IRC-Galleria

Päiväsaikaan on ollut ihan mukavaa olla tonttu. Touhu on sen verran aivotonta kaikkien syödessä samaa ennalta maksettua sapuskaa, että haasteita voi hakea samanaikaisesti pöytään kannettavien annosten määrää lisäämällä. Keittiön Esko ja Pate tosin ei arvosta ku juoksen keittiöön takaisin viiden täyden pääruoka-annoksen kanssa ja rysäytän yhden niistä lattialle ku joku olikin vienyt jo annokset kohteenani olevaan pöytään. Jälkkäripannareita kannan kaheksan annosta kerralla, mistä oon aika ylpee. Jos kantaa yheksän, niin kaks tippuu lattialle ja määrä siis putoaa seitsemään. Keittiö kiittää.

Eilen oli Tivolin henksupalaveri ja sit käytiin Gaissassa illallisella. Kuningasrapucappuccinokeitto oli hyvää, tosin maku oli hieman tunkkainen. Karitsan kasvislisukkeilla ei ollut hirveästi annettavaa muutoin toimivaan - joskaan ei kovin mielikuvituksekkaasti esillepantuun - annokseen. Jälkiruuaksi ottamani lakkakakku jollain hassuvaahdolla ja -kastikkeella oli aterian parasta antia. Punaviinistä en muista mitään.

Tänään menin kuumeessa töihin koska olen marttyyri. Huomenna on sairaslomaa. Pakko mennä kunnalliseen terveydenhoitolaitokseen hakemaan sairaslomatodistus, koska se on firman sääntö. Viimeksi mut häädettiin sieltä pois, koska ei ollut rintakipua eikä valtimoverenvuotoa.

Ainiin sinä arvoisa asiakas: Kun tarjoilija kantaa pöytääsi neljää tulikuumaa lohikeittolautasta, ÄLÄ ole ystävällinen ja tempaise yhtä lautasta tarjoilijan kädestä hänen ojentaessaan toisella kädellä yhtä annosta pöydän yli vieressäsi istuvalle daamille! Minä kyllä ojennan annoksen sinullekin. Todennäköisyys, että kaksi jäljelläolevaa annosta ovat lapsesi sylissä ja haalarinhupussa, pienenee näin ollen dramaattisesti.

Kiitos.