IRC-Galleria

Vuonna 1897 ilmestyneessä lääkärikirjassa kirjoitettiin: "Hirveimmin kaikista turmelee se karkea pahe, jota sanotaan itsesaastutukseksi eli onaniaksi eli sukupuolivietin tyydyttämistä ilman mitään esinettä, kiihottamalla käsin tai jollakin siivottomalla kosketuksella siitinelimiä... Siittimen alituiseen uudistuvasta väärinkäyttämisestä syntyy vähitellen hellittämätön ärtyväisyyden tila niissä, jotka kuihduttavat ruumista. Useinkin ilmaantuu kuopat lantion molemmin puolin selkärankaa, kasvot käyvät veltoiksi ja tunteettomiksi, näkö heikoksi, ymmärrys tylsistyneeksi, jäsenet vapiseviksi. Sairas tuntee alituiseen suhinaa korvissa sekä vilua... saapi puistatuksia, kaatumataudin ja lopettaa vihdoin kurjalla tavalla elämänsä."

Onneksi nykyään itsetyydytykseen eli itserakasteluun suhtaudutaan huomattavasti suopeammin. Ei ole yhtä oikeaa tapaa tai määrää tyydyttää itseään. Itsetyydytys on vaaratonta, eikä siitä ole haittaa, paitsi jos siinä on jotakin pakonomaista ja ahdistusta tuottavaa.

Itsetyydytyksen avulla voi hyvin tutustua omaan seksuaalisuuteensa, kehoonsa ja sen toimintaan ja tuottaa itselleen seksuaalista nautintoa.

Itsetyydytys ei ole yhdynnän korvike, vaan oma, henkilökohtainen, seksuaalinen asia, joka yhdessä fantasioiden kanssa suo hyvän keinon seksuaalisten tunteiden, kokemusten, ajatusten ja odotusten käsittelemiseksi.