IRC-Galleria

Tän vuoden eka koulupäivä on puolessa välissä jee! Ilmoittauduin kursseille, niille mille en enää itse ehtinyt ilmoittautua, amanuenssi hoiti asian mallikkaasti kun vähä vinguin ja kitisin. Eilen oli kiva törmätä Lasseen kaupungilla ihan sattumalta ku olin tulossa treeneistä Zoomitin kautta kotiin.

Yskä ja keuhkoihin sattuu. En pääse tänään laulutunnille kun lämmitetään Shakespearen kootut teokset perjantaita varten ennen teatterin hallituksen järjestäytymiskokousta ja sen jälkeen töitä ja huomenna purkupalaveri joulusesongista jee!

Opastin eilen yksiä daameja videokameran käytössä ja yritin fiksata tiskikonettansa. Viinilasin ääressä kerrattiin lapsuusmuistoja. Tänään oli töissä kassakoulutus. Ensin siis Tivolin pikkupuolen sohvalle nokosille, sit kiinalaiseen lounaalle, sit join limpparia ja diipadaapailin. Uutta kassaa tsekkailtiin ehkä vartti. Sit täytin kaapit ja purin (rouskis) kamaa hyllyihin ja menin Katin kans Amarilloon kahville. Amarillosta Uittoon moikkaamaan pokepoikia ja sieltä teatterille treeneihin.

Vänrikki Stålin esityksiin on aikaa alta kolme viikkoa, huomenna aletaan improamaan ja tunnerunkkaamaan teemoja kohdilleen. Ajateltiin ammentaa voimamme perisuomalaisesta negatiivisuudesta. Äitini oli tässä tapauksessa oiva muusa, tarvitsi vain esittää sille puhelimessa muutama takuuvarmasti hätkähdyttävä väite tai kommentti tekemisistämme niin jo alkoi luuri raikaa: "eiherrajumalaettekyllävarmastitee!". Äitini pöyristyttävimmän kuviteltavissa olevan skenaarion mukaan esityksemme Mikkelissä voisi herättää keskustelua ja voisimme joutua lehteen. Se olisi toki perin onnetonta.

Runeberg-istunnon päätteeksi käytiin pasitiven kaa moikkaamassa kavereita Pahassa Kurjessa ja sitten syötiin hampurilaisia. Nyt alan korjaamaan vuorokausirytmiäni. Alla oleva linkki muuten on minun mielestäni hassu.

http://www.youtube.com/watch?v=vXbRUS0kQdI&eurl=http://www.riemurasia.net/rasiatube/view.php?id=13636

... se on myös ryyppäämistä ja naimista.

(Merkintä kesken.)

Vielä jonain iltana töissä laitan omaan päähäni baaritiskiä ständiin aanelosen, jossa lukee:

"-Sormia napsuttamalla 15% nopeampaa palvelua.
-Maksukorttia tai seteliä villisti heiluttamalla 30% ystävällisempää palvelua.
-Viheltämällä 20% halvemmat drinkit.
-Tuplia myydään, jos varmasti tiedät viereisessäkin baarissa niin tehtävän.
-Nimeäni huutamalla syöksyn ällistyttävällä nopeudella täyttämään toiveitasi. Olet varmasti ainut, joka tietää nimeni.
-Jos olen kaverisi kaveri, osaan telekineettisesti ottaa selville, mitä tahdot juoda seuraavaksi ja paljonko olit ajatellut siitä maksaa."

.... Ihan vain nähdäkseni, mitä silloin tapahtuu.

Mä tulin tänään kipeäksi. En oo ihan varma johtuuko se kahden tunnin yöunista vai Lapin esittävien taiteiden läänintaiteilijasta. Sillä naisella oli tänään kurssilla kyllä hyviä pointteja. Pidin siitä tänään enemmän kuin eilen, vaikka meinasinkin menehtyä viluun ja väsymykseen. Ohjausharjoituksessa Mari ohjasi kohtausta, jossa mun täytyi esittää nelikymppistä irlantilaista naista. Naista, joka on neitsyt. Lopulta näytti siltä, että sipsutan ympäri lavaa jääpuikko perseessä ja kiroilen.

Nappasin roimasti ibuprofeiinia ja parasetamoolia ennen ja jälkeen päiväunien. Näin unta, että Venäjän presidentti oli meillä kylässä ja mun piti isoveljen ja kavereideni kaa esitellä sille Rovaniemeä, mut siitä ei tullut mitään, koska me lipsauteltiin koko ajan suistamme poliittisesti epäkorrekteja sammakoita. Niinpä yritin karistaa slaavilaisen valtionpäämiehen kannoiltani ja menin sovittamaan mustaa nahkakorsettia. Äitini teki päätösillalliseksi samanlaista keittoa, mitä tiedän tarjottavan Tampereen kauppahallissa, tosin joukossa oli puisia apinanpäitä. Sen jälkeen presidentti sai vauvan, mä tein sille vaniljavodkapirtelön ja sitten mentiin ajamaan ydinsukellusvenettä.

Joo, nyt vois mennä töihin heiluttaan kättä ja jalakaa. kunhan Eikan Salainen Yllätyspasta valmistuu tuosta hällältä :)

Eilen illalla pistäydyin yhden ystäväni kaa Tivolissa. Meillä oli hyvä - joskin hiukan väsynyt - keskustelu välillisen viestinnän aiheuttamista ristiriidoista ihmissuhteissa, joissa osapuolilla on erilaiset lähtökohdat ja perusoletukset.

Sitten nappasin Irenen käsipuoleeni ja mentiin käymään Doriksessa. Sieltä taas mut napattiin käsipuoleen jos toiseenkin ja oli jatkotki. Tänään oon istua napottanut teatteri-ilmaisun ohjaamisen kurssilla pohtimassa ja analysoimassa. Tai lähinnä oon kuunnellu ku muut analysoi ja pohtii, koska en ollu saanu ennakkomateriaalia etukäteen. Jopas tuo aika rientää, kohta pitää olla töissä!

Ai niin. Eilen se sähkömies tosiaan tuli aamulla ennen ysiä. Hävetti ku olin niin väsyny etten osannu muodostaa lauseita ja ajattelin vain että "sano Eikka joku sana, sano mikä sana tahansa koska edellisestä on kulunut jo tosi kauan! Ai niin ja mieti sitä seuraava sana jo valmiiksi ettei niiden väliin jää näin pitkää taukoa!!!" ... Juoni kylpyhuoneeni pistorasian ympärille rakentuvassa trillerissä kiristyy niin että silimät pullistuu. Alunperin siis ilmoitin vuokraisännälle, että se on rikki. Se pyysi ilmoittamaan kiinteistöhuoltoon, minkä tein kirjallisesti. Sain kirjallisen vastauksen, jossa todettiin korjauksen kuuluvan kiinteistön omistajalle. Omistaja ilmoitti kiinteistöhuoltoon, mistä eilen aamulla tuli siis mies toteamaan tilanteen ja pyysi ilmoittamana asiasta kiinteistön omistajalle. Odotan seuraavaa huikaisevaa käännettä, mutta en varsinaisesti pidätä hengitystä.

... kun baarimikko tulee töistä, ei hän voi tehdä mitään järkevää, hän surffaa siis netissä ja päätyy sivustolle www.aslan.fi, josta hän kopioi blogiinsa seuraavan oivallisen katkelman:


" HOMOSEKSUAALISUUDESTA:

Toivoa on!

Ensiksikin, sinulla on toivoa! Jeesus ei ole kaukana vaan hän on kärsivänä Vapahtajana rinnallasi tuskassa (ks. Hepr. 2:14-18). Jumala odottaa, että juuri hädän hetkinä uskaltaudut luottamaan Hänen apuunsa ja voimaansa! Jumala kykenee luomaan kaaoksesta järjestystä, kuten Hän teki luodessaan maailman!

Ainoa vaihtoehto ei ole homoseksuaalisuuden toteuttaminen. Ne, jotka haluavat, voivat löytää tien ulos homoseksuaalisuudesta. Vaikka julkisuudessa harvoin esiintyy homoseksuaalisuudesta toipuneita ja eheytyneitä, heitä on olemassa. Seksuaalisuuden muutos ei tapahdu kuitenkaan hetkessä, vaan siihen menee usein vuosia. Se vaatii voimakasta muutoshalua ja antautumista tunne-elämän eheytymisen prosessiin.

Apostoli Paavalin mukaan jotkut Kreikan Korintin kristityistä olivat harjoittaneet homoseksuaalisuutta ennen uskoontuloaan. Nyt he elivät uutta elämää Jumalan voiman ansiosta (1. Kor. 6:9-11). Jeesus on tullut parantajaksi rikkinäiseen ihmisyyteemme. Siksi eheytyminen on mahdollista sekä homoseksuaalille että rikkinäiselle heteroseksuaalille! "



... Voi herremunjee! TIETENKIN asia on näin koska Apostoli Paavalin mukaan jotkut Kreikkalaiset oli homostellu ennenku niille sanottiin että se on väärin ja sitä kieltäydyttiin enää näkemästä ja se oli luonnollisesti yläkerran isännän ansiota! ...Juuri näinä hetkinä ihmettelen, miksi olen edelleen sellaisen firman asiakas, joka pohjaa liiketoimintansa niinkin kummaan kokoelmaan vanhoja tarinoita, kuin mitä Raamatusta löytyy.

Tavallisesti kun tavallinen ihminen tulee tavallisista töistä, niin se saattaa käydä kaupassa tai kuntosalilla. Sitten se saattaa laittaa ruokaa ja katsoa telkkaria ja tavata ystäviään ja mennä uutisten jälkeen nukkumaan, ellei ole juuri se päivä, jolloin kympin uutisten jälkeen on seksiä ennen nukkumaanmenoa.

Minua korpeaa muun muassa (luulin lapsena, että kirjoitusasu on mummoassa) se, että kello on puoli kuus aamulla ja tulin töistä, enkä voi tehdä mitään järkevää! Ku on duunissa laskenut kaljaa jännetupentulehdusta uhmaten ja vispannut sheikkeriä upeita drinkkiluomuksia (joojoo...) rakennellen, niin ei voi mennä heti nukkumaan. Nukkumatti kavahtaa! Laura ja Hanna on jatkoilla, mutta niin kaukana, etten jaksa lähteä sinne humalaisille hihittelemään. Lisäksi isännöitsijä on sitä mieltä, että en muka saa musisoida tähän aikaan (Siinä pasuunassa oli sordiino!). Tällä viikolla mun kotiin on tulossa joku tavallinen sähkömies, jolla on tavallisen ihmisen työaika. Todennäköisesti se pimputtaa ovikelloani noin seitsemän jälkeen aamulla. Ehkäpä siis jo reilun tunnin kuluttua, jolloin minua ei huvita avata oveani, koska se alkaa olla nukkumaanmenoaikani. MINUN nukkumaanmenoaikani! Mutta vain siis jos itse tahdon, että se on nukkumaanmenoaikani. Ei muuten. Ei missään tapauksessa muuten.

Haistakaa nyt tavalliset ihmiset pitkä paska!

Mistähän saisi sellaisen defibrillaattorin, jolla vois rysäyttää tämän vuorokausirytmin oikeisiin uomiinsa? Tänään kuuntelin aamulla kahdeksan uutiset radiosta ennenku menin nukkumaan. Heräsin neljän maissa, kävin suihkussa pörisemässä ja jäädyin matkalla laulutunnille, jossa olin jumissa. Sit illastettiin Marin kanssa Comicóssa ja nyt ajattelin retkottaa tässä lattialla reilun tunnin ennen töihin lähtöä.

Laiskuuden multihuipentuman kliimaksin saavutettuani kieltäydyin toissailtana nostamasta patjaa takaisin sänkyyn, joten olen nukkunut lattialla siitä lähtien kun isoveli lähti Pohjanmaalle keikalle (ja unohti esiintymisvaatteensa tänne HAH!). Patjalla on hiekkaa ja murusia, mutta en viitsinyt vaihtaa, koska syön kuitenkin tässä vielä piparia. Siinähän menis vaivannäkö ihan niinkö hukkaan.

Torstaina olis ollu kiva nukkua pidempään, mutta piti mennä Tampereelta hakemaan yks paku ja peräkärry ja lähtee ajaan se Rovaniemelle. Reilun yhdentoista tunnin ajomatka meni mukavasti ku isoveli lähti messiin. Oltiin aamulla kotona ja päikkäreiden jälkeen hengailtiin kaupungilla. Sitte menin töihin. Perkeleen tipattoman tammikuun viettäjät ja morkkistelijat vetää yökerhot hiljaisiksi tammikuussa, joten vaihdoin puoli yhdeltä vapaalle ja aloin eläimellisen elostelun.

Jos pasuunaa luullaan viuluksi, niin minusta se on jo aika köyhää! Niin ja Celine Dion tinapillillä on aina takuuvarma hitti seitsemän promillen seipäässä. Tänään oli kiva istua brunssilla Amarillossa.

Viimevuonna mä seurustelin kahdesti, mulle maksettiin ekan kerran palkkaa näyttelemisestä, sain vakituisen työn enkä käynyt kertaakaan ulkomailla paitsi Haaparannan Ikeassa ja olin monesti ihan hirveet lärvät. Mahtava vuosi! Kummastuttaa kuvitella, että tämä saattaa olla viimeinen vuoteni Rovaniemellä. Tosin saattaahan se olla viimeinen missä tahansa. Nyt päikkäreille että jaksaa töihin huutamaan.