IRC-Galleria

Näin telttailukauden lähestyessä on hyvä kartoittaa yleisimmät virheet, mitä naiset seksissä tekevät - kesäromansseissa ja vakiintuneemmissakin parisuhteissa. Tämän jälkeen ei pidä ihmetellä, jos telttaretkellä tuntuu käpyjä selän alla - vaan poimia kävyt pois patjan tieltä!

Myönnettäköön, että sen verran minussa on miehistä miestä, että niskakarvani nousevat aina pystyyn huomatessani naistenlehdissä miesten kyvykkyyttä mollaavan artikkelin. Helppoahan se naisille on, kun lehtipisteet notkuvat viikoittain ilmestyviä naistenlehtiä. Mutta missä miehet pystyvät julkisesti arvostelemaan naisten taitoja? Tekniikan Maailman sivuillako?

Minä käytän nyt julkeasti tilaisuuden hyväksi ja napautan naisia. Tämän johdosta minua saa vihata ja haukkua Maikkarin keskustelupalstalla niin paljon kuin sielu sietää. Niin ja blogeissa voi kirjoittaa vastavedon, jos vain kykenee.

Seuraavassa yleisimpiä mokia, joita Te armon daamit sängyssä ja rakkaudessa teette.

1. Miehet vihaavat tilanteita, joissa nainen toimii siten, ettei hän muka pidä seksistä. Rakastelun ja orgasmin jälkeen naiset ovat kuitenkin lähes aina hyvin tyytyväisiä olotilaansa. Miksi ihmeessä sitten pitää näytellä inhoavansa seksiä?

2. Miehet eivät pidä naisista, jotka eivät koskaan tee aloitetta seksin suhteen. Erityisesti miesten hihat palavat tilanteissa, joissa naiset kehtaavat valittaa, että miehet eivät anna. HALOO! Pitäisikö miesten olla jotain ennustajia, jotka näkevät lasipallosta, koska naiset mahdollisesti haluavat ja janoavat seksiä?

3. Miehet eivät pidä naisista, jotka eivät ymmärrä mitään miehen vartalon erogeenisyyden päälle. Miksi miesten pitäisi tietää G-piste, U-piste, R-piste AFE-alue ja kaikki muut mahdolliset ja mahdottomat pisteet naisessa, kun naiset eivät itse osaa edes käsitellä penistä oikein?

4. Miehet eivät pidä tilanteista, joissa naiset syyttävät miehiä orgasminsa puuttumisesta. Suurin osa miehistä kuitenkin haluaa, että myös naiset nauttivat seksistä. Valitettavasti meiltä puuttuvat aivokirurgiset välineet, sillä orgasmi tapahtuu aivoissa. Jolleivät naiset itse asennoidu oikealla asenteella seksiin, niin eivät siinä paljon kikkakuutoset auta. Naiset voisivat myös itse ottaa vastuun omasta orgasmistaan.

5. Suurin osa miehistä ei pidä siitä, että nainen ottaa ohjat seksissä. Aktiivinen saa olla, mutta ei kuitenkaan liian määräilevä. Tilanne on sama kuin tanssilattialla. Mies ei halua joutua naisen vietäväksi, koska silloin hän kokee olevansa hiiri eikä mies.

6. Mies voi hakea kalamarkkinoilta lahnan, mutta hän ei missään tapauksessa halua löytää moista sängystään.

7. Syvällinen keskustelu on toisinaan ihan mukavaa ja piristävää. Mies ei kuitenkaan halua, että nainen pölisee sängyssä kuin kuukauden puhekiellossa ollut henkilö. Vähemmästäkin erektio katoaa.

8. Miehillä menevät hermot, kun nainen masentuu omasta kehostaan seksuaalisen kanssakäymisen aikana. Mikäli mies menee sänkyyn naisen kanssa, niin ei hän ainakaan siinä vaiheessa kiinnitä huomiota naisen mahdollisiin selluliitteihin tai raskausarpiin. Kyllä miehen keskittyminen on hetken tuomassa nautinnossa, jonka tosin voi pilata naisen rutina omasta kehostaan.

9. Toisaalta miehiltä menee hermot myös naisten kanssa, joille ulkonäkö on pakkomielle. Seksissä sopii – ja on hiukan toivottavaakin – rähjääntyä. Mies ei kaipaa sänkyyn naista, joka korjailee jatkuvasti meikkejään ja on huolissaan kampauksestaan.

10. Miehet vihaavat naisia, jotka eivät pidä suuseksistä. Mikäli sukuelimet ovat puhtaat, niin mikä niiden hyväilemisessä suulla on etovaa? Suutelemisessa tulee varmasti enemmän pöpöjä.

11. Miehet vihaavat naisia, jotka ovat liian vakavia. Elämässä riittää muutenkin murheita ihan riittämiin. Pitääkö sitä olla parisuhteessakin aina niin tiukkapipoinen?

12. Miehet vihaavat tilanteita, joissa naiset kehuvat entisiä rakastajiaan. Varsinkin ex-rakastajan peniksen pituuden ihannointi ja seksitaitojen jumalointi syö miestä rotan lailla. Eiväthän miehetkään kehu entisten tyttöystäviensä rintavarustusta tai emättimen tiukkuutta. No, ehkä joskus juotuaan muutaman oluen liikaa.

13. Miehet eivät voi sietää naisia, jotka käyttävät ällöttäviä alusasuja. Seksikkäät alusasut ovat osa naisellisuutta. Miksi siis pitää käyttää alusasuja, joissa on yhtä paljon erotiikkaa kuin mustassa jätesäkissä?

14. Miehet eivät pidä tyhmistä ja innottomista naisista. Elämänhalu ja viisaus näkyvät silmistä. Mikäli silmät ja koko fyysinen olemus on kuin vetelä hammastahna, ei naisessa ole kyllä yhtään mitään eroottisuutta.

15. Miehet eivät pidä avuttomista naisista. Aluksi naisen avuttomuus kieltämättä puree, koska mies pääsee itse pätemään, mutta pitemmän päälle naisen avuttomuus on todella raivostuttavaa.




Miehet raiskaavat, mutta miksi ihmeessä?

Turun Sanomissa julkaistun tutkimuksen mukaan peräti 10 prosenttia suomalasista naisista voi joutua elämänsä aikana raiskatuksi. Vuoden aikana raiskauksen uhreja on noin 15 000 naista. Poliisin tietoon näitä tulee kuitenkin vain ja ainoastaan 500. Todelliset raiskausluvut ovat varmasti vielä suuremmat. Täytyy myös muistaa, etteivät naiset ole ainoita raiskauksen uhreja. Myös miehiä raiskataan. Mikä ihme sitten saa ihmisen raiskaamaan? Sitä pyrin selvittämään seuraavassa.

Raiskaus on väkivaltarikos

Sana raiskaus tulee latinalaisesta sanasta rapere, joka tarkoittaa varastamista, poisviemistä tai tilanteeseen tarttumista. Vuonna 1999 Suomessa tuli voimaan laki, jossa raiskaukset porrastettiin. Aikaisemmin käytetty termi väkisinmakaamisrikos jaettiin kahteen osaan: raiskaukseen ja törkeään raiskaukseen. Lisäksi laissa säilytettiin kohta sukupuoliyhteyteen pakottamisesta.

Usein miehet kuvittelevat, että raiskaus tarkoittaa pelkästään yhdyntään pakottamista. Tosin vuonna 2005 julkaistun tutkimuksen mukaan 91,5 prosenttia raiskauksista sisältää emättimeen tunkeutumisen eli kyseessä on yleisin raiskauksen muoto. Raiskaus on kuitenkin lakimme mukaan paljon muutakin. Raiskaukseksi luokitellaan sukupuolielimellä, käsillä, suulla tai jollakin esineellä tapahtuva emättimeen, peräsuoleen, suuhun tai muuhun kehon aukkoon tapahtuva väkivaltainen, seksuaalinen tunkeutuminen, johon kohde ei ole suostunut. Esimerkiksi naisen pakottaminen suu- ja/tai anaaliseksiin on siis raiskaus ja siten väkivaltarikos. Tämä erityisesti nuorten miesten on syytä muistaa.

Törkeä raiskaus on kyseessä silloin, kun tekoon sisältyy fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista väkivaltaa. Vastaavasti pakottaminen sukupuoliyhteyteen on teko, jossa väkivalta tai sen uhka on ollut vähäistä tai jossa painostus ei ole ollut väkivaltaista vaan tekijä on käyttänyt hyväkseen esimerkiksi valta-asemaansa suhteessa uhriin.

Raiskaus on siis lain mukaan seksuaalinen väkivallanteko. Keskimääräinen vankeusrangaistus raiskauksesta on nykyisin noin vuosi ja yhdeksän kuukautta. Raiskauksesta voi kuitenkin lain mukaan saada vankeutta 1–6 vuotta. Törkeästä raiskauksesta saa keskimäärin kolme ja puoli vuotta vankeutta. Lain esittämä vankeustuomio on 2–10 vuotta. Pakottamisesta on saanut keskimäärin yhdeksän kuukautta ehdollista rangaistusta. Enimmäisrangaistus on kuitenkin enintään kolme vuotta vankeutta. Suurin osa raiskaajista pääsee kärsimään tuomionsa ehdollisena. Esimerkiksi vuonna 2000 ehdottomia tuomioita oli alle puolet.

Hyvin usein käy niin, että nainen ei puhu raiskauksesta kenellekään. Tämän voi huomata jo poliisille ilmoitetuista raiskauksista, joita on Suomessa siis vuosittain ainoastaan noin 500 kappaletta. Tähän on selvät syynsä. Tutkija Gerald Larue huomauttaa, että vaikka raiskaustapaus olisi saatu vietyä oikeuteen, nainen on hyvin usein ollut se, jota syyllistetään. Naisen seksihistoria on pengottu läpikotaisin, hänen toimintansa raiskauksen aikana on selvitetty ja häneltä on kysytty, nauttiko hän seksistä raiskauksen aikana tai saiko hän orgasmin. Myös Suomessa raiskauksen kohteeksi joutunut henkilö tulee usein syyllistetyksi. Lisäksi raiskaajan saamat tuomiot ovat hyvin usein lieviä, kuten edeltä voi havaita. Nainen siis kärsii tilanteen mieluummin hiljaa itsekseen, kuin alkaa käydä tilannetta läpi uudestaan ja uudestaan poliisien ja tuomareiden kanssa. Mikäli raiskaaja lisäksi sattuu olemaan oma kumppani tai hyvä tuttu, on naisen vielä vaikeampaa kertoa tilanteesta viranomaisille.

McCaben ja Cromen mukaan raiskaus voi aiheuttaa naiselle mahdollisten fyysisten vammojen lisäksi seuraavia ongelmia:

– Hän saattaa kadottaa kykynsä nauttia seksuaalisuudestaan.

– Hän saattaa menettää luottamuksensa muihin ihmisiin ja välttää uusia ihmissuhteita.

– Hän voi olla häpeissään ja välttää kontaktia läheisiin ihmisiin.

– Hän ei välttämättä kerro tapahtuneesta edes parhaille ystävilleen, koska pelkää, että häntä ei uskota.

– Hän voi alkaa pelätä väkivaltaa ja sen johdosta laiminlyödä itsestään huolehtimisen tai jopa silpoa vartaloaan, jotta ei näytä seksuaalisesti haluttavalta.

– Hän voi alkaa juoda alkoholia tai käyttää huumeita unohtaakseen tapahtuneen.

– Hän ei uskalla kävellä öiseen aikaan kadulla tai vierailla seuduilla.

– Hänessä voi pahimmassa tapauksessa esiintyä itsetuhoviettiä.


Syvään juurtuneet raiskausmyytit

1970-luvulla kehiteltiin teoria erilaisista raiskausmyyteistä. Schwendinger ja Brownmiller esittivät, että on olemassa joukko kulttuurisia uskomuksia, jotka tukevat ja ylläpitävät miesten väkivaltaista seksuaalista käyttäytymistä naisia kohtaan. Useat tutkijat ovat myöhemmin osoittaneet, että erityisesti raiskaajat näyttävät usein sisäistäneen erilaiset raiskausmyytit. Nuo myytit ovat vääriä mutta laajalle levinneitä ja syvään juurtuneita uskomuksia. Yleisyytensä vuoksi ne välttävät arvostelun ja oikeuttavat miehen seksuaalisen aggression naista kohtaan.

Raiskausmyytit ovat usein hyvin seksistisiä, sisältävät stereotypioita sukupuolirooleista sekä vääriä käsityksiä seksuaalisuudesta, ovat naisia kohtaan hyvinkin vihamielisiä ja sallivat väkivallankäytön. Raiskausmyytit vaikuttavat myös naisten asenteisiin. Loyolan yliopistossa, Chicagossa, tehdyssä tutkimuksessa tuli esille, että naisten ja miesten käsitykset raiskauksen syistä eivät eroa paljoakaan toisistaan. Myytit tosin vaikuttavat vahvemmin miesten käyttäytymiseen ja asennoitumiseen raiskauksia ja raiskauksen uhreja kohtaan.

On esitetty, että raiskausmyyteistä tulisi päästä eroon, jotta raiskausten määrä vähenisi. Tämä perustellaan sillä, että tällöin ihmisten mielipiteet raiskauksia kohtaan muuttuisivat realistisemmiksi ja raiskaus ymmärrettäisiin paremmin väkivallanteoksi, oli sen uhri kuka tahansa. Raiskausmyytit saavat aikaan myös sen, että raiskauksen uhria niin usein syyllistetään raiskauksesta. Myytit voivat myös lievittää raiskaustuomiota. Näin on esimerkiksi silloin, kun uhri on pukeutunut seksikkäästi. Sen on katsottu olevan merkki siitä, että naisen tarkoituksena on ollut viehättää miehiä seksuaalisesti.

Yleisiä raiskausmyyttejä ovat seuraavat:

– Miehet raiskaavat, koska heillä on voimakas sukupuolivietti.

– Monet naiset todellisuudessa nauttivat seksistä, jossa on voiman- ja vallankäyttöä.

– Suurin osa naisista haluaa alitajuisesti tulla raiskatuksi.

– Monet niin kutsutut raiskauksen uhrit ovat naisia, jotka halusivat seksiä, mutta muuttivat jälkeenpäin mielensä.

– Mikäli nainen ei tappele vastaan, ei voida sanoa, että hänet on raiskattu.

– Todellisuudessa vakituisessa suhteessa oleva mies harvoin raiskaa kumppaninsa.

– Kun mies on seksuaalisesti erittäin kiihottunut, hän ei välttämättä edes huomaa, että nainen vastustelee.

– Naiset liioittelevat raiskauksen vaikutuksia.

– Mikäli nainen vie kotiinsa vieraan miehen, on hänen oma vikansa, jos hänet raiskataan.

– Mikäli nainen vie kotiinsa vieraan miehen, on se merkki siitä, että hän haluaa seksiä.

– Mikäli nainen ei ole neitsyt, ei ole paljoakaan väliä, vaikka hänet raiskattaisiinkin.

– Nainen, joka viettelee miehen, ansaitsee tulla raiskatuksi.

– Useassa tapauksessa, jossa nainen väittää tulleensa raiskatuksi, on kysymys naisen henkisistä ongelmista.

– Miesten ei ole tarkoitus ottaa naista väkisin, mutta joskus he vain innostuvat liikaa.

– Mikäli nainen pukeutuu seksikkäisiin vaatteisiin, ei ole ihme, jos mies yrittää saada tältä seksiä.

– Kun nainen raiskataan, johtuu se siitä, että hän on kieltäytynyt tavalla, jonka mies on voinut käsittää väärin.

– Yleensä vain ne naiset, jotka notkuvat baareissa ja harrastavat irtosuhteita, raiskataan.

– Jotkut naiset pitävät siitä, että heidät otetaan väkisin, jotta heidän ei tarvitse tuntea syyllisyyttä seksin harrastamisesta.

– Kun nainen haluaa seurustella miehen kanssa, ei ole paljoakaan merkitystä, mikäli mies menee hiukan pidemmälle ja haluaa harrastaa seksiä.

– Vakituisessa suhteessa olevan miehen oikeuksiin kuuluu saada naiselta seksiä.

– Raiskaus on seksuaalinen tapahtuma.

Yhdysvalloissa tehtiin 1990-luvun lopulla tutkimus, jossa haastateltiin raiskaajia. Siinä selvisi, että hyvin harva vaimonsa tai tyttöystävänsä raiskannut mies edes ymmärsi, että hän on syyllistynyt raiskaukseen. Heidän mielestään on mahdotonta raiskata oma kumppani, koska seksi kuuluu osana vakituiseen parisuhteeseen. Heidän mielestä naisen tulee antaa miehelle seksiä, kun mies sitä pyytää. Tutkimuksessa tuli myös esille, että mikäli nainen kieltäytyy seksistä, mies saattaa käsittää sen siten, että hänen tulee tehdä jotain toisin ja saada nainen haluamaan seksiä.

Toinen erittäin vahva myytti liittyy pukeutumiseen. Mikäli nainen pukeutuu seksikkäästi ja viettelevästi, on se joillekin miehille merkki siitä, että nainen on halpamainen narttu, joka janoaa vain seksiä. Australialainen raiskauksiin perehtynyt tutkija D. Polaschek esimerkiksi mainitsee, että yllättävän useat miehet jakavat naiset mukaviin tyttöihin ja huoriin. Naisen pukeutuminen on yksi niistä kriteereistä, joiden mukaan miehet näitä jaotteluita tekevät. V. Greendlingerin ja D. Byrnen tutkimukseen osallistuneista miehistä 84 prosenttia on sitä mieltä, että osa naisista näyttää siltä, että he odottavatkin tulevansa raiskatuksi.

Naisen käyttäytymisellä on myös erittäin suuri merkitys siinä, kuinka jotkut miehet naisen luokittelevat. Naisen runsas alkoholin tai huumeiden käyttö on joillekin miehille merkki siitä, että nainen on huorahtava. Esimerkiksi Mosherin ja Sirkin tutkimus selvitti useiden miesten ajattelevan, että alkoholia käyttävä nainen kannattaa juottaa humalaan, sillä sen jälkeen hän antaa tehdä itselleen mitä vain. Naisen vihjaileva seksuaalinen käyttäytyminen vastaavasti saa eräät miehet ajattelemaan, että kyseinen nainen on tehty seksiä varten. Joillekin miehille sellaisen naisen raiskaaminen ei ole varsinainen raiskaus, vaan tapa harrastaa seksiä välittämättä naisen reaktioista.


Miksi mies sitten raiskaa?

Raiskaajat edustavat jokaista yhteiskuntaluokkaa sekä ikäryhmää. Raiskaaja on kuitenkin iältään yleensä alle 40-vuotias. Raiskaaja tulee usein alemmista yhteiskuntaluokista, on heikosti koulutettu ja kuuluu alempiin palkkaluokkiin. Raiskaajilla on havaittu esiintyvän usein erektio-, ejakulaatio- tai muita seksuaaliongelmia. Grothin ja Burgessin tutkimuksen perusteella 58 prosentilla raiskaajista esiintyy joitakin seksuaalisuuteen liittyviä ongelmia. Tutkimuksen perusteella myös suhteellisen harva mies ejakuloi naisen sisään raiskauksen aikana. Osa ei ejakuloi lainkaan ja osalla taas tapahtuu ennenaikainen siemensyöksy jo ennen kuin he koskevat naista. Tämä tarkoittaa siis sitä, että naisesta ei välttämättä aina löydy siemennestettä raiskauksen jäljiltä, jolloin naisen mahdollisuudet osoittaa raiskaus tapahtuneeksi vähenevät.

Noin puolet raiskaajista on hyväksikäyttäjiä, jotka päättävät raiskata hetken mielijohteesta. Tällaiset raiskaajat ovat harvoin aggressiivisia ja väkivaltaisia. Neljänneksellä raiskaajista on heikko itsetunto ja heillä on usein seksuaaliongelmia. He kokevat, että naiset torjuvat heidän lähestymispyrkimyksensä ja että voimankäyttö on siksi pakollista. 20 prosenttia raiskaajista vihaa uhriaan ja haluaa nöyryyttää sekä dominoida häntä. Tällaiset raiskaajat ovat hyvin harvoin seksuaalisesti motivoituneita. Raiskauksen motivaatio on viha, aggressio ja väkivallankäyttö. Noin 5 prosenttia raiskaajista käyttäytyy sadistisesti. Näillä raiskaajilla on usein epätavallisia ja kivuliaita seksuaalisia vaatimuksia, jotka saattavat sisältää erikoisten esineiden laittamista emättimeen, sitomista ja korostunutta väkivaltaa. He voivat vahingoittaa uhriaan erittäin pahasti tai jopa surmata tämän.

Aggressiiviset raiskaajat käyttävät McCaben ja Wauchopen mukaan erittäin usein seuraavia ilmaisuja:

– Ole hiljaa tai tapan sinut!

– Saat mitä ansaitset senkin likainen huora! Jollet lopeta rimpuilua ja huutamista, otan puukon esille.

– Suu kiinni huora! Älä liiku, niin en tee sinulle mitään pahaa.

– Pidätkö tästä senkin huora?

On esitetty useita eri näkemyksiä siitä, mikä saa miehen raiskaamaan naisen. Eräät tutkijat ovat sitä mieltä, että raiskaus on evoluutioon liittyvä tapahtuma. Perusteluina esimerkiksi Randy Tornhill ja Craig Palmer esittävät, että raiskaamista ei esiinny ainoastaan ihmisillä vaan myös linnuilla, hyönteisillä, kaloilla, sammakoilla, liskoilla, merinorsuilla sekä joillakin apinalajeilla. Raiskaus on siten yksi keino lisääntyä. Myös Shieldsit esittävät, että miehellä on kolme tapaa jatkaa sukua: vilpitön suhde naisen kanssa, viettely tai raiskaus. Raiskaus on nähty lisääntymiskeinona niille miehille, jotka eivät viehätä naisia, omaavat heikon itsetunnon tai heikot vuorovaikutustaidot.

Nämä näkemykset ovat kuitenkin saaneet erittäin ansaittua kritiikkiä, koska tilastojen mukaan suurimmalla osalla raiskaajista on vakituinen kumppani tai heillä ei muuten ole ongelmia hankkia seksikumppania. Esimerkiksi sosiologi Eugene Kanin havaitsi, että kumppaninsa treffeillä raiskanneilla miehillä oli vuoden aikana kaksi kertaa enemmän yhdyntöjä kuin muilla samanikäisillä miehillä. Daniel Fessler taas tutki raiskattuja naisia ja selvitti, olivatko kyseiset naiset kuukautiskierron hedelmällisessä vaiheessa raiskauksen sattuessa. Fesslerin mukaan raiskauksia ei esiinny naisen ovulaation aikana yhtään sen enempää kuin kuukautiskierron muina aikoina. Fessler kumoaa väitteen siitä, että miehet raiskaisivat naisia lisääntymistarkoituksessa.

Yksi selitysmalli on se, että raiskaajat ovat omaksuneet eräänlaisen machoroolin, johon kuuluu näkemys miehestä erittäin itsevarmana, viriilinä ja dominoivana. Groth ja Birnbaum havaitsivatkin tutkimuksessaan, että osalla raiskaajista on voimakas tarve dominoida naisia. Kuitenkin Burken ja Stetsin mukaan vähemmän maskuliiniset miehet käyttävät useammin vakituista kumppaniaan seksuaalisesti hyväksi kuin erityisen maskuliiniset miehet. Niinpä tämä selitysmalli kattaa vain osan raiskauksista.

Toisaalta on esitetty, että raiskaajilta puuttuu sisäinen kontrolli ja empatia raiskauksen uhria kohtaan. Tämä voi johtua psyykkisistä tekijöistä, lääkeaineista tai huumaavista aineista. Hyvin usein vakituisen kumppanin raiskaaminen tapahtuu alkoholin alaisena. Kontrollin puuttuessa raiskaaja ei ymmärrä tekonsa merkitystä.

Ratkaisua on haettu myös hormoneista. On ehdotettu, että raiskaajat ovat muita miehiä aggressiivisempia, koska heillä saattaa olla suuremmat mieshormonitasot. Suomalainenkin tutkimusryhmä on selvittänyt vankilatuomion saaneiden raiskaajien testosteroniarvoja. Tässä, kuten muissakin vastaavissa tutkimuksissa on selvinnyt, että raiskaajilla on todellakin normaalia korkeammat testosteronitasot. Korkeat testosteronimäärät voivat siis aiheuttaa seksuaalisesti aggressiivista käytöstä. Tutkimuksia on kuitenkin kritisoitu siitä, että niiden otos raiskaajista on hyvin pieni, koska vain marginaalinen osa raiskaajista jää kiinni ja tuomitaan. Ei siis voida olettaa, että kaikilla raiskaajilla olisi korkeat testosteronitasot. Testosteronin mahdollisia vaikutuksia raiskaustapauksiin ei kuitenkaan voida sivuuttaa.

Selitystä on etsitty myös aivojen toimintahäiriöistä. Onkin havaittu, että esimerkiksi ohimolohkon vammat voivat johtaa häiriöihin seksuaalikäyttäytymisessä. Vastaavasti neurologi Frederick Goodwin on havainnut, että aggressiivinen käytös on perinnöllistä. Hän on tutkimuksissaan saanut selville, että 6–8 prosentilla lapsista sosiaaliluokasta riippumatta on aggressiivisia piirteitä. Hänen mukaansa näillä lapsilla on erittäin suuri riski tulla teini-iässä hyvinkin aggressiiviseksi varsinkin, jos kasvuympäristö on tällaiselle käytökselle suotuisa. Tällaisilla henkilöillä on havaittavissa myös yliaktiivista seksuaalisuutta. Tämä yhdistelmä saattaa sitten johtaa raiskauksiin.

Raiskauksia tarkasteltaessa on syytä huomioida myös hermovälittäjäaineet. Gerald Brown on havainnut tutkimuksissaan, että serotoniinin puutos altistaa väkivaltaiselle käyttäytymiselle. Asiaa tutkittiin amerikkalaisilla sotilailla. Tutkimuksessa havaittiin, että sotilaat, joiden serotoniiniarvot olivat alhaiset, käyttäytyivät erittäin aggressiivisesti. Vastaava tulos saatiin tutkittaessa hollantilaista perhettä, jolla väkivaltakäyttäytyminen kulki selvästi suvussa.

Pasteurin instituutissa Pariisissa tehdyissä rottakokeissa havaittiin, että mikäli rotilta puuttui aivoista entsyymi nimeltä monoamiinioksidaasi A (MAO A on aine, joka säätelee hermovälittäjäaineiden kuten dopamiinin ja serotoniin hajoamista), ne raiskasivat parittelukumppaninsa. Myöhemmät tutkimukset osoittivat, että kaikilta aiemmin mainitun hollantilaisen perheen jäseniltä puuttui tuo kyseinen entsyymi. Tutkija Terri Moffit teki hiljattain tutkimuksen, johon osallistui yli 1 000 henkilöä. Hän havaitsi, että noin kolmasosalla ihmisistä MAO A -entsyymiä tuottavan geenin (MAOA-geeni) toiminta on häiriintynyt. MAOA-geenin häiriö ja hankalat ympäristötekijät kasvattavat aggressiivisen käyttäytymisen riskiä Moffitin tutkimuksen mukaan kahdeksankertaiseksi.

MAOA-geeni sijaitsee X-kromosomissa. Tämä selittää osittain sen, miksi miehet ovat naisia aggressiivisempia. Miehillä on vain yksi X-kromosomi ja naisilla niitä on vastaavasti kaksi. Mikäli naisen toisen X-kromosomin MAOA-geeni on virheellinen, on hänellä kuitenkin jäljellä vielä toinen geeni, joka voi korvata viallisen geenin toimintaa ja vähentää väkivaltaisuuden riskiä. MAOA-geenivirhe on luultavasti selitys myös Goodwinin huomioon siitä, että aggressiivinen käytös periytyy. MAOA-geenin häiriö voi siten selittää osan raiskauksista.

Erittäin mielenkiintoisia ovat typpioksidia koskevat tutkimukset. Typpioksidihan on aine, joka on mukana esimerkiksi erektion synnyssä. Hopkinsin yliopistossa tehdyissä rottakokeissa on selvinnyt, että typpioksidi toimii selektiivisesti limbisessä järjestelmässä. Typpioksidin puutos altistaa aggressiiviselle ja yliseksuaaliselle käyttäytymiselle ja jopa raiskaamiselle.

Erilaisia selityksiä raiskauskäyttäytymiseen siis on esitetty, mutta näyttää kuitenkin siltä, että mitään yksiselitteistä syytä raiskauksiin ei ole.