IRC-Galleria

Mikä sua vaivaa, onko kipuja?
Ottaako päähän, onko rapula?
Masennus kaataako pojan poloisen?
Jättikö paha jäbä neitosen?
Nyt on vastaanotto auki ja nyt sitä saa
Lääkettä vaivaan ja vapinaan
Tänä iltana ollaan hurlumhei
Tänä iltana herneitä vedetä ei!
Tänä iltana herneitä vedetä ei
Tänä iltana...

Mä olen tohtori, tosi tohtori

Otapas tästä ja vetäses tuo,
Päälle pullosta huikat juo!
Sukella hyvänolon lähteeseen,
Näin palaa tunto ruumiiseen!
Kun tohtori touhukas tohtoroi,
Lauteet paukkuu ja laulu soi,
Lääkkeitä vaivaan ja vapinaan,
Tosta vaan lonkalta ruiskaistaan (3x)

Mä olen tohtori, tosi tohtori

Tänä iltana ei saa vittuilla!
Tänä iltana ei saa tapella!
Tänä iltana ei saa oksentaa!
Tänä iltana jokainen kyllä saa!

Tänä iltana lääkkeet määrätään
Positiivisesti häärätään
Aamulla annan lausunnon
Jokainen terve ja kunnossa on! (3x)

Mä olen tohtori, tosi tohtori!

Samein silmin seuraan haituvaa
Käsi nousee verkkaan, kohoaa
Sisäpuoli lämmin, tyyni vetelyys
Sattuu lempeämmin, läpi, kosteuden rämmin
Tunnen tuoksun, maistan sulan metallin
Valun hiljaa läpi teräsbetonin
Meri ottaa purjelaivan,
Aarteet saaren maahan kaivan,
Onko vielä aikaa, on tai ei,
Sen ajatuksen joku multa vei!

Nyt ei mikään voi mua pelottaa
Ei mua kiinni mistään heikkoudesta saa
Miellyttävän turta, saatan nukahtaa
Olo on kuin olmin, hitain liikkein kiinni solmin
Kaikki haavat, ruhjeet, tunteet revenneet
Hyvin tietoisesti tämän kaiken teen!
Tuntuu ihanalta, kun sänky viedään alta

Onko vielä aikaa

Linnut laulaa, mua se naurattaa
Pieni poika soittaa viuluaan
Menninkäinen puun taa katoaa
Tiedän sen, ja leijailen,
Leijailen, pois leijailen,
Leijailen!
Tiedän että mistään mitään tiedä en!

Kaikki haavat, ruhjeet, tunteet revenneet,
Hyvin tietoisesti tämän kaiken teen!
Tuntuu mahtavalta, kun sänky viedään alta

Mä havahdun ja suljen radion
Laskeudun, jo aamu tullut on!

Ellu täytti kuusitoista, sen kunniaksi joi.
Pitkän pullon punaviinii, kun poikafrendi toi.
Oli paljon ystäviä ja bileet vauhdikkaat.
Stereoista rokkenrolli suosi saundit voimakkaat.

Hei hei Ellu! Voitko vaatii enempää?
Hei hei Ellu! Niin ihana on elämä.

Kovat jätkät otti kaljaa ja sekaan vahvempaa.
Kama oli apteekista helppo varastaa.
"Nyt ei auta maito beibe", korviin kuiskittiin.
Lujemmalle styrkkari, kun kuumin huulin suudeltiin.

Hei hei Ellu! Voitko vaatii enempää?
Hei hei Ellu! Niin ihanaa on elämä.

Mutta Ellun olutpulloon pani pillerin.
Pani toisen, kolmannenkin ja tyttö sekaisin.
Maailma pyöri ympyrää ja Ellu nauroi vaan,
kun nuoren pojan kuumat kädet puristivat pakaraa.

Tyttö heräs aamuyöstä, kun piti oksentaa.
Pelotti ja teki pahaa, nyt lujaa kotiin vaan.
Meni viikko meni toinen, jo vaihtoi kuukautta.
Ellusta alko tuntuun, ei ollut kaikki kohdallaan.

Hei hei Ellu! Sä olet vasta kuustoista!
Hei hei Ellu! Mitä ne sanoo kotona?!

Ei koskaan enää kukaan nähnyt pientä juhlijaa.
Ei nähnyt kylmää viimesuudelmaa.
Ellu oli kaunis tyttö, maailma edessään.
Kenen syy? ja kuka päättää koska loppuu elämä?

Hei hei Ellu! Sä olit vasta kuustoista!
Hei hei Ellu! Ei jengi sua unohda. (3x)

Jo yö on tullut vankilaan.
On pakko mennä nukkumaan.
Niin minäkin siis punkkaan, käyn ja siellä -nukun.
Käy oudot väreet rinnassain.

Mä väärinkö siis silloin tein, kun viiden miehen hengen vein?
Mä olen viaton, mut arpa kohtalon, mua kohtaan oli armoton.

Mä vielä hyvin muistan sen,
kun olin vasta kahdenkymmenen.
Ja pojat sanoi: "Sulla on liian suuri pää!".
Mä en sitä voinut ymmärtää.

Joten haulikkoni esiin tempaisin.
Sen noin viisi kertaa laukaisin.
Ei noussut yksikään.
Mä en tuntenut mitään
ja samantien jo minut vangittiin.

Sellin Hämy seuranain.
("Päivää, nimeni on Hämy Selli")
Mä unessani tyttöäni kaipaan.
Mä olen viaton, mut arpa kohtalon kiven ensimmäisen heitti
-ohimoon.

Taivas on taas punainen.
Teräslinnut lentää päällä pilvien.
Ei kukaan ehdi tuntee tuskaa.
Elävät kuolleita kadehtii.

Kuka väritti taivaan sen?
Kuka teki vuosisadan maalauksen?
Hän vielä leikkii leluilla, mutta ei ne oo leikisti oikeita.
Viisas kansa hänet valitsi.
Hän koko maailman siitä palkitsi.
Sata miljoonaa jo kuollut on,
hänen mahtinsa on suunnaton.
Sata miljoonaa jo kuollut on,
hänen mahtinsa on suunnaton.

Sinä vailla työtä oleva nuori mies:
Hanki oma ydinkärkesi, suojaviittasi ja havunoksasi
ja näytä mikä olet.
Mutta muista, että poteron on oltava tarpeeksi syvä.

Taiteilija muovaa maailmaa.
Hän viisas on ja oivaltaa.
Voi kaikki vaikeudet voittaa, kun sotatorvella soolon soittaa.

Kuka väritti taivaan sen?
Kuka teki vuosisadan maalauksen?
Hän vielä leikkii leluilla, mutta ei ne oo leikisti oikeita.
Viisas kansa hänet valitsi.
Hän koko maailman siitä palkitsi.
Sata miljoonaa jo kuollut on,
hänen mahtinsa on suunnaton.
Sata miljoonaa jo kuollut on,
hänen mahtinsa on suunnaton

kertosäe:
Huohottaa hullut koirat, huohottaa aivottomat
Kiljuvat kuutamossa, karjuvat kapakoissa
Laukkaavat hullut koirat, ei niit ammu kukaan
Ja lasten kaalit sekoo, ne rynt lauman mukaan

Olen hullu, phkhullu, kuulen net
Pahat net, mrk lontii, aika pieni
Kasvaa aivoon myrkkysieni
Hullut koirat puree nivuksiin
Hukkuu suudelmiin niin rkisiin
Reik taivaankanteen repe
ni kaikuu pam, pam, pam

Kaunis aamu, uusi aamu
Ne miettii, ne kyll tiet
Et voi luottaa niihin yhtn
Jrjen valon ne pst nyht

kertosäe2:
Ei ne tule jos m kutsun
Ei niit ny jos m tarvitsen
Eivt ne tule jos m kutsun
Ei mistn kuulu pam, pam, pam

M kyll tiedn, te nauratte
Naura vaan jos osaat
Naura lujaa, huuda sika
Joskus huomaat miss vika

kertosäe2

Eivt ne tule jos m kutsun
Ei niit ny jos m tarvitsen
Eivt ne tule jos m kutsun
Ei mistn kuulu

Huohottaa hullut koirat, huohottaa aivottomat
Kiljuvat kapakoissa, karjuvat kuutamolla
Laukkaavat hullut koirat, ei niit ammu kukaan
Ja lasten kaalit sekoo, ne rynt lauman mukaan

kertosäe (3x)

Huohottaa hullut koirat, huohottaa aivottomat
Kiljuvat kuutamossa, karjuvat kapakoissa
Karjuvat, kaaa

kertosäe:
Tässä seison enkä muuta voi
Olen lujasti sidottu odotusten onnenpyörään
Olen tiukasti kiinni elämässä
Paljon se lupaa, unelmia, toiveita, harhaa

Aurinko nousee ja aamu nostaa päätään
Jumalauta nousenko samasta sängystä taas
Eikö yö voisi muuttaa kasvoja näitä
Vaikkapa kasvoiksi kuninkaan
Hei yöksi en halua väriäni muuttaa
Niitä on jo paljon ja pyörä pyörii

Aurinko paistaa ja päivä koskee sieluun
Näenkö samat kasvot peilistä taas
Mutta pyörä pyörii, pyörä pyörii
Mutta pyörä pyörii, onnenpyörä pyörii, pyörii

kertosäe

Aurinko laskee ja ilta iskee silmää
Kaadunko minä samaan sänkyyn taas
Mutta pyörä pyörii, pyörä pyörii
Mutta pyörä pyörii, onnenpyörä pyörii, pyörii

Ja voi olla ainakin luulen niin
Että tarkoituksella naimisiin
Menin kai koska vaimoni miehen sai
Ja voi olla myös että luulen niin
Että asiat vois olla huonommin
Tai ainakin melkein
Tai ainakin luulen niin

Ja voi olla myös että luulen niin
Että aatami kirkossa kastettiin

Minut myös mutta siitä mä veisaan viis
Voi olla myös että luulen niin
Että asiat vois olla huonommin
Silti kanssasi kaksin lähteä tahtoisin

Jos pillua saan niin mä lähden mukaan
Pillua saan ei mua estä kukaan
Odota hetki ostan kondomin
Vaikka antaisin sulle kyllä ilmankin
Jos pillua saan niin mä lähden mukaan
Pillua saan ei mua estä kukaan
Otetaan taksi vaikka hervantaan
Tammelasta kyllä helmaa saan
Jos pillua saan
Antaisit beibe
Jos pillua saan

Ja voi olla myös että luulen niin
Että tarkoituksella naimisiin
Menin kai koska vaimoni miehen sai
Ja voi olla myös että luulen niin
Että olla voi että luulenkin
Etten rakkautta kaipaa
Ja annat sä kuitenkin

Jos pillua saan niin mä lähden mukaan
Pillua saan ei mua estä kukaan
Odota hetki ostan kondomin
Vaikka antaisin sulle kyllä ilmankin
Jos pillua saan niin mä lähden mukaan
Pillua saan ei mua estä kukaan
Otetaan taksi vaikka hervantaan
Tammelasta kyllä helmaa saan
Jos pillua saan
Antaisit beibe
Jos pillua saan

Liian paljon, liian vahvaa viinaa kittasin,
Ja baaritiskin kulmaa vartioin
Turhan tiukkaan hermosäihkees keston mittasin,
Ja kaiken muunkin virhearvion

Jäin lähtös jälkeen miettimään,
Mies kai seuraa viettiään,
Kun tyytyy tuoppiin eikä kunniaan
Aina kun mä yksin oon,
Kutsun keinoaurinkoon,
Kulmabaarin kantakundi oon

Liian yksin, liian monta iltaa olla sait,
Mä liian moneen yöhön liukenin
Turhaan luulin, väärin kuulin,
Kaikki on alright, sen liian myöhään tajuun itsekkin

Jäin kiinni tyylin entiseen,
Tiedän vain sen, minne meen
On aamukaljaan aikaa tunti vain
Ja aina kun mä yksin oon,
Kaipaan baarin kainaloon
Luona baaritiskin,
Kaljaan kaadan liskin,
Kulmabaarin kantakundi oon.

Kapakasta toiseen tuttavasta tuttavaan
sukkuloin ja kartan kantapöytää
Valomerkin ohi ankarasti bailataan
Itseänsä etsii mies ja löytää

Peilissä on silmät jostain syystä vettyneet
minua ne kyttää kukaties
Unelmat on toteuttajan yli kävelleet
sielu toistaa, on se sentään mies
On se sentään mies

Näin kuiskaan hiljaa todeten
on se sentään mies
Ja sinä myöskin tiedät sen
oot sentään mies

Tänä yönä kavereiden ovikellot soi
henki kaltereitaan vasten töytää
Hiekkalaatikossa pikkupoika piehtaroi
itseänsä etsii mies ja löytää

Anteeksi ei pyydä
silti anteeksi hän saa
itseltään ja muiltakin kenties

Unohtaa ja muistaa
muistelee ja unohtaa
Huomenissa on se sentään mies
on sentään mies

Näin kuiskaan hiljaa todeten
oot sentään mies
Kai sinä myöskin muistat sen
oot sentään mies