikä ollut edes normaali työpäivä, vaan klo 7.15 alkoi Jari Sarasvuon joku aamuakatemia, joita on kahden viikon välein ja ylhäältä tuli sellaista noottia, että ne ovat muuten pakollisia. Sain itseni ihmeen hyvin ylös sängystä, mutta sen jälkeen alkoi vaikeudet. En ennättänyt syödä mitään aamupalaa tai edes ottaa kahvia ja sinne akatemiaan kiirehtiessä oli niin stressi, etten tajunnut, että kahvia olisi saanut sieltäkin. Väkeä oli niin paljon, ettei kaikki mahtunut normaalisti istumaan, vaan lisätuoleja raahattiin paikalle ja jouduin lähes eturiviin ihan Jarin eteen. Poskia kuumotti hieman se, että mulla oli farkut ja huppari ja muilla puvut, eikä edes mitkään halvat puvut. Poskien kuumotus lisääntyi, kun rupesi nukuttamaan ihan älyttömästi. Kun minua nukuttaa, en voi sille mitään. Vaikka kuinka yrittämällä yritän pysyä hereillä, silmät eivät vain kohdennu enää mihinkään ja alan nukahtelemaan ja heräilemään puolen sekunnin välein. Luulin akatemian kestävän tunnin, mutta se kestikin kaksi ja sitten kolmas tunti jo alkoi. Arhg! Perse kuoli puutumiseen, jaloissa ei ollut enää tuntoa, nukahtelin ja heräsin 60 kertaa minuutissa, Jarin läheisyys ja paasaus pelotti ja hävetti muiden puolesta, kun ne olivat yhtä pihalla kuin minä. Taianomaisuutta aamuun tuli kuitenkin siitä, kun kuunneltiin Jenni Vartiaisen Miltä se tuntuu biisi. Olin ihan wtf, mikä tää on, :O, kun se soi ja sit kun sain kuulla, että Jennia, niin wow-ow.

Heti kun pääsin kotiin, ostin biisin ja nyt se on soinut aikalailla repeatilla. Ihan järjettömän hyvä biisi taas. Ehkä tähän kyllästyy joskus, mutta ainakin näin alussa iskenyt yhtä kovasti kuin No One ja on tämän vuoden toinen biisi, joka oikeasti toimii kuin lehmä ojassa. Sanat ovat mahtavat, Jennin lauluääni ihan super ja tällä levyllä on tuotantoarvot ihan huipussaan. Paasaan taas samaa, eli musiikin "kallius" ei tee siitä tietenkään hyvää, mutta hyvä biisi, joka tuotetaan hyvin, on vain tuplahyvä. Tämänkin biisin hyvyydestä 50% tulee sanoista ja Jennistä, 50% taustoista ja kaikista pikkumurahduksista ja kilahduksista, joita saa kuunnella. Tekisi mieli ostaa koko levy, mutta kahden biisin perusteella ei oikein uskalla, etenkin kun se toinen biisi, ihmisten edessä, alkaa jo vähän tylsiä.

Vaatestressiä taas. Metsästän edelleen peräsuoli pitkällä kevätvaatteita ja tänään tajusin, että nythän on KESÄ, eikä minulla ole mitään kesävaatteita. Aargh! Noh, ehkä voin skipata kevätvaatteiden ostamisen, mutta argh silti. Mulla on vain yhdet farkut (tai no, viidet, mutta ei lasketa) ja nekin on jo liian löysät, haluan tiukemmat, mutta sit kun ostan tiukemmat, minulla on taas vain yhdet housut, koska en minä niitä löysempiä enää koskaan käytä. En vain osaa käyttää kaksia eri housuja yhtäaikaa, paitsi jos toiset on sit ihan selvästi kotihousut tai vaikka siistit työhaastatteluhousut. Tartten myös lenkkivaatteet, sortsit, cargohousut niin ja paitoja! Mulla on t-paitoja, mutta ne on vanhoja ja rumia, tartten hienompia. Koruja. Jotain. Aargh! Tahdon johonkin tv-ohjelmaan, jossa minulle hankittaisiin parin vuoden satsi vaatteita ja sit vain joka kuukausi maksaisin tietyn summan, että saan ne.

Joo, kävin lenkilläkin. Muistin kaksi asiaa lenkkeilystä: se on tylsää ja se on luontomaisen kaunista. Lenkillä näki niin eri tavalla luontoa ja materiaa mitä helsingin keskustassa pyöriessä näkee. Ei siellä katsele voikukkia, vaan ihmisiä ja yleensä muutenkin enemmän sitä viettää liikkeissä kuin kadulla. Työmatkallakin kävellessä sitä katselee jotain muuta kuin luontoa, tosin se matka on kyllä ihan helvetin rumakin, joten sekin vähän vaikuttaa. Kävelin larusta Espooseen siskon kanssa ja siellä oli nättiä. Kesä! Espoo myös näytti siltä, miltä kuvittelin Helsingin näyttävän, eli paljon uusia isoja valkoisia taloja, betonia ja teitä. Ei, tämä ei ole haukku, vaan kehu. Toki se on arkkitehtuurillisesti aika köyhää, mutta rakastan tuollaista semiurbaania betonirakentamista, etenkin kun joka puolella sen ympärillä kasvaa nurmikko ja kukat kukkii. Helsingin keskusta näyttää siltä, että siellä haluaa mennä baariin yhdelle ja tuijottaa ihmisiä. Espoo näyttää siltä, että siellä haluaa istua jalkakäytävänreunalla kesäpäivänä ja juoda kokista ja tuijottaa väreilevää asfalttia.

Vähän reilu 11 kilsaa oli aika tuskaa. Kunto kesti sen ok, mutta jalat ei. Lonkat tuntui tipahtavan irti, alushousut pureutuivat nivusiin ja sukat hitsautuivat jalkapohjiin kiinni. Ei ole tullut taas käveltyä pitkilleen matkoja, niin ei jalat jaksa. Tuo jalkapohjasukkaongelma tosin on lähes aina, enkä tiedä pitäisikö minun kovettaa jalkani, ettei se tuntuisi, vai juurikin rasvata ja pehmentää. Mitä sileämmät jalat, sitä pahemminhan se tuntuu koskevan. Sitten kun jalat ovat yhtä kovaa keltaista ihoa, kävellä voi vaikka paljasjaloin, mutta sitten on muuten kokoajan inha jalkaolo.

Ostin "Raakaa lihaa" sarjakuvakirjan ja kikattelin. Aivan mahtava idea se, että ne hahmot piirretään aina lähes samalla tavalla ja ruuduissa tapahtuu todella olemattomasti mitään liikettä. Käytännössä siis kuka tahansa osaa piirtää noin (joku kiroileva siili ja muutkin noudattavat toki samaa kaavaa), kun vain kerran onnistuu piirtämään hyvin jotain. Hauskuus piilee repliikeissä ja osittain myös siinä staattisuudessa. Koko kirja kahteen päivään oli vähän liian nopea tahti tai toinen osa kirjaa oli huonompi, kun hymy välillä hyytyi, mutta mahtavia strippejä riitti ja lentäviä lauseita jäi päähän.

Mies: Jaakko Sitruspää! En ole nähnyt sinua sen jälkeen kun saimme lukion päättötodistukset!
--
Sitruspää: Niin, lähdin pois vähän sen jälkeen kun sytytitte taloni tuleen ja kirjoititte etupihalleni "häivy kaupungistamme friikki". Mutta nyt olen palannut.
--
Mies: No... mitä kohtaa siitä "häivy kaupungistamme friikki" sinä et ymmärtänyt Jaakko?

Tänään oli koulutuspäivä, joten ei ihan perusduunia vain. Titteli oli alunperin joku "Odotukset ylittävä asiakasyhteistyö puhelimitse"/tms ja olin jo valmiiksi vähän iik, puhelimia! Koulutus oli kuitenkin tosi hyvä ja pakko myöntää, vaikka olen jotenkin vähän pitkin hampain tuollaisia "filosofisia koulutuksia" vastaan, niin kyllä tästä ainakin tuntui jäävän jotain päähän, se on toki sitten itsestään, käyttääkö niitä oppeja. On ihan uskomaton ero hyvän ja huonon asiakaspalvelijan välillä ja vaikka minun ei ole tarvinnut työssä vielä puhelimeen pahemmin koskea, niin ihan samaa asiakaspalvelua se on mailienkin lähettäminen ja siellä vain korostuu se, kun ei voi käyttää olemustaan ja ääntään apuna. Minä kyllä tykkään näistä motivaationkohotustilaisuuksista, koska minä tartten jatkuvaa "Jee, jee, hyvä fiilis" kannustusta, että oikeasti osaan toimia yrityksen parhaaksi. Muuten käy nopeasti niin, että "mä olen täällä vain töissä" asenne palaa. Harmittavasti vain hävettää ottaa käyttöön jotain uusia toimintatapoja, jos muut ei ota, vaikka se parantaisi yrityksen tulosta JA minun mieltäni. En minä näe siinä mitään itseisarvoa, että kaikki on aina perseellään, vaikka päivät nopeasti meneekin.

Koulutuksessa jo vähän katselin ikkunasta merellä, että siellä on kesä! Kesä! Pihalle päästyä piti tosin vetää lyyssi kiinni kun tuuli, mutta kaupungilla oli jo jeij, lämmintä ja ihan älyttömästi ihmisiä istui asfaltilla ja jeejeejee! Harmi vain, kun olen liian sovinnainen istumaan mukaan, etenkin kun en edes polta. Ainiin, polttaminen. Gaah. "Polttelee" ihan helvetisti aloittaa röökaaminen uudestaan, vaikka olen ollut jo 9kk kuivilla. Ei se tupakka itsessään miellytä, vaan sen tuomat sosiaaliset mahdollisuudet. Surkeana katson, miten jotkut työkaverit lähtee tupakalle ja tulee nauraen ja vinkkaillen pois. Tieto ja juorut siirtyy tupakoijien välillä ja muut jäävät ulkopuolelle. Tuotakin tärkeämpää tupakointi olisi sitten bileissä ja onhan se ihan huippuhyvä tekosyy jäädä istumaan puistonpenkille. Valitettavasti tiedän kyllä sen, että jos polttaa, ei sitä kuitenkaan voi polttaa vain noissa tilanteissa, vaan tulisi poltettua muulloinkin ja se ei ole hyvä. Niin ja se terveys ja kuolemakin. Vittupillutirskis! Keksikää jo terveellinen tupakka, äkkiä!

Ainiin, lähdin siis shoppaileen. Puutelista on hirveä, mutta eniten halusin lämmintä kaulahuivia vappua varten (spoilaan jo etukäteen, etten saanut). Olin etukäteen selvitellyt liikkeitä, mistä sen voisi löytää, mutta eipä löytynyt. Vitutti, hiotti ja ärsyttikin. Onneksi edes ihmisten vaatteet olivat niin *drool*, että se vähän piristi. Lopulta sitten löysin Jack & Jonesista vihreän ohuen huivin. Nooh, mä tartten ohuenkin huivin... Otin vielä jonkun kivan hupparin ja menin kassalle ja OHO, täällähän on vaaleanpunainen huivi! Tahdon! Ja niin siinä kävi, että nyt omistan vaaleanpunaisen huivin ja kotona kun sitä väriä katsoo, se on kirkuvan vaaleanpunainen, eikä hillityn vaaleanpunainen. No se oli miesten osastolla, joten on se miesten. Heteromiesten, en tiedä :D Olisin halunnut mustavalkoisen, muttei siellä ollut.

Nyt siihen hauskaan osuuteen. Ostin aika ekoina päivinä HM:ltä mustavalkoisen ohuen huivin, mutta se oli ihan mystisen muotoinen, eikä sitä saanut kaulaan mitenkään. Vitutti vähän tuhlattu raha, mutten asiaa sen enempää itkenyt. Tänään sitten kun kämpille pääsin ja sitä vaaleanpunaista huivia testailin, yhtäkkiä iski päähäni järjen salama. Ei vittu. Ei voi... Eiii.... Otin sen HM-huivin käteeni, joka aina roikkuu eteisessä ja hetken nyprättyäni tsädämm, aukaisin sen kokonaan avonaiseksi. Se oli siis aina ollut yhdellä taitteella, enkä ollut sitä huomannut. Voi vittu, mullahan OLI jo mustavalkoinen ohut huivi. Aaargh :

---

D Noh, onneksi tuo vaaleanpunainen on sentään vaaleanpunainen, enkä omista kahta mustavalkoista.

Lämmintä huivia en löytänyt, mutta naah, ehkä sitä ei kesällä tartte, ostaa sit syksyllä ja joku voisi väittää minulla olevan huivifiksaation, jos ostan jo viidennen kuukauden sisään. Kävin Ruohonjuuressa, jossa oli hirveästi kaikkea ihanaa tavaraa. Rakastuin kauppaan (mutten palveluun) ja tekisi mieli ostaa yksi jokaista pussia ja testailla. Nyt tyyppään quinoat, joskin olen sitä jo maistanut ennen. Ihan ok, joskin paljaaltaan hyvin mautonta. Lakritsiteetä teen iltapalaksi, om nom nom nom. Soijajauhoakin ostin, tosin se on minulle peruselintarvike, ei mikään erikoisuus (paitsi tällä kertaa hinnaltaan). Ruohonjuuressa oli myös ihania olkalaukkuja. Ehkä ostan sieltä, jos en Marimekolta uskalla.

Kävin kaljalla. Harmi kyllä, yksin. Tuplaharmi, sisällä. Kaikessa kivuudessaan ja piedessä tumahtelussaan se oli jotenkin pettymys, kun sitä etukäteen odotti terassia ja jotain seuraa ja jeijiä ja nyt se oli vain jeij, mutta eri tasolla oleva jeij. Sama kuin odottaisi saavansa lotossa 7 oikein ja saisikin vain 5. Pelottaakin vähän, että onnistunko jotenkin odottamaan niin suuria, että masennun. Tämä on ihan tyypillinen ilmiö ainakin minulle, että mitä enemmän elämää ympärillä, sitä masentuneempi olo, jos en pysty samaan. Pimeänä talvipäivänä on helppo nörtätä, mutta vappuaattona tappaisin itseni, jos pitäisi vain katsella ikkunasta kun muut juhlii. Nyt Helsingissä käytännössä jokainen päivä on yhtä elämällinen kuin ennen juhlapäivät, joten joka päivä myöskin pitäisi yrittää hirveästi elää ja sit pettyy, kun näki vain 50000 sukkahousutyttöä ja kävi kaljalla ja flirttaili ja osti jätskin ja laukun, mutta ei käynyt terassilla, ei hengannut ihmisjoukossa ja ei jutellut seitsemälle. No, ei mulla ole tälläistä oloa vielä Helsingissä tullut, joten ehkä tämä oli vain poikkeus. Toisaalta tänään oli ensimmäinen kesäpäiväkin... Naah.

Huomenna vappu, eikä mitään hajua, mitä pitäisi tehdä. Kai mä otan "kaljat" reppuun, käyn katsomassa Mantan lakituksen ja sit johonkin puistoon. Kaivariin, jos olen oikein ihmisten puheista tajunnut. En mä halua mitään pikkubileitä, enkä mitään etukäteiskaulaanripustautujaa, mutta tietysti yksin voi olla vähän orpo olo. Toivottavasti saan itseni niin juhlatuulelle, että hauskaa kikatteluseuraa löytyy.

Ainiin, pesukone on nyt asennettu keittiöön. Tekisi mieli ottaa kuva ja otankin, mutten tiedä milloin jaksan käydä kaapista piuhan, jolla saisin kuvat koneelle. Kiva on kokkailla vihanneksia kun pesukone jauhaa boksereita takana. Hassua kuitenkin :D Onneksi asentaja oli taidokas, niin ei tartte pelätä vesivahinkoja. Hälle iso kiitos.

Nymmoi!

Uskomatonta kyllä, olen hengissä, auto on kunnossa ja muutkin tielläliikkujat, kai, ovat elossa ja voimissaan.

Maantiellä ajaminen meni ihmeen hyvin verrattuna ajokokemukseen ja edellisen ajokerran ajankohtaan, mitä nyt ajelin tasaisesti vähän liian hiljaa ja vähän liian reunassa. Sori, kiireiset ammarit, kun en osannut ajaa ylinopeutta :P

Varkaudessa sit jo vähän törttöilin. Olin kääntyvien kaistalla, vaikka halusin suoraan. Oho, siitä vain! Onneksi ei tullut paljoa muita. Ajoin yhden korokkeen yli huoltoasemalla, oho. Törmäsin toiseen korokkeeseen toisella huoltoasemalla. Oho. No, renkaat kestää ja en mä törmännyt kuin ihan vähän. Välillä kaasuttelin ilman vaihdetta ja usein vaihdoin suoraan kakkoselta vitoselle. Ilahdutin myös kanssa-ajajia sillä, että 120 alueella ajoin noin 85-90 edessäajavan köröttelijän takana ja sit siinä vauhdissa vaihdoin ohituskaistalle ja aloin kiihdyttämään. Corolla ei kiihdy kuin mummo rannasta, joten sitä kiihdytyskaistaa sai sit hyvän tovin ajaa, ennenkuin vauhti oli sen 120 tai yli. Hups. Sori takanatuliljat :D Ja sit heti taas oikealla kaistalle ja seuraavan taakse köröttämään.

Pahempia mokia, joissa olisi voinut käydä jotain, oli sitten helsingissä. Olin kaistalla, joka kääntyi Hanasaareen. Ei minun pitänyt olla. Käännyin sitten sulkuviivan yli oikealle kaistalle, enkä välttis ihan parhaiten katsonut, onko joku vierellä. No, ei tainnut olla. Sitten ajoin bussikaistaa reilun kilsan. Saahan siihen ryhmittyä ja tiesin minä sen, mutta kun ryhmityin liian aikaisin, enkä kehdannut sieltä enää poiskaan tullaa. Lauttasaareen käännyttyä käännös minun kadulle tulikin aikaisemmin kuin luulin ja taas piti hypätä sulkuviivan yli ja sitten lopuksi terävä käännös oikealta kaistalta vasemmalla puolella olevalle talolle vain SUIH. Oho :D

Noh, sanottakoon se, että jos en olisi pelastanut noita eksymistilanteita ja olisin vain jatkanut ajamaan sinne minne sääntöjen mukaan pitää, olisin varmasti tappanut itseni ja muut, kun olisin tipahtanut kartalta ja mennyt paniikkiin, kun joutuisin ihan random-paikkaan kääntelemään autoa.

Mä olin eilen kännissä vähän ja mulla oli ihqukivaa, kun ensin shoppailin yhden kivan ihmisen kanssa ja sit join toisen kivan ihmisen kanssa. Uu, kafrui. Piti vain ihquttaa. Sori. Jatkakaa.

Aini, olen ihan legendaarisen huono ottamaan kauppalistoja mukaan. Normaalisti kauppalista jää jääkaapin oveen (magneettilistat). Yhtä tyypillistä on kyllä irroittaa lista, mutta jättää se sit johonkin pöydälle. Teen myös sitä, että laitan sen taskuun, mutta sitten vaihdan housut tai laitan reppuun ja otankin eri repun. Sitäkin käy, että olen ihan varma laittaneeni sen taskuun, enkä kaupassa sitä löydä mistään ja sit kotona se löytyy jostain ihan väärästä taskusta tai repun perukoilta kirjan välistä.

Tänään oli kuitenkin niin huvittavaa, kun ajattelin VARMISTAA, että se lappu on mukana, kun kerta sen aina unohdan. Laitoin kauppalistan jo illalla farkkujeni taskuun ja muistutin itseäni, että _EN_ vaihda housuja. Aamulla muistin asian, enkä vaihtanut. Päivä meni nopsaan töissä, sit kauppaan ja äää, missä vitussa se kauppalista on! Ei voi käydä näin! Etsin kaikki taskut ja repun ja sit punastelin, kun näytin ihan myymälävarkaalta, kun seison hämyisästi hyllyjen välissä ja pengon reppuani.

Missä se lista sitten oli? Sängyllä. Vähän aikaa olin W_T_F, kunnes muistin, että mulla oli eilisillan baarikuitit ja muut roskat aamulla farkuissa ja viskasin ne just ennen lähtöä pois. Siinä samalla tuli viskattua se kauppalistakin. Do'h! Ei voi olla totta :D

Tyypilliseen tapaan silloin kun kauppalistaa ei ole, ostan paljon, mutta ihan vääriä asioita. Listalla oli ehkä 20 asiaa, muistin ostaa luomuteen, juuston ja makkaran. Jee. Paljon turhaa tietty ostin. Karkkiakin ja nyt musta tulee pläski, etenkin kun olen koko viikon syönyt ihan päin prinkkalaa ja mahakin on taas surkeassa kunnossa hiilareiden takia. Ei hyvä. Töissä kyllä saisi vähähiilihydraattisen aterian, mutta se maksaa enemmän ja se sitä pitää erikseen odottaa. Ei ole kiva, jos 30 minuutin ruokatunnista menee 25 minsaa siihen, kun odottaa lautasta pöytään. Hävettää, tympii ja sit tulee kiire.

Huomenna kotiokotio, lauantaina Varkauteen, sunnuntaina muuttokuorman kanssa takaisin Helsinkiin omalla autolla. IIIK! Jos musta ei kuulu enää tämän jälkeen, niin tuokaa haudalle kukkia.

Puolisataa kirjoitusta jo takana, toivottavasti saman verran edessä. Edellisestä on taas aikaa, mutkun oon elänyt. Ihanaa! Nojoo, se eläminen on arkisin sitä, että palloilen itsekseni kaupungilla, mutta kun niitä kavereita ja muitakin on jo tullut nähtyä ja viikonloppuisin sosiaalista elämää ihan liiankin kanssa, kun ei ennätä nukkua ja jeij.

Lähdenpä kertomaan jostain, tulkoon mieleen mitä tulee. Aloitan tänäisestä. Olen ollut ilman pesukonetta muutosta lähtien, koska tähän kämppään sitä ei noin vain vessaan tungeta. Osittain siksi, ettei sitä tungeta vessaan ollenkaan, vaan keittiöön ja se vaatii jatkoputkia ja nikkarointia ja kun tiedän, miten kummitusmaisen huono olen jatkoputkeilemaan ja nikkaroimaan, ajattelin hankkia jonkun asioita osaavan tekemään työn ja minä toimin vain maksumiehenä. Pikkusiskon poikaystävä fixaa, kiitos hälle. Niin, piti sanomani, että tarkoitus oli lähteä töiden jälkeen kotio, mutta kun pääsinkin töistä nopeasti pikkubussilla pois (johon olen yrittänyt jo kaksi viikkoa päästä, mutten ole ollut oikeaan aikaan ulkona) ja kun se jättä stockan kulmille ja ihmisjoukko vain jotenkin "ajoi" minut kohti asemaa, niin päätin käydä vähän pörräämässä kompassilla. Matkalla sinne kuitenkin bongasin jo monesti nähdyn julisteliikkeen, johon tällä kertaa ajattelin mennä sisään. OOH! Julisteita! Olen monesti netissä kuolannut jotain julisteita, mutta kun ulkomailta julisteiden tilaaminen on ihan sairaan kallista, hankalaa (jostain syystä edes oikea visa ei moneen paikkaan käy, kun ne itkee jostain verified by visasta, johon siihenkin olen liittynyt, mutkun error ERROR!) ja typerääkin, kun ne julisteet tulee taiteltuina. Nyt on siis liike, josta voin napata ne kotimatkalla völjyyn ja pistää seinille. Julisteiden suhteen tosin olen tehnyt sen päätöksen, että tästä kämpästä ei tule enää mikään teinikämppä, ainakaan olohuoneesta. Makkariin haluan jotain hieman höpsömpiä julisteita, kuten Witchin, Paavo Pesusienen ja jonkun nättigoottityttöupeamaisemalohikäärmekliseekliseeklisee-julisteen. Haluan olohuoneeseen jotain hienon hillittyä ja taidemaista, mutta joka samalla viehättää minua. Lopulta löysinkin yhden: jonkun taitelijan printti ballerinasta, joka oikoo koipiaan ullakolla violeteissä säärystimissä. Ihana kuva, ihanan hillitty, ihanan viehättävä ja muutenkin niin sympaattinen. Hienoinen pettymys oli se, että kuvanlaatu on aika rakeinen, mutta kai se on vähän niinkuin se idea. Löytyi hirveästi muutakin upeaa, mutten uskaltanut ostaa, koska ehkä pitäisi ensin sisustaa jo valmiilla tavaroilla ja huonekaluilla, sitten konsultoida vähän millaista teemaa ja mihin ja sitten vasta hankkia yksittäiset taulut. Olen myös haaveillut teettäväni jostain valokuvasta ihan kangastaulun, se kun onnistuu jossain liikkeessä, näin mainoksen. Joku taiteellisen silmän omistava, joka ei saa näppyjä ajatuksesta, että seinälläni olisi avaruutta/jalkoja/värivaatteita/eläimiä, ilmottautukoon sisustuskonsultiksi.

Sisustuksesta pääseekin kätevästi tyyliin. Itsetuntoni on noussut kuin hirvi kaljan jälkeen ja vaikka aamulla onkin edelleen paras olo ja päivällä se laskee, niin aamulla kokopeilin edessä keikutellessa ja flirttaillessa olen tullut siihen tulokseen, että tartten tiukemmat farkut, punaiset tennarit, uusia huiveja (vähintään 2), goottitakin, kauluspaidan, erottuvan vyön ja rannelämmittimen. Niin ja laukun, biltema-reppu on vielä aikamoinen Varkaus-jäänne ja poskenpunottaja. Olen tästä aiheesta varmaan joka kerta paasannut, mutta nyt ei ole siis kyse "tahon tahonista", vaan siitä, että alan vähitellen näkemään jo eri tyylikokonaisuuksia päälläni, enkä vain yksittäisiä vaatteita. Nykyinen siniset farkut, vihreä takki ja huivi on sellainen perus"nätti" tyyli, joka käy mihin vain. Haluan lisäksi hieman "seksikkäämmän", jos niin voi miehestä sanoa, jossa olisi timmit byysat ja yksityiskohdat huolehdittu (eli kalliita vaatteita, mutta vähän) ja lisäksi myös jotain vähän rajumpaa. Joko joku ihana hankalasti puettava musta takki tai nahkatakki. Muutenkin olen yhtäkkiä tajunnut, että vaikka periaatteessa itseni päällä arvostan ihan kamalasti helppoutta, niin olen samalla kuitenkin niin vaatefriikki, että vaatteiden kanssa näprääminen on kivaa. Kun 5 minuuttia solmii takkia ja napittaa ja nyörittää, niin se tuntuu hauskemmalta ja itsetuntoisemmalta kuin vain viskata takki niskaan ja menoks. Tietysti hyvä olla jotain helppoakin, ihan miksikään nyörigootiksi minusta ei olisi, kun en epämukavuudesta pidä.

Näin kuumailmapallon! Fasaanin (ja kuulin, voi helvetti mikä ääni!) Näin jäniksiä! Rannan! Jeij! Lauttasaari onkin nätimpi paikka kuin luulinkaan, täällähän voi jopa viihtyä. Sori, taas meni ihqutukseksi, mutta kun mä en ihquta nyt Helsinkiä kokonaisuudessaan, vaan Lauttasaarta. Tämä pääväylä on aika ruma ja se paikka, missä minä asun, on jotenkin lähiömäisen ankea, mutta kun vähän poikkeaa tieltä, niin vau. Mikä parasta, vau tulee niin monella eri tapaa. On merinäköalaa, on rantaa, on hirveästi pikkupuistoja ja sitten toisaalta on iiiisoja liikerakennuksia, kuumia katuja täynnä höyryävää asfalttia ja betonia ja ohoh, sitten tuleekin taas kalliota, puisto, merinäköala, puisto, mutka, puisto ja lisää puistoja. Ihmisiä saisi olla enemmän, mutta muuten tosi kiva paikka. Sitä en tiedä, milloin minä täällä ennätän pyöriä, etenkin kun ilman ihmisjoukkoja turha kävellä, mutta toisaalta jos alkaa käymään siellä kuntoklubilla, niin onpa edes matkalla nättiä.

Keskustaan pitäisi jaksaa tutustua ihan kartan kanssa. Nyt sitä on jotenkin säkehtynyt siihen peruspyörintään samalla alueella. Toisaalta tässä on ongelmana se, että kun töistä pääsee/lähtee illalla 17-18, niin silloin vähän keskustaa syrjemmällä on jo tyhjää ja tyhjillä kaduilla, hienoa tai ei, on niin turha kävellä. Pitäisi lähteä joskus lauantaina etsimään jotain pikkukauppoja, jos krapulaltaan pääsee tai lähteä kerrankin töistä tosi aikaisin, niin että pääsisi neljän ruuhkaan esim. kaartinkaupunkiin. Tekisi mieli myös ihan vain tuhlata ja kierrellä mitä tahansa. Haluan tuolta ostaa smoothien. Tuolta cd:n. Kato mikä ihana hattu, mä ostan ton! Lopputuloksena 50 euroa tuhlattua rahaa (kyllä, ne ovat halpoja kauppoja unelmissani) ja paljon kivoja muistoja. Yksin tämä ei ole kivaa, koska yksin kierrän vain isompia kauppoja. Useaan pieneen kauppaan tartteisi kauppaseuraa. Ilmottautumislista seuraa perässä, osallistumismaksu 4e, sisältää veden ja naposteltavan.

Mun piti vielä sanoa jotain... Helvetti! Unohdin. NAPSIJAKALA! Ainiin, napsijakala. Voi helvetti, tuo sana on pyörinyt päässäni kohta kolme viikkoa. Napsijakala! Napsijakala! Ainiin, kävin myös tivolissa, oli hauskaa yhdessä laitteessa. Whiii! Ostin norppataulun. Näin fasaanin (oho, kirjotin jo). Kuvasin aurinkoa! Heti kun jaksan, isken kännyn kiinni myllyyn ja ulostan kännykästä kuvat, jos siellä olisi jotain hassua.

Vielä yksi. Olen edelleen ilman digiboksia, eli myös ilman tv-lähetyksiä. 21.4. piti saada EduShopista jotain uutta Topfieldin 5100 HDMI PVRc -mallia, mutta se olikin kai joku aprillipila. Lisäksi foorumeita lukiessa tuli jotenkin sellainen kuva, että topfieldin 5100 kaapelimalli + 400/500/600 uudet sarjalaiset ovat ihan vitun perseestä. Siis niin perseestä, että jos ne olisivat enemmän perseestä, ne olisivat kurkusta. Tiedän, tiedän, on maailman typerintä lukea foorumeita kun niiden perusteella kaikki maailman laitteet ovat perseestä, mutta rupesi silti sylettämään. Olen siis ilman edelleen. Voisi perua kohta tv-luvan ja maksukanavat.

Istun lattialla ja katson, miten iisosta olohuoneen verhottomasta ikkunasta näkyy vain sinistä taivasta ja auereen takana oleva hohtava haalea kuu. Huoneessa on sinisen pimeää ja taustalla soi Nightwishin Sleaping sun.

Aivan ihanan maaginen olo, ilmassa on kuin sähköä ja tekisi mieli lentää taivaalle ja ilkamoida lohikäärmeiden kanssa. Ihanata! En hanki koskaan verhoja, en koskaan luovu kattohuoneistosta ja en koskaan muuta täältä pois.

Heij, jeij! Ei ole tullut kirjoitettua pitkilleen, mutta nyt on ihan hyväkin syy. Töissä menee tosi pitkään ja kaupungilla pidempään, jolloin ei kotiin palatessa enää ole aikaa. Mutta hyvähän se vain on, koska sitä elämää minä olenkin hakenut. Okei, ei se ole vieläkään sosiaalista elämää, mutta elämää silti. Kävelen kaupungilla, katselen ihmisiä ja hymyilen kaikille. Ihanaa.

Nyt on myös tullut sellaisia mahanpohjakutkutuksia. Että tänään tapahtuu jotain jännää! Tai huomenna viimeistään! Tai jos ei, niin on ainakin mahdollisuus tapahtua! Täällä on ihmisiä ja olen tutustunut jo moniin ja bussissa voi pikaihastua vieressä istuavaan ja jos netissäkin johonkin ihmiseen törmää, on 99.91% varmempaa, että hän on Helsingistä kuin Varkaudessa asuessa oli, että hän samalta paikkakunnalta oli. Enkä ole vielä edes ennättänyt ajatella harrastuksia, urheilua tai erikoisliikkeitä, joita niitäkin on kaupunki täynnä. Tänään työmatkalla Elmun pajan ohi kävellessä myös tajusin musiikin. Täällä on keikkoja! Jeij! Tikahdun.

Toivottavasti ei käy kuten Kuopiossa, eli tuttuja oli sata, kavereita käytännössä 0, paljon uusia tuttavuuksia, mutta pysyviä suhteita liian vähän ja draamaa ja vihaa ja vaikka mitä. Ääh. Olen ihan liian vanha mihinkään.

Kun vaatteista tykkään puhua, niin olen nyt kaulaliinoittunut. Olenkin jo kertonut ja näyttänyt sitä omaa raitahuivia (haluan lisää), mutta eilen tajusin kaulaliinojen ihanuuden muilla. Olenhän mä aina niitä jonkun verran kuolannut, mutta yleensä vain tietynlaisia. Nyt lähes mikä tahansa näkyvä kaulaliina, myös ne isot hapsulliset ovat iiihania. Ne ovat niin sympaattisia ja lämpimiä ja koska täällä Helsingissä on oikeasti ihan sairaan kylmä (tätä ei olisi osannut kuvitella), niin ei kaulaliinatta pärjää. Ne tuntuvat juuri niin hauskan urbaaneilta, kun on periaatteessa jo kevät ja lämpöasteita ja asfaltti on kuivaa ja silti paleltaa, mutta voi hautautua isoon kaulahuiviin ja pukeutua ei-niin-pehmeästi muuten ja ah. Lisäksi sitä ei tartte riisua sisällä ja takkikin on aina kiinni. "Hel-looks" sisästyi paaljon nopeammin kuin osasin kuvitellakaan, luulin vihaavani sitä vuosia, mutta rakastuin kahdessa viikossa.

Töissä menee jo paremmin. Olen vieläkin ihan ulkona, mutta se ei enää johdu niinkään siitä, ettei kerrota miten tehdä, mutta en muuten vain osaa :D Ääsh. Pitää kipittää kirjastoon tai kirjakauppaan ostamaan perusoppaita. Saan mahahaavan kuukaudessa tällä menolla, jos en opettele rauhoittumaan, kysymään useammin apua ja lukemana kirjoja. Google kun tietää rasittavan vähän mitään asiaan liittyvistä ja mikään ei ole vittumaisempaa kuin se, että googlella ei tule yhtään mitään sinnepäinkään vaikka kuinka hakee, vaan aina jotain ihan vääriä.

Liittäisin jonkun kuvan, mutta laiskottaa. Huomenna "kylille" taas. Tartteisin laukun. Ja tennarit. Ja uudet farkut, kauluspaidan, t-paitoja, kaulakorun tai kaksi, uuden huivin, toisen takin ja boksereita. Ja...

Krapuloittaa ja teinistyttää, joten teenpä taas yhden tälläisen välttääkseni vaatteiden kaappiin laiton.

1. Miksikä kaverisi sinua kutsuvat?
Jotta tulisin paikalle. Ehehe! Eikun Damien tai Pusi

2. Synttärisi?
9.2.

3. Minkälaista musiikkia kuuntelet?
Musiikkimakuni on laaja, muttei kaikkiruokainen. Genreistä black metal, surullinen pop, eurodance ja rokki uppoaa, bändeistä esim. The Sounds, CMX, Apulanta, Cradle of Filth, Impaled Nazarene, Tiktak, Ultra Bra ja Tenacious D

4. Oletko vapaa vai varattu?
Sinkku

5. Milloin viimeksi olit humalassa?
Eilen

6. Mitkä vaatteet sinulla on nyt päällä?
Jotkut kalliit erikoissukat, mustat bokserit valkoisella raidalla, ruskeat samettifarkut, valkoinen t-paita ja harmaa huppari

7. Onko kynsissäsi kynsilakkaa?
Ei

8. Millaiset hiukset sinulla on?
Näkyy kuvissa. Tällä hetkellä sotkuiset.

9. Entä silmät?
Siniset

10. Mistä sinua yleensä kehutaan?
Ulkonäössä silmistäni, luonteessani siitä, että minulle voi avautua vaikka mistä

11. Keiden kuuluisuuksien nimmareita sinulla on?
Kaija Koo. Jee!

12. Mitä olet tänään tehnyt?
Krapuloinut

13. Onko poissaolovihkossasi paljon poissaoloja?
Eipä ole vihkoja

14. Käytätkö fööniä hiuksien kuivaamisessa?
En, mutta tarkoitus olisi ostaa

15. Käytätkö ihonhoitotuotteita?
Joo

17. Onko kaulassasi tällähetkellä jokin kaulakoru?
Ei (mihin 16 jäi?)

18. Onko sinulla lävistyksiä?
Ei

19. Onko huoneessa jossa olet valot päällä?
Ei ole, koska katossa ei ole lamppua

20. Onko sinulla kirjekavereita?
Ei

21. Onko sinulla paljon salaisuuksia?
On. Osan niistä paljastan tuntemattomille, osa taas on hyvinkin synkeitä salaisuuksia. Tutuille kerron vähemmän mitään

22. Törkeintä mitä sinulle on tehty?
Järjestetty pahoinpitely

24. Onko sinulla paljon vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä?
On, suurin osa

25. Millainen olo on nyt?
Väsyttää, hiottaa, panettaa, nälättää, tärisyttää, suuta kuivaa ja on järjetön halipula. Krapulaksi tätä kutsutaan.

26. Milloin viimeksi oksensit?
En muista, mutta tämän vuoden puolella kuitenkin

27. Minkä elokuvan katselit viimeksi?
Kukkia ja Sidontaa

28. Mitä aijot tänään vielä tehdä?
Laittaa vaatteet kaappiin, purkaa pari muuttolaatikkoa, asentaa elektroniikkaa, ottaa kuvia ja syödä.

29. Onko vaatekaappisi siisti?
On, se on tyhjä :D

30. Voisitko mennä yövaatteilla kauppaan?
En

31. Oletko koskaan satuttanut itseäsi?
Nuorempana oli arkipäivää, mutta edelleen joskus lyön itseäni tai kirjaimellisesti laitan suolaa haavoihin

32. Oletko koskaan kiivennyt katolle?
Olen, lapsena tein sitä aina ja sit tipahtelin

33. Oletko jäänyt kiinni discoihin tai muihin bleisseihin mennessäsi, omista alkoholijuomista?
Joo

34. Oletko koskaan ollut ensiavussa?
Kyllä

35. Jos olet, minkä takia?
Alkoholimyrkytys ja pahoinpitelyvammat

36. Kenen vieressä olet viimeksi nukkunut?
Kaveritytön, joskus helmikuussa

37. Juotko kahvia?
Pari kuppia päivässä

38. Jos seurustelet, pitääkö vanhempasi tyttö/ -poikaystävästäsi?
En seukkaa, mutta yleensä ovat pitäneet. Pelottaa mitä sanovat, jos ihastun johonkin lävistysernuvegaaniin.

39. Onko sinulla sisaruksia?
4

40. Pitävätkö he mahdollisesta tyttö/ -poikaystävästäsi?
Yleensä, toiv.

41. Onko sinulla isoa arpea missään?
Huulessa on tikkausarvet

42. Missä on "ärsyttävin" luomi?
Kainalossa

43. Montako tyynyä tarvitset nukkuessasi?
Yhden

44. Millaisia unia näet?
Paljon painajaisia, mutta harvoin sellaisia perinteisiä kauhupainajaisia. Enemmän sellaisia aika normaaleja mutta ahdistavia, joista herättyä on paska fiilis. Näen myös joka viikko paria samanlaista unta (auton jarrut ei toimi tai myöhästyn jostain, koska en osaa pukea tarpeeksi nopeaan ja suutun ihan hirveästi siitä ja riehun ja potkin kaikkea)

45. Oletko koskaan leikannut saksilla sormeen?
En muista

46. Milloin viimeksi kaaduit pyörällä?
Ikuisuuksia sitten

47. Onko sinulla oma pankkitili?
Viisikin

48. Minkä tyylisistä leffoista pidät?
B-luokan kauhuleffat, scifi ja jotkut komediat

49. Onko sinulla mp3 soitin?
Parikin

50. Oletko koskaan saanut vastakkaiselta sukupuolelta lahjoja?
Olen ja säästänyt kaikki. Olen ehkä vähän höperö, mutta minusta nallekarhu on ihana, eikä kliseinen lahja.

51. Oletko suudellut samaa sukupuolta?
Nuorempana paljonkin, mutta se oli typerää känniläbbäähhh

52. Käykö seksi ennen avioliittoa?
Tietenkin

53. Pidätkö lapsista?
Kyllä mä joskus lapsia haluan, mutten erityisemmin pidä niistä. Joku viisivuotias suloinen prinsessatyttö on ok tai täysin hiljainen vaavi, mutta oksettaa ajatuskin jostain rasavillistä pojasta. Argh!

54. Minkävärinen paita sinulla on nyt päällä?
Valkoinen

55. Onko tämänhetkiset sukkasi ehjät?
Kyllä, ihan uudet

56. Montako tuolia huoneessasi on?
1

57. Moniko tuumainen tv?
28"

58. Omistatko paljon ystäviä eri paikkakunnilta?
Jonkin verran ja tosiaan inhaa on se, että ne ovat aina eri paikkakunnilta kuin minä

59. Kenen kanssa viimeksi puhuit puhelimessa?
Ex-pomoni

60. Keneltä viimeksi saatu tekstiviesti on puhelimessasi?
Vastaajapalvelulta, mutta jos ihmisistä puhutaan, niin eräältä kivalta tytöltä

61. Oletko koskaan lukenut kenenkään päiväkirjaa?
Joo :S

62. Entä tekstiviestejä?
En

63. Oletko tyytyväinen elämääsi?
Juuen. Periaatteessa kaikki on hyvin, muttei sittenkään ja pelottaa, että hukkaan elämäni parhaat vuodet

64. Tuletko toimeen vanhempiesi kanssa?
Nuorena oli vähän kahnauksia iskän kanssa, mutta nykyään tulen. Etenkin äitisuhteeni on hyvä ja sen takia olenkin ehkä naisellinen (tai naisellisuuteni takia äitisuhde on hyvä, en tiedä kumpi)

65. Ovatko vanhempasi eronneet?
Eivät ja heidän ikuinen rakkaus jaksaakin luoda uskoa siihen, ettei kaikki suhteet pääty

66. Onko sinulla isä/ -äitipuolta?
Ei ole

68. Oletko maistanut vahvempia, hassista (tms.)?
En ole

69. Mitä tämän kysymyksen numero tuo mieleesi?
Exäni

70. Oletko kaksimielinen?
Olen perverssi ja pervo, mutten kaksimielinen. Minua rasittaa kaksimieliset ihmiset. Patukka. KIKAKIKA! Tukka. KIKAKIKA!

71. Onko sinulla pitkät kynnet?
Mieheksi kyllä, pikkurilleissä

72. Oletko itse pitkä?
Juuri sopivan, 181 cm

73. Millainen on pyöräsi?
Yli 15 vuotta vanha Tunturi Rider, jossa on valkoiseksi maalattu takalokari. Kunto: surkea. Sijaintipaikka: Varkaus. :D

74. Montako puhelinta olet omistanut?
Kolme olen ostanut itse (Nokian 1611, 3210 ja 3510i), kaksi olen saanut töiden kautta (Nokian N73 ja E51)

75. Oletko koskaan kokenut mitään yliluonnollista?
Välillä esineet ovat liikahdelleet ja olen nähnyt ikkunoissa ihmisiä, mutta näille toki löytyy aina selitys.

76. Puhutko helposti asioista ihmisille?
Livenä en puhu paljoakaan, mutta netissä kyllä. Mitä tuntemattomampi, sitä enemmän kerron kaikkia syviäkin salaisuuksia.

77. Kuka on viimeksi nukkunut sängyssäsi?
Minä ja jos minua ei lasketa, niin öö, kaverityttö kai

78. Milloin viimeksi kävit suihkussa?
Eilen illalla

79. Laulatko suihkussa?
Lauloin, mutta tämän kämpän suihku kaikuu niin, ettei voi enää :(

80. Oletko yleensä kauan suihkussa?
Varttitunti itse suihkussa ja saman verran sitten muussa kauneudenhoidossa

81. Kuinka usein käyt saunassa?
Tosi harvoin :/

82. Entä uimassa?
Kävin kerran viikossa, mutta nyt en tiedä jaksanko enää

83. Oletko koskaan stripannut?
Olen

84. Millaisena ihmisenä muut sinua pitävät?
Sen kun tietäisi. Minut hyvin tuntevat ihmiset pitävät minua ujona, epävarmana ja moniongelmaisena, joka on samalla kiva, hyvä kuuntelija ja kohtelias sekä älykäs ja viisas pohdiskelija. Toisaalta iso osa hyvistäkin ystävistä yllättyy aina uudestaan minusta, joten heillä voi olla ihan erilainen kuva minusta kuin mitä olen. Moni pitää minua rankkiksena tai taviksena, vaikken ole todellakaan kumpaakaan

85. Kuinka hiuksesi ovat nyt?
Sotkussa

86. Milloin viimeksi olit huvipuistossa?
Vuosi sitten kesällä

87. Missä huvipuistossa?
Särkänniemi

88. Uskallatko kaikkiin laitteisiin?
Uskallan, mutta meinasin saada kohtauksen half pipessä. Muut olivatkin sitten plusuja.

89. Mikä saa kylmätväreet ihollesi?
Se, kun joku puristelee pumpulia tai styroksia, lautasen vinguttaminen veitsellä ja auton raapiminen kynsillä

90. Mikä saa sinut kiihottumaan?
Vaatteet. Olen toivoton sukka/sukkahousu/villapaita/lycra/satiini/lapanen/säärystin/kaulaliina/pipofetisti. Lisäksi ujo, kokematon ja kokeilunhaluinen ihminen.

91. Onko elämä helppoa?
Loppujen lopuksi onhan se aika helppoa. Kaikki lutviutuu aina parhain päin.

92. Minkä tyylisistä vaatteista pidät?
Itselläni? Rennohkot, joissa on rock-henkisyyttä ja jotka ovat sopivan tiukat. Valitettavasti se mistä tykkään ja se mihin pukeudun eivät kohtaa. Toivoisin osaavani shoppailla paremmin, jotta saisin mitä tahdon. Rahaakin tartteisi. Tykkään myös pukeutua välillä aika naisellisesti ja kiroan katkerana, kun miehet eivät "saa" pitää esim. säärystimiä ja muita ihania vaatteita.

93. Käytätkö sateella sateenvarjoa?
Aika harvoin, yleensä kastun

94. Meikkaatko?
En, vaikka sitäkin voisi kokeilla joskus esim. jollekin keikalle

95. Oletko tyytyväinen ulkonäköösi?
Osittain joo, mutta on niin paljon paranenttavaa. Pidän itseäni rumana ankanpoikasena, jonka alta löytyisi upea ihminen, kun joku minut parantaisi. Vituttaa kun iho on vieläkin kuin 17-vuotiaalla, kroppa roikkuu ja vaatteet näyttää aina vääriltä päälläni. Sitten joissain kuvakulmissa olen niin komea, että saan orgasmin jo peilin katsomisesta.

96. Minkä perusteella luokittelet ihmisiä?
Ulkonäön ja käytöksen

97. Vaihdatko helposti puhelinnumeroa uusien tuttavien kesken?
Itseasiassa en, kun en puhelimista tykkää, mutta meseosoitetta kyllä

98. Paras naapurisi?
Ei ole koskaan ollut naapureita, joita olisin tuntenut

99. Lähetätkö kännykän ketjuviestejä eteenpäin?
En koskaan

100. Sadas kysymys, olisitko valmis vastaamaan toiseen sataan?
Joo, mutta pelottaa, että kone kaatuu ja kaikki katoaa

101. Mitä katselet yleensä tv:stä?
Tällä hetkellä tulevista Myytinmurtajat, Suojelijat, Selviytyjät, Haamutiimi, Frendit, Simpsonit ja Reno 911.

102. Lempi näyttelijäsi?
Jack Black, ehdottomasti.

103. Kutittaako nyt jostain?
Itseasiassa ei

104. Milloin viimeksi olit kipeänä?
En ole koskaan kipeä

105. Puhutko mesessä jollekkin, kenelle?
Mesekafrutytölle

106. Mitä sanoit viimeksi ääneen?
Moi puhelimessa

107. Kenelle sen sanoit?
Ex-pomolle

108. Mikä biisi nyt soi päässä?
"Kuka saa ja kenelle annetaan..."

109. Mitä karkkia söit viimeksi?
Irtokarkkia, salmiakkia

110. Onko ranteessasi kello?
On. Olin 2 kuukautta ilman ja nyt ostin

111. Paljonko kello on nyt?
12.36

112. Onko joku paikka kipeä?
Selkä, jalat ja pää

113. Minkä takia?
Selkä huonon asennon takia, jalat ihan vittuillessaan, pää on aina kipeä, mutta nyt erikseen krapulan takia

114. Montako levyä omistat?
Jotain 120 jos sinkut lasketaan, aitoja kaikki

115. Pidätkö omana tietonasi sinulle uskotut salaisuudet?
Joo

116. Onko sinulla tällähetkellä fritsua kaulassa?
Ei

117. Oletko vasen vai oikeakätinen?
Oikea

118. Montako peiliä huoneessasi on?
Yksi

119. Montako ikkunaa?
Yksi

120. Oletko koskaan suudellut kaverisi veljeä/siskoa?
Olen varmaankin jonkun

121. Harrastako yhdenillanjuttuja?
Harrastin nuorena paljonkin. Ei mulla edelleenkään mitään niitä vastaan ole, mutta enää se flaksi ei käy niin usein. Lisäksi en jaksa sitä draamaa.

122. Tykkäätkö auttaa ihmisiä?
En välttämättä tykkää, mutta autan silti, enkä voi luovuttaa ennenkuin olen auttanut. Rasittava luonteenpiirre.

123. Missä isovanhempasi asuvat?
Mummo asuu Sulkavalla

124. Onko sinulla paljon serkkuja?
Ei, enkä tiedä serkuistani mitään

125. Jos kaverillasi on murheita, jaksatko kuunnella ja auttaa häntä?
Kuuntelen, vaikken jaksaisi. Tympii ihan hirveästi kun ihmiset kertovat ongelmistaan. Auttaa en osaa, mutta se, että kuuntelen, on yleensä paras apu.

126. Puhutko mielummin puhelimessa vai tekstaatko?
Vihaan tekstaamista, mutten uskalla puhua tuntemattomille

127. Montako tuntia olet yleensä tietokoneen ääressä?
Ihan liian monta ://///

128. Hermostutko helposti?
Kyllä, mutta lepyn myös nopeasti. Pitäisi yrittää päästä eroon tästä ominaisuudesta tai saan (taas) mahahaavan

129. Onko sinulla tatuointia?
Ei ole, mutta olen miettinyt ottavani

130. Tahtoisitko?
Joo

131. Mitä mieltä olet abortista?
Mieluummin teinixille tuhannes abortti kuin eka lapsi. Hyväksyn aina

132. Entä ehkäisystä?
Ihan jees vai mitä tähän pitäisi sanoa

133. Pidätkö laulamisesta?
En pidä, mutta laulan typeriä ralleja kotona

134. Missä laulat?
Kämpillä kaikkialla paitsi vessassa

135. Mitä pelkäät?
Väkivaltaa, äänekkäitä ihmisiä, hämähäkkejä ja ötököitä, korkeita paikkoja ja sosiaalisia tilanteita

136. Oletko koskaan itkenyt jonkun ihmisen vuoksi?
Olen monesti, mutta ehkä 90% itkuistani ei johdu surusta

137. Onko kukaan läheisesi kuollut?
Pikkuveli + jotain sukulaisia

138. Onko kukaan läheisesi tehnyt itsemurhaa?
Ei tietääkseni

139. Mitä joit viimeksi?
Luomumaitoa

140. Harjaatko hiuksesi jokapäivä?
En harjaa

141. Montako vessaa talossanne on?
Yksi

142. Kerro jokin koulumuistosi?
Söin lyijytäytekynän lyijyä. Fiksua.

143. Oletko nähnyt eroottisia unia jostain tuntemastasi ihmisestä?
Olen, useinkin. Tosin outoa kyllä, jos juttelen "märkiä" jonkun tutun kanssa ja näen märkiä unia sen takia, todella harvoin siinä unessa on tämä henkilö. Tunnistan hänet kyseiseksi henkilöksi, mutta se näyttelijä on ihan väärä tai hänen kasvojaan ei näy ollenkaan. Loppujen lopuksi siis tosi harvoin märässä unessa on joku tuttu omilla kasvoillaan, vaikka tiedänkin hänestä olevan kyse

144. Uskotko joulupukkiin?
En, mutta tonttuihin kyllä (viitaten argentiinan tonttuvideoon)

145. Minkä ikäisiä vanhempasi ovat?
Reilu 60

146. Mitä jääkiekkojoukkuetta kannustat?
En katso jäkistä

147. Oletko ollut paikanpäällä katsomassa jääkiekko-otteluita?
En

148. Pelaatko itse jääkiekkoa?
En, maailman tylsin peli pelata

149. Pelkäätkö pimeää?
Jonkun verran

150. Lempi vuodenaika?
Loppukevät ja alkusyksy, kun ulos ei kuole kuumuuteen, ei ole ötököitä, ihmiset pukeutuvat ihanasti (kesällä ovat liian alasti, joka on tylsää ja talvella hautautuvat takkeihinsa, joka on tylsää) ja on nättiä

151. Millainen sää nyt on?
Huono

152. Olisiko aika lopettaa kysely?
Joo, pylly puutuu

153. Kerro vielä mitä pidit, ja keitä kaikkia haastat?
Kiva testi, haastan jokaisen joka tänne asti jaksoi lukea. Saa myös kommaa.

Ihan hirveä naama, ihan hirveä laatu. Mutkun jos alan sipsiin, niin näette uuden takin ja kaulaliinan sit sadan vuoden päästä.

Tässä ne.