Tänään minä tapasin melkein kaikki kaverini, ihan sattumalta koulun ulkopuolella ja osan kanssa tarkoituksella hengasin. Huomasin myös erään hyvän kaverin kaverin olevan jäljessä elämäni tiedoista kun hänen kanssaan vietin aikaa lukion kahvilassa jutskaten kun sillä oli niin pitkä aika kokoukseen. Olin oikeassa, olen ollut liian vähän sosiaalinen viime aikoina.
Tänään tein ruotsin kurssikokeen ja se meni aivan loistavasti, jos ei lasketa sanakoe-osiota kakkos-sivulla, se meni päin peetä.
Lisäksi join tänään kivirouhetta ja tulin nettiin. Minulla on hyvin outo päivä. Saksanopettaja tuntui olevan tyytyväinen kun kuuli minun alkavan heti tuumasta toimeen tenttiaineideni kanssa, tosin tarkistusvaiheessa pidemmälle edenneiden ystävieni kanssa huomasimme lisää virheitä minun huomaamieni virheiden lisäksi. On se ihana tenttiä kieltä jota et ole lukenut kahteen vuoteen. Mutta olen onnellinen, ja tunnen vuosiin olevani kehon sisälläni, on ollut aina semmonen ulkopuolinen olo, etten olisi minä, tuntuu syvemmin itsensä ytimessä kaikki ja niin edelleen, vaikea selittää. Mutta olen tasapainottunut ja se on hyvä asia.
Lisäksi rakastan miestäni ja olen huomannut että minusta on alkanut tulla isäni, joka on täysi luuseri tunteiden näyttämisen kanssa... Minun pitäisi uskaltaa itkeä mutta minusta se tuntuu väärältä sillä masentaisin toista. Ja eikun jatkamaan päivää