IRC-Galleria

Nyt on ryypätty, vietetty juhannusta kuten haluttu, kaikki on hyvin. On ollut hauskaa, en osaa kirjoittaa pitkiä merkintöjä. Olen oppinut ihmisistä uusia, kasvanut ihmisenä. Yhdessä viikonlopussa. Oppinut tutkimaan itseäni ja huomannut kuinka olen muuttunut, pohtinut kuinka nämä muutokset minussa ilmenevät ja kuinka teen niitä ja elän tasapainossa. Hyvin se menee kun ei mieti liikaa. Kaikki on hyvin, melkeinpä, pääpiirteiltään, tää merkintätapa vois kyllä muuttua koska olen muuttunut kirjoittajapersoonanakin ja se on tylsää, en tuo mitään silleen julki itselleni, kaikki on suljettua mutta silti avointa. Minä muutun, ihmiset ympärillä muuttuvat, suhtautumiset ihmisiin muuttuvat sitä myötä kun oppii tuntemaan heitä ja heidän periään. Oi, oli hauskaa, on hauskaa, minun pitää olla onnellinen elämästä koska saan sen kokea näissä puutteissa. Toinen mahdollisuushan ois se roskasanko jos äiti ois suostunut siihen aborttiin jota lääkärit vaati... Onko minut tarkotettu elämään, tulee mieleen tuosta tiedosta. Ehkä minä olen vahingossa tänne tullut ja siksi minä olen se hassu poika jolle tapahtuu outoja, koska minä en kuulu tänne, vielä... Siitä tulee ajatukset "veljeeni" ja siitä kuinka me olemme jakautuneet, pitäisikö meidän olla jo nyt yhtä ja tämä toinen puolisko saapui minuun vahingon kautta, tulin itseeni, koska ehkä minä kuolleena koin tämän vartalon tärkeäksi mikäli se syntyisi. Mitä minä taas sekoilen :D ÄÄÄÄH :D Mun aivot sulaa. Mie kirjotan koko elämänkertani, moikka