IRC-Galleria

Tässä hetkessä eläminen on paranemisen elinehto ja elämän virtauksesta nauttimisen edellytys. Tässä hetkessä eläminen on huomion kiinnittämistä siihen, mitä me olemme tekemässä. Se on silmien avaamista ympäristöllemme, korviimme kantautuvien äänien tiedostamista, tuntoaistiemme välittämien tuntemusten kokemista ja - omasta tietoisena olemisestamme tietoisena olemista.

Jos me kävelemme ja ajattelemme päämääräämme, me emme ole tässä hetkessä, vaan jossakin olemattomassa paikassa ja ajassa. Jos me kaipaamme takaisin lähtöpaikkaamme, olemme kadonneessa menneisyydessä, jota ei enää ole missään. Ajatuksiimme uppoutuneena me kadotamme matkamme kukkivat kukat, kellastuneet ja sateen piiskaamat lehdet, kenties muukalaisen jolla olisi meille tärkeä sanoma kerrottavaksi. Me emme huomaa poimia maasta jonkun pudottamaa hienoa avainta. Itse löysin tien varresta niin hienon avaimen, että nimitin sen elämän avaimeksi, ja pidin sitä hetken aikaa mukanani muistuttamassa, että elämäni avaimet ovat vain tässä ja nyt. Avaimemme ovat katselemisessa, kuuntelemisessa, tuntemisessa ja kokemisessa, ja ne voivat tapahtua vain, kun kiinnitämme huomiota siihen, missä ajatuksemme ovat.

Tapaan silloin tällöin näiden sivujen lukijoita. Olemme ehkä ensin vaihtaneet muutamia sähköposteja, ja sitten sovimme tapaavamme jossakin. En enää ajattele näitä tapaamisia etukäteen. Ne tulevat sitten kun tulevat ja virtaavat siten kuin virtaavat. Aikaisemmin mietin etukäteen, mitä haluaisin kysyä tai sanoa. Tapaamistilanteessa nuo ennalta mietityt ajatukset olivat vain häiriöksi ja niihin keskittyminen tai niiden pois mielestä pudistaminen veivät minua pois tilanteesta. Ilman ennakko-odotuksia tapahtumat saavat virrata vapaasti, ja tapaamisista on tullut rikkaita. Nyt kohtaan elävän ihmisen ja yritän ottaa hänet vastaan sellaisena kuin hän on. Ja kun tapaaminen on ohi, se on ohi. Sitten elän uudessa hetkessä.

Tässä hetkessä eläminen vaatii sitä, että me kiinnitämme huomiomme siihen, mihin me kiinnitämme huomiomme. Että me päästämme irti siitä, mikä ei enää ole tai vielä ole, ja olemme itsemme kanssa siinä, missä me olemme. Usein käytetty sanonta on virtauksen mukana meneminen, englanniksi go with the flow. Se voi tapahtua vain juuri tässä ja juuri nyt. Eikä sen luontevuus vähene siitä, että me kiinnitämme siihen huomiota. Päinvastoin, vasta silloin me osaamme palauttaa itsemme takaisin itsemme luokse, siihen mitä me olemme tekemässä, ajattelemassa, sanomassa, kokemassa - tähän virtaavaan nykyhetkeen. Silloin me olemme itsemme kanssa, ja huomaamme, kuinka rikas ja yksityiskohtia täynnä oleva kokemus elämä on, ja kuinka luontevasti se virtaa. Me olemme tässä hetkessä, kun kiinnitämme huomiomme siihen, mihin me kiinnitämme huomiomme. Me voimme tehdä niin vain tässä hetkessä, ja pelkästään se tuo meidät nykyhetkeen, vaikka emme muuten osaisi siinä ollakaan. Mutta se on hyvä alku.