Jännää vielä se, että tällä viikolla olen töissä stressannut ihan helvetisti. Tukkani on ohentunut, iltaisin koskee stressin takia mahaan ja ruokakaan ei enää hirveästi maistu. Olen myös hakannut päätäni pöytään, purrut näppäimistöä, itkenyt ja hakannut itseäni nyrkillä päähän sanoen samalla kaikki kirosanat mitä on olemassa. Työ on siis ollut vittumaista ja turhautumiset aivan uskomattomia, mutta tästä huolimatta se on ollut palkitsevaa ja etenevää. Olen saanut keskittyä kahteen isoon työhön, valvomo-ohjelmiston tekemiseen (ei sano teille mitään) ja kandityöhöni. Normaalisti homma on juurikin toisinpäin, eli mitä lyhyempiä töitä on, sitä paremmin jaksaa ja ikuisuustyöt eivät nappaa yhtään. Nyt kuitenkin kun noissa töissä on ollut kokoajan sopivasti haastetta, niin aikakin hurisee siivillä. Tärkeintä kun on se, että pitää yrittää keksiä ratkaisu ongelmaan, eikä se, että tietää ratkaisun ja nyt se pitäisi vain jaksaa toteuttaa. Tuo jälkimmäinen on todella apaattista, kun tietää että se vaatisi vaikka pari tuntia työskentelyä ja äääähhhhhhhh. Pajon kivempi on vain ajattelematta testata kaikkea, hakata päätä seinään kun ne ei toimi ja sitten rynnätä munasillaan vessasta takaisin työpöydälle, kun keksi vielä yhden tavan, jolla se ehkä sittenkin voisi toimia!
Se hehkutuksesta. Sitten hämärämpiin asioihin. Töihin kävellessä ja musiikkia kuunnellessani yhtäkkiä päähäni tuli mielikuva siitä, että lyhythiuksinen ja suupartainen julman näköinen lihaksikas mies mustassa t-paidassaan istuisi pöydän ääressä. Hänellä olisi revolveri kädessään, jolla hän tähtäisi päätään. Toisella puolen pöytää istuisi ällöttävä(n) lihava, hikinen ja likainen mies, jolla olisi siniset farkut, ei paitaa ollenkaan, naamassaan muovinen joulupukkinaamari ja punainen tonttulakki. Hänen kainalostaan tursuaisi hikiset karvat ulos ja hänen mahansa hyllyisi, kun hän tuijottaisi tätä vastapuolta aseen kanssa. Pöydällä olisi myös pullo tiukkaa viinaa ja molemmilla shottilasit ja päätellen viinapullon tyhjenemisestä olisi shotteja otettu yhteensä 4, eli loogisesti venäläisessä ruletissa olisi jo neljä "laukausta" ammuttu. Erikoisena yksityiskohtana vielä se, että tällä itseään päähän tähtäävällä lihaksekkaalla julman näköisellä miehellä on jalassaan pinkit puputossut.
En tiedä mistä ihmeestä tuo kuvitelma syntyi, mutta se oli niin selvä ja todellinen, että oikein pystyi haistamaan sen joulupukin hien ja viinan hajun ja sen ahdistavan oudon ilmapiirin ja karun suomalaisen alkoholistiduunariperheen sisustuksen. Kun pääsin töihin, oli pakko piirtää tuo tussitaululle kuin itselleen muistutukseksi. Kuva on liitettynä tähän.
Toinen kertomisen arvoinen asia oli se, että kauppalistassa luki bokserit ja bokserihyllylle tieni vei, josta en tietenkään löytänyt M-koon hienoja boksereita ollenkaan. S:ää oli ja XL:ää, mutta kun hintaa on boksereilla 11 euroa per tsipale, niin en todellakaan halunnut ostaa mitään muuta kuin sopivia. Juuri kun olin luovuttamassa, näin puoli hyllyä syrjemmässä juuri etsimäni bokserit, mutta väriltään vaaleahkon viininpunaisina. Väri on varsin tyttömäinen ja erottuva ja etenkin erottui niistä muista mustista, valkoisista ja paskanvärisistä boksereista kuin homo leijonakoru-risteilyltä. En ole ihan käytännön syistä hirveän innostunut muista kuin mustista alusvaatteista, mutta kun niitä hakemiani mustia boksereita ei löytynyt ja tuo väri alkoi hypnotisoimaan minua, oli pakko nuo ottaa völjyyn.
Ovat aivan uskomattoman gay-seksikkäät kalsongit ja niistä hehkuu oikein sellaista mystistä "tsiikaa mun peppuu!" -säteilyä. Jos en tietäisi, luulisin niitä naisten boksereiksi. Tai no, en mä tiedäkään, mutta miesten puolella ne oli. Grrrrrrau. Voin kuvitella miten pyöritän kävellessä tahallani pyllyäni nuo housut jalassa ja vessan peilin edessä pelleilystä ei tule loppua. "Are you talking to me? Are you looking my ass?"
Pakkomainintana vielä eilinen South Parkin jakso. Se ei ollut mitenkään erikoisen hyvä ja katsottuna enemmänkin ok ja vähän sekava, mutta se hauskuus tuli vasta jälkikäteen. We didn't listen! ja I broke the dam! soivat koko päivän päässäni ja turskin (tukahdettua korahtelevaa naurua) koko päivän tuolle. Jossain vaiheessa jopa kikatin (kimeämpää vapaata naurua) ja pahimmillani jopa hytkähtelin. Suupielet helmusi korvissa ja nämä hampaat nauroi.
Ei vitja. Tämä on ollut hyvä viikko! Täältä tähän.
