IRC-Galleria

Liekeissä makaan avuttomana ja katson kun lehti puusta putoaa,
kauas haaveitani toivoin, ne kuusta itseään jo kumoaa.
Sinua tarvitsin minua tukemaan,
et kuitenkaan koskaan metsään saapunut,
minut yksin sinne odottamaan jätit,
tunteeni siellä surullisiksi kätkit.
Pakenin peloissani syvemmälle metsään,
taivas jo pimeni ja korpi syveni,
yksinäisen maailmassa on helppo unohtaa jo kaikki elämän hyveeni,
täällä kukaan ei mua tunne, yksin tuuli taustalla soi,
pelastaa mua ei kukaan täältä korpimökistä voi.
Elämässäni epäonnistuin,
rakkaitani ja rakkauttani pakenin,
en tahtonut heikkouttani näyttää,
enkä pahaa kieltä enää heille käyttää.

Siks lähdin mä pois, en enää halunnut olla heikko,
en tahdo heidän eessään itkeä, vaan olla metsänpeikko