IRC-Galleria

mechanema

mechanema

blog.qruiser.com/poikkijapinoon

Rakas päiväkirjaniTiistai 27.05.2008 23:38

Tänä aamuna herätessäni tunsin oloni jollain tapaa erityisen maanläheiseksi. Muhevan mullan elinvoimaa uhkuva tuoksu suorastaan leijaili sieraimiini. Ja toden totta! Ikkunani alla olikin aikamoinen kasa multaa ja suurensuuri keltainen kaivinkone sitä siihen lisää kasaamassa.

Usein yksinolon tunne saa ihmisen alakulon valtaan ja synkät ajatukset työntävät iloiset asiat syrjään. Minä en tänä aamuna tuntenut olevani tässä maailmassa yksin. Kylpyhuoneremonttia tekevät naapurini pitivät siitä tarmokkaasti huolen iskuporakonein ja vasaroin. Noh, "aikainen lintu madon noukkii", ajattelin, nousin ylös ja päätin ottaa oikein virkistävän suihkun. Enkäpä lainkaan voi käydä vähättelemään aamuisen suihkuhetkeni virkistävyyttä! Sainkin nimittäin niskaani oikein aimo lorauksen jääkylmää vettä, joka oli jäänyt putkistoon ennen vesikatkoksen alkua.

Harjoituksissa sain aivan uusia kokemuksia, kun nukuin Café Tivolin narikan edustalla melkein kaksi tuntia siitä syystä, että olin ollut hieman hajamielinen kotoa lähtiessäni ja jättänyt avaimet sisälle! Nälkäkin alkoi kurnia massun pohjalla, mutta minä poika vain käänsin kylkeä ympyränmuotoisella istuimella kun näin unta sellaisesta Baileysista ja Fresitasta tehdystä drinkistä, jonka nimi on hieman liian tuhma ääneen lausuttavaksi. Huonomminkin olisi toki voinut käydä! Olisin saattanut nähdä painajaisia, painajaisten näkeminen saa olon tuntumaan kurjalta. Onneksi Helsingin Sanomain tilauspalvelusta soitettiin minulle kesken unien, niin en nähnyt ainakaan painajaisia, koska olen ollut siitä saakka hereillä aivan koko ajan.

Onneksi ystävälläni Juholla on kotini vara-avain juuri tällaisten tapausten varalta! Jonkin ajan kuluttua harjoitusten päättymisestä pääsin kotiin ja sain komean kuhmun otsaani kun löin sen oven pieleen rientäessäni hurjaa vauhtia kylpyhuoneesta vastaamaan puhelimeen, joka välkkyi villisti ja tärisi työpöydälläni. Nuori tyttö, joka soitti minulle, kuulosti ystävälliseltä eikä lainkaan pettyneeltä, vaikka en ollutkaan se Päivi, jota hän oli yrittänyt tavoittaa. Olen varma, että hänellä oli iloisia uutisia Päiville. Ehkäpä hän ehdotti yhteistä eväsretkeä johonkin kauniiseen paikkaan. Toivon, että heillä molemmilla on ollut mukava päivä.

Surrrr! Ihan kuin ulkoa kuuluisi jotain jännittävää ääntä! Voisikohan se nyt olla se koko horisontin peittävä heinäsirkkaparvi tai raekuuro, jota olenkin tässä jo odotellut saapuvaksi kruunaamaan ihanan päiväni?

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.