IRC-Galleria

Jos oisin rohkea ja
luonteeni valoisa
ja puhuisin lempeämmin
kertoisin sullekin sen
kuinka onnellinen
sylissäs oisin ja lämmin

Ja kun sä katot mua
mä voisin punastua
niin mä oon sua miettinyt
ja kun sä pyydät mun numeroo
mä voisin sanoo joo
ja kaikki vois olla ihanasti nyt

Mut koska maireus on naurettavaa
mä sanon mua ei hei kuka tahansa saa
ja sä meet, ja niin on tärkeää
että kyyneleitäni kukaan ei nää
muuten ne kuvittelee
et sil on väliä
ne kuvittelee

Jos oisin viisas tai ees
suhteellisen sees
ja puhuisin selkeämmin
kävelisin pystypäin
sanoisin tää on näin
sylissäs mun oisi lämmin

Sä oot se joka saa
mut vavahtelemaan
niin mä oon sua miettinyt
ja kun sä pyydät mun numeroo
mä voisin sanoo joo
ja kaikki vois olla ihanasti nyt

Mut koska maireus on naurettavaa...

Ja ne jotka kaiken tietää
ne sanoo tuo on prinsessa Jää
se varmaan hileitä hengittää
ja se kaikesta selviää

Koska maireus on naurettavaa...

Ljublju tibja.

Yhdeksän vuotta sitten nousin junaan Moskovan,
kun tahdoin jättää pahan maailman.
Tarjoilit teetä vaan sain sulta onnen kopeekan,
niin alkoi matka kahden kulkijan.

Idän mies,
tuo mystinen.
Idän mies,
sua kaipaa en.

Chorus:
Jäit Moskovaan,
sait jonkun toisen sanojasi kuulemaan.
Ljublju tibja.

Jäit Moskovaan,
kai maalaa ikoninsa kukin tavallaan,
niin sanotaan.
Ljublju tibja.

Kahdeksan vuotta sitten yömme oli kylmä niin,
kun Gorkin puistossa me riideltiin.
Voit pitää aatteesi, se vaikka saa sut kyyneliin,
kun juna lähtee kohta Helsinkiin.

Idän mies,
niin paljon näin.
Idän mies,
kai velkaa jäin.

Chorus:
Jäit Moskovaan,
sait jonkun toisen sanojasi kuulemaan.
Ljublju tibja.

Jäit Moskovaan,
kai maalaa ikoninsa kukin tavallaan,
niin sanotaan.
Ljublju tibja.

Jäit Moskovaan,
niin suistui rakkautemme kaunis raiteiltaan.
Ljublju tibja.

Jäit Moskovaan,
ei kuvas mielestäni häivy milloinkaan,
niin kuiskitaan.

Jäit Moskovaan,
sait jonkun toisen sanojasi kuulemaan.
Ljublju tibja.

Jäit Moskovaan,
kai maalaa ikoninsa kukin tavallaan,
niin sanotaan.
Ljublju tibja.

Sade sulaa märkään asfalttiin
Suoraa tietä silmän kantamattomiin
Kaipuu luoksesi on suunnaton
Kurkiaura lentää etelään
Lasinpyyhkijöiden takaa sen mä nään
Päivän harmaus on loputon

kertosäe:
Etupenkillä elämää kun selaa
Mittari ei takas kilometrejä kelaa
Moni risteys vie mut väärään suuntaan
Etupenkillä elämää kun selaa
Hevosvoimat alla pyörien pelaa
En jarruttaa ehkä osaiskaan

Pienen tovin saan mä levähtää
Kaarran pihaasi ja univelat jää
Armahda ei aika kulkijaa
Viipyä en luonas kauaa voi
Aamukaste jälleen matkakutsun toi
Onnen hetki kyytiä taas saa

kertosäe (3x)

Leikkipuisto hiljenee, on lapset lähteneet.
Pieni puisto orpojen jo hiljaa pimenee.
Ja syksyn ensilehti putoaa, vieno tuuli puhaltaa.
Tyhjän penkin huomaan, käyn siihen istumaan.
Siinä katson maailmaa, käy ilta tummumaan.
Poltan tupakan ja väsyttää, pitäis mennä nukkumaan.
En voi, maailma tää mua hämmästyttää.
Aivan liian paljon on epäselvää...

Jossain joku sotii, joku kamaa puhaltaa.
Joku ketjuin, lukoin suojaa pientä kotiaan.
Ja joku rahat käärii, toinen töitä tehdä saa.
Joku peloissansa häärii juoden rommitotiaan.
Huolissani huokaan, hiljaa tummuu maa.
Tumpin heitän maahan, joku korjata sen saa.
Ja mistä - niin mistä, mietin - tuska johtuukaan?
Kun lentokoneen nään, joku kauas matkustaa ja...

kertosäe:
Katsoin kauan kauniisiin kasvoihin.
Liian kauan katsoin sinuun, ja
Tunteen tuskaisen tartutin katseisiin,
Kumpa olisit tarttunut minuun.
(2x)

Leinikan poimin maasta, se saasta
Kuka onkaan, kun sinut vei.
Kukalla rinnuksen somistan,
Sen sinulle omistan,
Ja sulle rakkauslaulun tein.
Sen levy-yhtiöön vein,
Ne sanoi: "Ei"

kertosäe

Suljettu autiotalo,
sen ikkunassa auringon hatara valo.
On kotikylän laitamilla puitu viljaa,
kesästä jäljellä vain ajatus.
Ikävän rajaton siipi,
se tahtomatta tuli ja minua riipii.
Ja kotipiha kasvaa polviin asti heinää,
kun lapsuuden polkua astelen.
Suruni seiniä katselen,
tuntuu kuin irti *pääse* en.

Chorus:
Huojuva talo
Äiti kuule minua,
voimat ei riitä
en tiedä mitä tehdä
Huojuva talo
Uskon isä sinua
kauan on siitä kun tiesin mihin mennä.

oon kovin yksin
oo oo oo ooh niin yksin.

Kotini takana lehto,
sen uumenissa unien keinuva kehto.
Ja puro joka päivän kirkkaudessa välkkyi,
on vuosien viimoissa kuivunut.
Elämän raitilla tuulee,
kai joku sitä vapaudeksi luulee.
Ja kylätietä kulkee tyttö jonka tunsin
vain valo on silmistä siirtynyt.
Aika jo kasvoihin piirtänyt.
Kertoisit minne lähden nyt.

Chorus:
Huojuva talo
Äiti kuule minua,
voimat ei riitä
en tiedä mitä tehdä
Huojuva talo
Uskon isä sinua
kauan on siitä kun tiesin mihin mennä.

Oon kovin yksin
oo oo oo ooh niin yksin

Kertokaa mitä tekivät meille,
lapsuuden leikkejä rakastaneille.
Pimeän siemenen saivat sisään.
Mutta me kotiin palataan,
särkyneinä kotiin palataan.

Chorus: x2
Huojuva talo
Äiti kuule minua,
voimat ei riitä
en tiedä mitä tehdä
Huojuva talo
Uskon isä sinua
kauan on siitä kun tiesin mihin mennä,

oon
niin yksin.

En aina täyttänyt mä toiveitasi sun
niin väärin viettänyt oon elämääni mun
oon itse nostanut sen arvan kohtalon
vaik tyhjän aina saa, se täytyy lunastaa
niin paljon rakkautta evääkseni sain
lapsuutta kadonnutta takaisin kun hain
se aika viattomuuden taakse jäänyt on
ei kiinni siitä saa, pois vuodet kuljettaa

kertosäe:
Yössä äiti valvoo, äiti valvoo
huolet seuranaan, missä poikansa vain
kulkee, suojelusta rukoillaan
yössä äiti valvoo, äiti valvoo
aina lapsiaan syliin muistonsa nyt sulkee
luopunut ei milloinkaan
Yössä äiti valvoo, äiti valvoo
huolet seuranaan, missä poikansa vain
kulkee, suojelusta rukoillaan
yössä äiti valvoo, äiti valvoo
aamuun saapuvaan syliin muistonsa
vain sulkee, luopunut ei kuitenkaan

Jos maailma kolhaisee niin jaksan
eteenpäin, kun rakkautesi tunnen aina
sisälläin, mua illat viilenneet vie
laskuun auringon, en pelkää tulevaa
kun kantaa äiti vaan

kertosäe

Hiljaisen huokauksen
myötä kesken askareensa jää
Muistaen miehen sen jolta
lahja kangas oli tää

ylpeänä voi kantaa pukuaan
sen sai hän kerran rakkaaltaan
pukeutuu hän preussinpunaiseen
päivään menneeseen
nyt antaa muiston tuon kuljettaa
niin kauas eiliseen jälleen vierelleen
armaansa hetkeksi saa

jokaisen lupauksen nainen
taas mieleen palauttaa
kaiken sen hellyyden
jonka nuori sydän antaa saa

(2x)
ylpeänä voi kantaa pukuaan
sen sai hän kerran rakkaaltaan
pukeutuu hän preussinpunaiseen
päivään menneeseen
nyt antaa muiston tuon kuljettaa
niin kauas eiliseen jälleen vierelleen
armaansa hetkeksi saa

hän preussinpunaiseen
vanhaan kankaaseen
taas saa kyyneleet hukuttaa
ei tarkoitettukaan
sitä jatkumaan
(2x)
punaista preussin on vaan

Sono umane situazioni
Quei momenti fra di noi
I distacchi ed i ritorni
Da capirci niente poi
Gia come vedi
Sto pensando a te...si..da un po'

They're just human contradictions
Feeling happy feeling sad
These emotional transitions
All the memories we've had
Yes, you know it's true
I just can't stop thinking of you

No I just can't pretend
All the time we spent could die
Wanna feel it again
All the love we felt then

Confinanti di cuore solo che ognuno sta
Dietro gli steccati degli orgogli suoi
Sto pensando a te
Sto pensando a noi

Sono cose della vita
Vanno prese un po' cosi
Some for worse and some for better
But through it all we've come so far
Gia... come vedi
Io sto ancora in piedi perche

Sono umani tutti i sogni miei
Con le mani io li prenderei, si perchè
What's life without a dream to hold??
Take my hand and never let me go

It's part of life together
But what future does it hold??
Sono cose della vita
Ma la vita poi dov'e

Yes, you know it's true
I just can't stop thinking of you
Questa notte che passa piano accanto a me
Cerco di affrontarla, afferrarla
If our hearts miss a beat
Or get lost like a ship at sea
I wanna remember, I can never forget

Can't stop thinking of you
Sto pensando a noi
Can't stop thinking of you
Can't stop

If I was a flower growing wild and free
All I'd want is you to be my sweet honey bee.
And if I was a tree growing tall and greeen
All I'd want is you to shade me and be my leaves

If I was a flower growing wild and free
All I'd want is you to be my sweet honey bee.
And if I was a tree growing tall and greeen
All I'd want is you to shade me and be my leaves

All I want is you, will you be my bride
Take me by the hand and stand by my side
All I want is you, will you stay with me?
Hold me in your arms and sway me like the sea.

If you were a river in the mountains tall,
The rumble of your water would be my call.
If you were the winter, I know I'd be the snow
Just as long as you were with me when the cold winds blow

All I want is you, will you be my bride
Take me by the hand and stand by my side
All I want is you, will you stay with me?
Hold me in your arms and sway me like the sea.

If you were a wink, I'd be a nod
If you were a seed, well I'd be a pod.
If you were the floor, I'd wanna be the rug
And if you were a kiss, I know I'd be a hug

All I want is you, will you be my bride
Take me by the hand and stand by my side
All I want is you, will you stay with me?
Hold me in your arms and sway me like the sea.

If you were the wood, I'd be the fire.
If you were the love, I'd be the desire.
If you were a castle, I'd be your moat,
And if you were an ocean, I'd learn to float.

All I want is you, will you be my bride
Take me by the hand and stand by my side
All I want is you, will you stay with me?
Hold me in your arms and sway me like the sea.

If you were a key, I'd be your chain,
And if you were a sink I'd be a drain
If you were the window I'd be your shutter,
And if you were the cow, I'd be your udder
If you were the chalk I'D be your dust,
And if you were the bread, well I'd be a crust
If you were a candle I'd be your wick,
And if you were a doctor, I'd be SICK!

Ota kiri, ota kiri, loppukiri
harakiri, kiri, kiri, kiri, kiri
näin huutaa jalkani turvonneet,
asfaltissa kahlanneet
Kuka vie, kuka vie ja mitä mä saan?

Mull' on levottomat jalat (levottomat jalat)
levottomat jalat (levottomat jalat)
levottomat
levottomat jalat (levottomat jalat)
levottomat jalat (levottomat jalat)
levottomat

Koe hyvä koe paha tuli
koe, koe rinnassasi tuli
seinään pää ja uudelleen
sitä rytmissä päivittäin mä teen
Kuka vie, kuka vie ja mitä mä saan?

Mull' on levottomat jalat...

Ei asu sisälläni rauha eikä maistu mulle vesi
kuulun veden alle
on kiire jo löytää paikka uus
ja joka hetkessä lepää ikuisuus
kuka vie, kuka vie ja mitä mä saan?

Mull' on levottomat jalat..

Rauhaa, rauhaa, rauhaa, rauhaa
rantarauhaa
näin huutaa pääni hädissään,
mutta jalat vie ja taas mennään
Kuka vie, kuka vie ja mitä mä saan?

Mull on levottomat jalat ....