IRC-Galleria

Ihmisen suhde seksiin on yksilöllinen. Se on kuin sormenjälki; kahta samanlaista ei löydy. Seksistä puhuttaessa käsite normaaliudesta voidaan kokonaan unohtaa, sillä kaikki mikä tuntuu hyvältä ja tuottaa tyydytystä on sallittua, kunhan se sopii suhteen molemmille osapuolille. Seksiä voi mainiosti harrastaa myös soolona. Itsetyydytys eli autoerotiikka on turvallinen, terveellinen ja yleinen tapa purkaa seksuaalista jännitystä ja saada tyydytys sekä nauttia omasta kehostaan. Parhaimmillaan seksi on raikasta estottomuutta ja monipuolisuutta sekä nautintoa omasta ja toisen kehosta.

Seksi merkitsee jokaiselle ihmiselle erilaisia asioita. Se voi olla iloinen ja tärkeä juttu, mutta se voi olla eri syistä myös ahdistava, jopa pelottava kysymys. Suhde seksiin liittyy voimakkaasti ihmisen persoonallisuuteen, lapsuuteen, nuoruuteen, ihmissuhteisiin sekä kokemuksiin. Osalle ihmisistä seksi on tärkeää ja heillä on voimakas seksuaalisen tyydytyksen tarve.



Osalla ihmisistä seksin tarve on vähäinen. Jotkut ovat luontaisesti vähemmän seksuaalisia. Voimakkaan ja vähäisen halun väliltä löytyvät tietysti kaikki muutkin vaihtoehdot. Kaikki tarveasteet ovat normaaleja. Seksin toteuttamisen määrä vaihtelee yksilöllisesti ja elämäntilanteiden mukaan. Siihenkään ei ole olemassa mitään normiarvoja tai -lukuja. Jokainen voi ja saa harrastaa seksiä niin paljon tai vähän kuin haluaa. Toivottavaa tietysti on, että parisuhteessa elävien kohdalla tarpeen määrä olisi edes suunnilleen samanlainen.

Useilla ihmisillä on suhteessaan seksiin solmukohtia, rajoja ja kiellettyjä alueita. Osa niistä johtuu luonteesta, osa lapsuuden opeista ja osa vaikeista, satuttavista kokemuksista. Oli syy mikä tahansa, jokaisella on lupa olla juuri sellainen kuin on. Toista ihmistä ei saa pakottaa eikä painostaa seksiin, eikä kenenkään tarvitse ryhtyä siihen vastoin tahtoaan. Ihmisen keho on hänen yksinomaisuuttaan ja vain hänellä on siihen määräysvalta.



Lähde: Suuri Seksivälineopas - Sin City

Seksi on osa seksuaalisuutta. Sen avulla ihminen voi täyttää luontaisia seksuaalisia ja seksuaalisen tyydytyksen tarpeitaan, jatkaa sukua, nauttia toisen ihmisen läheisyydestä, saada ja antaa rakkautta sekä viestittää rakastamisesta. Toisaalta seksi voi olla myös hetken huumaa; kahden ihmisen kiihkeä, sitoutumaton hetki pelkän seksuaalisen intohimon tyydyttämiseksi. Seksi ei aina vaadi kumppania, sillä sitä voi toteuttaa myös yksin.

Vaikka seksi usein liitetäänkin vain sukupuolielinten alueella tapahtuvaksi yhdyntään ja orgasmiin johtavaksi toiminnaksi, kysymys on kuitenkin laaja-alaisemmasta asiasta. Seksuaalinen kanssakäyminen käynnistyy jo paljon ennen toiminnallista seksiä. Se herättelee aistit ja kehon tuntemukset toivomaan rakastelua ja tyydytystä. Herättely voi olla vaikkapa toisen tai itsen kanssa fantasiointi, eroottiset viestit, eroottinen keskustelu, paljon puhuvat katseet, aistillinen koskettelu, yhdessä saunominen tai kylpeminen. Kiihottavia asioita ei voi edes listata, sillä on täysin yksilöllistä, mikä asia saa ihmisen innostumaan.

Seksi on kokonaisuus. Se on yksi ihmisen psyykkisistä ja fyysisistä perusvieteistä ja tarpeista; siihen kuuluvat tunteet, positiivinen jännitys, rakkaus, viestien välittäminen, koskettelu, läheisyys, luottamus, mielikuvat ja nautinto. Hyvä ja tyydyttävä seksi laukaisee stressiä, lisää terveyttä ja mielenterveyttä ja kuuluu kiinteänä osana parisuhteisiin. Toisaalta ilmankin seksiä voi niin halutessaan elää täysipainoista elämää ja nauttia omasta naiseudestaan tai miehisyydestään.



Lähde: Suuri Seksivälineopas - Sin City

Siirtymät ikäkausista toisiin saattavat joillakin ihmisillä tapahtua kasvukipujen saattelemana. Keski-iän henkisen muutosvaiheen aikana mies pohtii usein sukupuolisuuttaan ja seksuaalisuuttaan. Näihin pohdintoihin voivat antaa oman lisänsä esim. työpaineet, elimelliset sairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet tai tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, jotka kaikki saattavat olla vaikuttamassa miehen seksuaalisuuteen ja sukupuolisuuteen. Ikääntyminen vaikuttaa myös hormonaaliseen toimintaamme. Eräs hormonaalisen toiminnan ikääntymiseen liitetyistä ilmiöistä on nk. miesten vaihdevuodet eli andropaussi (vrt. menopaussi naisilla). Tämä testosteroni-hormonin vähenemisestä johtuva tila vaikuttaa mm. miehen ruumiin toimintoihin ja psyykeen. Testosteronitasot onkin hyvä tarkistuttaa, mikäli miehellä esiintyy mm. mielialan laskua, ärtyisyyttä, pitkäaikaista väsymystä, aaltoina ilmenevää hikoilua, virtsaamisongelmia ja libidon sekä potenssin heikkenemistä. Testosteronin eritys voi vähentyä myös mm. ylipainon, runsaan tupakoinnin ja alkoholin käytön seurauksena. Toisaalta ikääntymisen myötä ruumis luonnollisestikin vanhenee ja monet mainituista muutoksista ovat näin myös luonnollisia, eikä niiden hoitaminen lääkevalmistein ole suinkaan aina välttämätöntä. Niinpä nämä muutokset voivat olla monelle miehelle sekä vaikea että vapauttava kokemus omaa sukupuolikokemustaan vastaavaan elämään myös seksuaalisuuden osa-alueella.

Vaihdevuosien sijaan tulisi kuitenkin puhua ennemminkin vuosikymmenistä, sillä testosteronitasot laskevat hitaasti: iän myötä. Tutkimuksen mukaan (Vermeulen, 2001) 75v miehen keskimääräinen kokonaistestosteroni -taso on 2/3 20–30 -vuotiaan miehen kokonaistestosteronitasosta. Vapaan testosteronin osuus ikääntyvällä miehellä on puolestaan keskimäärin vain 40 % nuoren miehen vapaan testosteronin tasosta. Ensimmäinen askel todetussa testosteronitasojen vajeessa olisikin lopettaa tupakointi ja liiallinen alkoholin käyttö sekä tarvittaessa laihduttaa. Ylirasitusta ja kiirettä tulisi myös mahdollisuuksien mukaan välttää. Seksuaalitoimintoja edistää mainittujen elintapojen muutosten lisäksi myös hyvä yleiskunto ja säännöllinen liikunta.

Hormonikorvaushoidon on havaittu vaikuttavan edullisesti mainitun vapaan testosteronitason alhaisen määrän tapauksissa. Hoidon on havaittu edistävän mm. libidoa, myönteistä mielialaa, energian tunnetta, yleistä hyvinvoinnin kokemista ja joitakin kognitiivisia toimintoja. Testosteroni-lääkitys parantaa myös kudosten insuliini-herkkyyttä ja vähentää LDL-kolesterolin osuutta veren kokonaiskolesterolipitoisuudessa sekä vaikuttaa elimistön rasvakudokseen vähentäen sitä erityisesti sisäelinten ympäriltä.

Hormonikorvaushoidon käytön sopivuutta tulee arvioida yksilöllisesti, mikäli miehellä on jokin eturauhassairaus. Tietyissä harvinaisissa veren koostumukseen, ylipainoon liittyvissä liitännäissairauksissa sekä joissakin harvinaisissa syövän muodoissa testosteroni-korvaushoito ei tule kysymykseen.

Naisen munasarjoista erittyvä estrogeenihormoni saa aikaan kohdun limakalvon paksuuntumisen ja emättimen limaisuuden. Munasarjoista erittyvä progesteroni puolestaan aiheuttaa lopulta limakalvon rappeutumisen ja kuukautisvuodon. Kun munasarjat lakkaavat erittämästä näitä hormoneja, lakkaavat myös kuukautiset. Tätä ilmiötä kutsutaan menopaussiksi. Ennen kuukautisten lopullista poisjääntiä ne saattavat tulla harvakseltaan ja epäsäännöllisesti. Näitä vuosia kutsutaan vaihdevuosiksi. Estrogeenin vajaus saattaa aiheuttaa monille naisille ns. kuumia aaltoja (eli ihon kuumotusta ja hikoilua). Myös mieliala voi vaihdella rajustikin. Emättimen limakalvot saattavat kuivettua ja ohentua, mutta vaihdevuosien hormonikorvaushoito ja/tai paikallisesti käytettävät estrogeenivalmisteet poistavat näitä oireita tehokkaasti. Toiset naiset pitävät kuitenkin parempana sopeutua uudenlaiseen hormonitasapainoon ilman mainittuja valmisteita.

Menopaussin myötä munasarjat erittävät myös pieniä määriä miessukupuolihormonia, jota erittyy myös lisämunuaisesta. Nämä hormonit saattavat aktivoida myös seksuaalista halukkuutta ja moni nainen voikin kokea vaihdevuodet seksuaalisesti vapauttavana aikana. Toisaalta kuukautisten poisjääminen merkitsee sekä symbolisesti että myös käytännössä lisääntymisiän ohittamista. Ruumiillisten muutosten ohella tämä siirtymä koskee vaihdevuosi-ikäisen naisen seksuaalisuutta ja sukupuolisuutta myös kulttuurisella ja sosiaalisella tasolla. Ruumis ei enää voi kantaa ja ruokkia jälkeläisiä. Tämä voi olla monelle naiselle sekä vaikea että vapauttava kokemus omaa sukupuolikokemustaan vastaavaan elämään myös seksuaalisuuden osa-alueella.

Aikuisuuteen kasvaminen merkitsee miehelle kasvamista sukupuolisuuteen ja seksuaalisuuteen. Myönteinen suhde omaan sukupuolikokemukseen mahdollistaa miehelle usein myös oman seksuaalisuutensa hyväksymisen. Aikuisuuden myötä mies voi kypsyä oman elämänsä vastuunkantajaksi. Niinpä on tärkeää tunnistaa omia tarpeitaan, tunteitaan ja arvojaan sekä tuoda niitä julki.

Viimeistään aikuisuuden myötä mies selvittää suhdettaan myös parisuhteeseen ja/tai perheeseen. Mieheen niin kuin naiseenkin kohdistuu odotuksia, joita sekä lähipiiri että yhteiskunta saattavat ylläpitää. Omien vanhempien ja miehen lähipiirin perhemallit saattavat vaikuttaa osaltaan siihen, minkälaista parisuhdetta ja/tai perhettä mies itselleen toivoo tai on toivomatta. Perheen perustaminen voi mietityttää, varsinkin jos mies tiedostaa muuttuneen perhekulttuurin vaatimukset, muttei kenties ole omaksunut sellaista mallia, josta ammentaa eväitä omaan vanhemmuuteensa. Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvalla miehellä taas voi olla heteroseksuaalisesti suuntautunutta miestä haastavampaa saada tukea parisuhteen ja/tai perheen rakentamiselle. Perhemuotojen moninaistuminen luo haasteiden ohella kuitenkin myös uusia malleja isyydelle ja vanhemmuudelle yleensä. Toisaalta myös työelämä asettaa miehille omat odotuksensa, sillä monelle miehelle omanarvontunne ja yhteiskunnan jäsenenä oleminen todentuvat edelleen pitkälti työelämän kautta.

Vastuu perhe-elämästä kuuluu molemmille kumppaneille ja tämän vastuun kantamisen tulisi lasten hankkimisen myötä näkyä myös perheen hoivavastuun kantamisena. Mies saattaa kuitenkin kokea monenlaisia tunteita sukupuolikokemuksensa ja arjen hänelle asettamien vaatimusten keskellä. Hoivan ja miehisyyden yhteensovittaminen voi tuntua haasteelliselta. Myös miehen seksuaalisuuteen liittyy paljon ennakko-odotuksia esim. seksin tarpeen ja määrän suhteen. Näillä kaikilla osa-alueilla on vaikutuksensa siihen, kuinka mies kokee itsensä seksuaalisena olentona. Arkikokemus seksuaalisuuden osalta on kuitenkin hyvin yksilöllinen: tunteet ja tarpeet vaihtelevat jo miehen elämäntilanteenkin mukaan. Aikuisuuteen kuuluu vapauden ja vastuun myötä kasvaminen omia ja toisten tarpeita huomioivaan elämään.

Elämisen taito on sitä, että tulee toimeen, oppii valitsemaan ja on rohkeutta elää tätä päivää. Elämän kulkuasi ei ratkaise niinkään se, mitä elämä tuo eteesi, vaan asenne, jonka sinä viet elämääsi. Tapahtumat eivät ratkaise elämää, vaan tapa, jolla mielesi näkee tapahtuneen.

Seksuaalinen elämäntaito on perustarve, johon kuuluu mm. hellyys, avoimuus ja turvallisuus. Tänä päivänä seksuaalisuus nähdään rakentavana ja todellisena voimavarana. Seksuaalista mielihyvää arvostetaan. Enää ei ole kyse vain fyysisestä vaan myös tunneorgasmista, jossa voi heittäytyä nautintoon yhdessä kumppanin kanssa ja saada mielihyvää siitäkin, että kumppani nauttii. Tärkeää on siis opetella nauttimaan seksuaalisuudesta sellaisena kuin se kunakin hetkenä ja ajanjaksona elämässä näyttäytyy ja onnistuu. Nykymeno ruokkii seksittömyyttä ja haluttomuutta. Myöhäisleffasta on tullut keskinäisen erotiikan korvike. Pelkkä yhdyntäkeskeisyys ohjaa meitä suoriutumaan, ei välttämättä nauttimaan. Nautintoon kuuluu myös joutilaisuus, mutta se on usein hukassa. Ei osata nauttia toisen läsnäolosta ja kosketuksesta, ei keskitytä toiseen.

Keski-ikään tullessa miehen käsitys itsestään on yleensä saanut varmuutta ja vahvistusta mm. työelämän ja mahdollisen parisuhteen kautta. Monella miehellä on tällöin myös vakiintunut asema työelämässä ja ”elämä rullaa tuttuun tahtiin”. Mikäli mies elää heterosuhteessa, voi hänen ikäluokkaansa kuuluva kumppani alkaa läpikäydä vaihdevuosien muutoksia, joiden myötä myös kumppanin seksuaalinen aktiivisuus voi laskea. Miehelle tämä muutos voi olla vaikeaa, myös siitä syystä että erilaisten tarpeiden yhteen sovitteleminen saattaa aiheuttaa ristiriitoja parisuhteeseen.

Mies saattaa alkaa pohtia keski-ikään tullessaan, onko hän saavuttanut sen, mitä elämältä on halunnut ja onko esim. mahdollinen parisuhde sellainen, mitä mies kokee haluavansa ja tarvitsevansa. Omien vanhempien vanheneminen saattaa suunnata miehen ajatuksia vanhenemiseen ja elämän pohtimiseen yleisemminkin. Myös mahdollinen vanhemmuus lasten kasvaessa saattaa muuttaa miehen suhdetta seksuaalisuuteensa ja sukupuolisuuteensa. Sosiaalisen elämän haasteet ja mahdollisuudet heijastelevat seksuaalielämään & miehen sukupuoli-identiteettiin ja toisinkin päin. Keski-iässä mies onkin usein tietoinen elämänsä vakiintumisesta. Tästä syystä mies saattaa kokea myös tarvetta muuttaa arkeaan tavalla tai toisella.

Keski-ikä tuo miehen seksuaalisuuteen muutoksia myös ruumiintoimintojen kautta. Seksuaalinen halu voi ilmaantua entistä harvemmin ja kiihottuminen ottaa enemmän aikaa. Myös potenssi voi alkaa heiketä ja erektioiden voima sekä kesto vähenevät. Toisaalta miehellä voi olla elämänkokemuksensa myötä ymmärrystä ja tunnekyvykkyyttä, joilla rikastaa eroottista ja seksuaalista elämäänsä ennen kokemattomin tavoin.

Puhuminen on perinteinen ja edelleen toimiva malli ratkaista ongelmia, mutta ei pidä unohtaa konkreettisia tekojakaan. Olemassa ei ole huonoja rakastajia ja haluttomia naisia, on yleensä vain luvattoman huonoa kommunikointia. Jokainen on kuitenkin viime kädessä vastuussa omasta ilmaisustaan ja myös omasta nautinnostaankin.

Seksuaalisuudestaan jokainen löytää niin paljon, kun on valmis etsimään ja näkee sen verran kun uskaltaa katsoa. Kyse on elämisen taidosta. Miten tulla toimeen itsensä kanssa ja oppia valitsemaan elämän mahdollisuuksista sekä rohkeudesta elää tätä päivää? Seksuaalinen elämäntaito on perustarve, johon kuuluu mm. hellyys, aistillisuus ja läheisyyden tarve.

Aikuiselle naiselle rakkauden saaminen auttaa häntä tunnistamaan myös seksin tarpeensa. Rakastelu on ehdotonta avautumista toiselle ihmiselle sekä syvän läheisyyden keskinäistä ilmaisemista. Käsikirjoituksen jokainen valitsee kohdaltaan. Monille naisille avautuminen seksiin onnistuu vasta sitten kun he tuntevat kunnolla kumppaninsa ja luottavat häneen.

Seksuaalisuuteen liittyy usein paljon valtapelejä ja rooleja, joista on hyvä luopua. Naisen ei tarvitse kilpailla esimerkiksi median luomien unelmanaisten kanssa eikä pyrkiä muokkaamaan vartalostaan täydellistä, sen sijaan voisi keskittyä muokkaamaan viestiä seksille myönteiseen ja hyväksyvään suuntaan.

Seksillä on kuitenkin paljon myönteistä annettavaa niin keholle kuin mielellekin. Siksi kannattaa pyrkiä elvyttämään liiankin helposti latistuva seksielämä. Hankkimalla tietoa ja tarvittavia apuvälineitä niin mielen kuin kehonkin tarpeisiin, voi saada oman seksielämän vielä tuottamaan iloa ja tyydytystä elämään.
Nykyisin paljolti käytössä oleva vaihdevuosien hormonikorvaushoito poistaa näitä oireita tehokkaasti. Seksuaalinen halukkuus, kiihottuminen ja seksuaalifantasiat lisääntyvät keskimäärin estrogeenihoidon seurauksena. Jotkut pitävät parempana kestää muutosoireet ja sopeutua sitten uudenlaiseen hormonitasapainoon. Lääkärin kanssa keskustelu auttaa päätöksen tekemisessä ja asiallinen tieto vähentää pelkoja ja ristiriitaisia tunteita.

Vaihdevuosien jälkeen osalla naisista seksuaalinen halukkuus vähenee. Tähän selityksenä on ikä ja juuri estrogeenin loppuminen. Kiihottuminen saattaa hidastua, mutta orgasmin kokeminen säilyy lähes muuttumattomana läpi elämän, vaikka supistukset saattavat vähentyä, intensiteetti ja kesto alentua. Halu ja aistillisuus eivät katoa, eteenkään niiden naisten keskuudessa, jotka ovat aikaisemminkin arvostaneet seksiä ja sen tuomaa nautintoa. Toisaalta seksuaalinen kiihottuminen ei saa kilpailla ahdistuneisuuden kanssa, vaan ensin on purettava paineet ja pahamieli.

Seksuaalinen hyvinvointi on osa elämänlaatua. Tänä päivänä ei ole mitään syytä opetella elämään ongelmien kanssa. Älä vähättele itseäsi ja terveyttäsi, turhan moni ajattelee vaivojen kuuluvan ikääntymisen tai ei tiedä erilaisista vaivoja helpottavista mahdollisuuksista. On hyvä kysyä itseltään onko seksuaalielämä rajoittunut jonkin vaivan tai vaivojen vuoksi? Onko seksuaalinen viehätysvoimasi heikentynyt vaikkapa virtsankarkailun seurauksena?

Seksuaalisuus on halu ja taito iloita oman ruumiin elämyksistä ja elämykset ovat erilaisia eri ikäkausissa.



Monet aikuiset naiset ovat selvittäneet estonsa ja rohkenevat uusiin seikkailuihin vaikkapa sen vanhan kumppanin kanssa. Seksuaalisuuden tuoma nautinto lisääntyy iän myötä, sillä naiset kypsyvät myöhään. Äidin ja vaimon rooli valtasivat suuren osan ajasta aikaisemmin, nyt on aikaa omalle itselle. Nainen on täyttänyt naiseuteen kuuluvat velvollisuutensa.

Aikuisen naisen seksuaalinen ja sukupuolinen identiteetti ja minäkäsitys voivat saada uusia piirteitä mahdollisen parisuhteen ja lasten hankkimisen myötä. Omat tarpeet eivät tällöin aina sovittaudu ongelmitta perhe-elämän tai parisuhteen todellisuuteen. Omien tarpeiden, tunteiden ja ajatusten tiedostaminen ja niiden esiintuominen olisi tällöin erityisen tärkeää.

Käsitteet vanhapiika, sinkku, yksineläjä, jne. kuvaavat toisenlaisia valintoja osittain arvottavaan sävyyn. Niin parisuhteet kuin perheetkin ovat kuitenkin moninaisia. Aikuisen naisen sukupuolisen ja seksuaalisen kasvun haasteena onkin sovittaa omat toiveensa, tarpeensa ja halunsa rooleihin (esim. äiti, kumppani, puoliso, vaimo, tytär, sisar, työkaveri jne.), joissa läheisyys ja mahdollisesti myös rakkaus ovat läsnä. Omasta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimiseen kuuluu vastuun ottaminen itsestä ja mahdollisista huollettavista.

Leikki-iässä tyttö usein löytää omat sukupuolielimensä ja niiden koskettelun mielihyvää tuottavina ruumiinalueena. Useat lapset oppivat masturboinnin jo tässä iässä. Lasten nk. Lääkärileikit ovat tavallisia. Näissä leikeissä lapset saattavat esim. vertailla sukupuolielimiään ja niiden toimintoja. Lapselle on hyvä kertoa, että hänen sukupuolielimensä ovat hänen omansa ja että hänellä on oikeus hämmentävissä ja pelottavissa tilanteissa suojata itseään. Jos lapsi käyttäytyy yliseksuaalisesti tai hänellä on esim. pakonomaista ja muita häiritsevää masturbointia, on syytä pyrkiä selvittämään ammattihenkilöiden avulla lapsen tunne-elämän tuen tarve.

Tytön keho saa naiselliset tunnuspiirteensä n. 12 – 19 vuoden välillä. Puberteetin alkamisen ulkoinen merkki tytöllä on rintojen kasvun alkaminen. Joskus puberteetin ensimmäinen merkki voi myös olla häpy- tai kainalokarvoituksen ilmaantuminen. Murrosikäisellä tytöllä myös jalkojen ja kainaloiden hikirauhaset toimivat vilkkaasti ja koko vartalon pesusta on syytä huolehtia päivittäin. Murrosiän myötä myöskin pituuskasvu kiihtyy ja valkovuoto lisääntyy. Ristiriitojen, epävarmuuden ja kasvukipujen lisäksi nuoruus on kuitenkin parhaimmillaan myös omiin tunteisiin tutustumista, oman ruumiin hyväksymistä ja oman seksuaalisen tietoisuuden lisäämistä. Itsetyydytys seksuaalisine fantasioineen on oivallinen tapa tutustua omaan seksuaalisuuteensa sekä sukupuolielinten toimintaan.

Kuukautisten alkaminen saattaa olla nuorelle naiselle hyvin voimakas kokemus, sillä eräällä tavalla lapsuus alkaa jäädä taakse ja edessä on kasvunaika nuoreksi naiseksi. Kuukautisten alkaminen ja niiden hyväksyminen osaksi naisen elämää on yksi naisena olemiseen kuuluvista kehityshaasteista. Myöskin rintojen kasvuun liittyy nuorella naisella monenlaisia tunteita. Onkin hyvä tutustua omaan ruumiiseensa sekä näin myös edistää ja huolehtia oman kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamisesta. Lapset jotka ovat sukupuoleltaan ja seksuaalisuudeltaan moninaisia, saattavat ilmentää ominaisuuttaan usein jo lapsuudessaan tai nuoruudessaan. Sukupuolisuuden ja/tai seksuaalisuuden moninaisuuden salliva kasvuilmapiiri lapsuudessa saattaa vaikuttaa merkittävällä tavalla siihen, kuinka lapsi kasvaa hyväksymään itsensä.

Nuoruudessa herää usein myös kiinnostus hankkia seksuaalisia kokemuksia toisten ihmisten kanssa. On varsin tavallista, että nuori nainen kokee seksuaalista kiinnostusta nuorten miesten ohella (tai sijaan) naisiin. Lämmön, läheisyyden ja rakkauden tunteiden opettelu tapahtuu ajan kanssa, sillä kasvaminen, myös seksuaalisuuteen ja sukupuolisuuteen jatkuu koko elämän. Itselle on hyvä antaa aikaa tutustua omaan seksuaalisuuteen ja sukupuolisuuteen.

Leikki-iässä poika usein löytää omat sukupuolielimensä ja niiden koskettelun mielihyvää tuottavina ruumiinalueena. Useat lapset oppivat masturboinnin jo tässä iässä. Lasten nk. Lääkärileikit ovat tavallisia. Näissä leikeissä lapset saattavat esim. vertailla sukupuolielimiään ja niiden toimintoja. Pojille on hyvä kertoa, että hänen sukupuolielimensä ovat hänen omansa ja että hänellä on oikeus hämmentävissä ja pelottavissa tilanteissa suojella itseään. Jos lapsi käyttäytyy yliseksuaalisesti tai hänellä on esim. pakonomaista ja muita häiritsevää masturbointia, on syytä pyrkiä selvittämään ammattihenkilöiden avulla lapsen tunne-elämän tuen tarve.

Yksi merkki pojan murrosiän alkamisesta on, että kivesten pituus on kasvanut. Tällöin aivolisäkkeestä erittyvä hormoni on aktivoinut kiveksiä ja ne alkavat tuottaa miessukupuolihormonia, testosteronia. Tämä hormoni sitten saa aikaa pojilla sukupuolielinten kehittymisen, häpy-, kainalo- ja partakarvoituksen, lihaskudosten vahvistumisen ja äänenmurroksen. Pituuskasvu kiihtyy samaan aikaan. Sukupuolirauhaset alkavat toimia ja siemennesteen erittyminen alkaa.

Useimmiten pojat kokevat ensimmäisen siemensyöksyn 12 -14 vuoden välillä itsetyydytyksen yhteydessä. Alussa sperma on kirkasta rakkularauhasen eritettä eikä sisällä juurikaan siittiöitä, mutta myöhemmin se tulee sameaksi ja siittiöitä sisältäväksi. Joskus siemenneste saattaa purkautua unen aikana. Murrosikäiselle pojalle on hyvä muistuttaa päivittäisestä esinahan ja terskan pesusta. Murrosikäisellä pojalla myös jalkojen ja kainaloiden hikirauhaset toimivat vilkkaasti ja koko vartalon pesusta on syytä huolehtia päivittäin. Joskus esinahka on vielä murrosiässäkin kiinni terskan pinnassa, mutta se irtoilee siitä yleensä itsestään, jos se muuten on riittävän väljä.

Nuorelle miehelle oma fyysinen kehitys voi olla hämmentävää tai joissain tapauksissa jopa ahdistavaakin. Lapset jotka ovat sukupuoleltaan ja seksuaalisuudeltaan moninaisia, ilmentävät ominaisuuttaan usein jo lapsuudessaan tai nuoruudessaan. Sukupuolisuuden ja/tai seksuaalisuuden moninaisuuden salliva kasvuilmapiiri lapsuudessa saattaa vaikuttaa merkittävällä tavalla siihen, kuinka lapsi kasvaa hyväksymään itsensä. Tieto oman ruumiin muutoksista ja seksuaalisuudesta auttaa vähentämään mahdollisia häpeän tunteita. Ristiriitojen, epävarmuuden ja kasvukipujen lisäksi nuoruus on kuitenkin parhaimmillaan myös omiin tunteisiin tutustumista, oman ruumiin hyväksymistä ja oman seksuaalisen tietoisuuden lisäämistä. Itsetyydytys seksuaalisine fantasioineen on oivallinen tapa tutustua omaan seksuaalisuuteensa sekä sukupuolielinten toimintaan.

Nuoruudessa herää usein myös kiinnostus hankkia seksuaalisia kokemuksia toisten ihmisten kanssa. On varsin tavallista, että nuori mies kokee seksuaalista kiinnostusta nuorten naisten ohella (tai sijaan) miehiin. Lämmön, läheisyyden ja rakkauden tunteiden opettelu tapahtuu ajan kanssa, sillä kasvaminen, myös seksuaalisuuteen ja sukupuolisuuteen jatkuu koko elämän. Itselle on hyvä antaa aikaa tutustua omaan seksuaalisuuteen ja sukupuolisuuteen.

Seksuaalisuus on olemassaolon ydintä. Se ei ole ominaisuus, joka saavutetaan tietyssä kehitysvaiheessa. Se on kehittymistä kutakin ikävaihetta vastaavalle tasolle. Seksuaalisuutemme etenee vaiheittain ja muokkautuu vuorovaikutuksessa perheen ja ympäristön kanssa. Vanhempien suhtautuminen seksuaalisuuteen rakentaa vahvasti tätä kuvaa. Lapsi alkaa varhain muodostaa kuvaa itselleen naiseudesta ja miehisyydestä vanhempiensa oman esimerkin perusteella. Vanhempien itsetunto ja positiivinen suhtautuminen omaan ruumiiseensa merkitsevät paljon matkaeväänä lapselle.

Aluksi etsimme mielihyvän oman ruumiimme välityksellä. Tutkimme itseämme estoitta ja teemme ensimmäisiä löytöjä ruumiimme ihmeelliseen maailmaan. Myöhemmin selviää tämä mielenkiintoinen ja moninainen ero sukupuolien välillä ja kiusallisuudessaan riemastuttava kyselykausi ulottuu myös seksuaalisuuden alueelle. Uteliaisuus johtaa löytöihin vaikkapa lääkärileikkien tai isä- ja äiti-leikkien avulla. Tutustuminen toiseen tekee mahdolliseksi oppia myös itsestä uutta. Aikuisilla ei ole oikeutta rangaista näistä leikeistä, eikä lapsen tarvitse hävetä käyttäytymistään. Salliva, hyväksyvä suhtautuminen lapsenomaisiin seksuaalisuuden ilmenemismuotoihin auttaa saavuttamaan tasapainoisen tunne-elämän, jossa seksuaalisuus tyydyttyy ilman ahdistusta. Valitettava tosiasia on myös se, että lapsena oppimamme leikki tahtoo hävitä ja tilalle astuu puurtaminen seksuaalisen nautinnon kentällä. Seksi on kuitenkin aikuisen tärkein leikki ja sen pitäisi aina olla leikkimielen sävyttämää. Paljon uhrataan aikaa vaikkapa pyörällä ajon ja lukutaidon opettamiseen lapselle, mutta oman seksuaalisuuden hyväksymisestä ja siitä iloitsemisesta ei puhuta mitään.

Lapsella on oikeus omaan reviiriin, itsemääräämisoikeuteen myös seksuaalisuuden alueella: Aikuisilla ei ole oikeutta rikkoa näitä rajoja tai saattaa lasta olosuhteisiin, joissa hän joutuu mukaan ikätasoaan vastaamattomaan toimintaan. Rajojen tunnistaminen seuraa mukana myös aikuisen elämässä. Seksileikeissä ja seksileikkivälineidenkin käytössä on tietyt rajat, oma ja toisen turvallisuus ja molemminpuolinen kunnioitus ovat osa leikin sujuvuutta.

Seksuaalisuus on ihmisen ehkäpä haavoittuvin alue. Joillekin juuri kiihottuminen saattaa olla pelottava kokemuksena, kuin menettäisi oman kontrollin itsensä suhteen. Oma lakikirja täyttyy sanoista: en voi, en osaa, en pysty, en halua. Nautinnon, ilon ja rentoutumisen tilalle astuu ”pidättely”. On turhan paljon aikuisia, joille matkaeväät on annettu vain rajallisesti. Nämä ”pidättelevät” aikuiset tarvitsevat luvan lähteä löytöretkelle. Löytönä voi olla kateissa ollut perusturvallisuus ja -luottamus kumppania kohtaan tai vaikkapa oma seksuaalinen identiteettikin. Uskallus nautintoon palaa. Seksuaalisuuden ei turhaan ole sanottu olevan elämänpituinen, todeksi eletty tie. Tiellään jokainen löytää niin paljon kuin on valmis näkemään.

Sukupuolisuus voidaan määritellä sukupuolisena olentona elämiseksi ja sukupuolen ilmentämiseksi. Yleensä sukupuolisuudesta puhuttaessa sillä tarkoitetaan ihmisten ensisijaisten (eli sukupuolielimet) ja toissijaisten (esim. rinnat, kuukautiset, rasva- ja lihaskudoksen suhteelliset osuudet ruumissa, parrankasvu, karvoitus jne.) sukupuoliominaisuuksien mukaan määräytyvää jakoa joko miehiin tai naisiin. Tällainen jaottelu ei kuitenkaan kata sukupuolen moninaisuutta, sillä sukupuoli ja sukupuolisuus eivät ole niin yksinkertaisia asioita kuin mitä usein halutaan olettaa. Nimittäin hormonit, kromosomit ja elimistön rakenteelliset olosuhteet voivat vaikuttaa yksilöön sillä tavoin, ettei ilmentyvä ja/tai koettu sukupuoli ole esim. yksiselitteisesti joko naiselle tai miehelle tyypillinen. Myös ihminen itse voi kokea sukupuolensa toisin, kuin miten hänen ympäristönsä sen määrittelee.

Sukupuolen moninaisuuteen kuuluu siten myös sen olemuksellinen (ensi- ja toissijaiset sukupuoliominaisuudet ja niiden sosio-kulttuuriset merkitykset tulkintoineen) ja kokemuksellinen osa-alue (eli mitä sukupuolta ihminen kokee olevansa). Nämä osa-alueet voivat olla keskenään joko sopusoinnussa tai ristiriidassa. Näistä seikoista huolimatta meidät yleensä ”puolitetaan” naisiin tai miehiin. Puolittamisen käytäntö palvelee esim. yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia intressejä. Niinpä kun arkipuheessa puhutaan sukupuolesta, viitataan tällöin usein miten sen sosiaalisesti ja kulttuurisesti säänneltyyn puoleen, ei niinkään kokemuksellisiin ja olemuksellisiin lähtökohtiin. Sukupuolen moninaisuuden kirjoon kuuluvat mm. biologinen mieheys, biologinen naiseus, trans- ja intersukupuolisuus, intergenderiys, transgenderiys, transvestisuus ja sukupuolen määrittelemättömyys.