IRC-Galleria

Perjantaina pari vanhaa kaveria tuli käymään, oli hauskaa pitkästä aikaa nähdä ja tehdä lasagnea, siitä tuli hyvää.

Eilen juhlittiin kämppiksen synttäreitä. Oltiin sen perheen kanssa Fransmannissa syömässä, espressoa lukuunottamatta kaikki oli hyvää. Sitten mentiin Dorikseen. Siinäpä ne tärkeimmät :)
10 minuuttia ennen valomerkkiä kävin yhden tutun tytön kanssa vielä tiskillä ajatuksella "vois ottaa nopeesti vielä jotain". Otinkin sitten pullon skumppaa, mutta olen antanut itseni ymmärtää, että meidät oli poistettu ravintolasta, ennenku saatiin se juotua loppuun.

Tän päivän cmx -biisi oli "päänsärkijä".

Ensviikolla yliopistolla alkaa muistaakseni neljä uutta ainetta. Jänskää.

...Tuo luki Alkossa jonku punkun esittelyläpyskässä. Sopisi myös muhun tuo kuvaus! Edellämainittu ei tosin liity mitenkään päivän aiheeseen, joka on aavistuksenomaista kurkkukipua, päänsärkyä ja lievää käsien vapinaa. Apinavapina.

Mun kummipojasta tuli Lauri Antero. En ollu ikinä ennen ollu muissa kastajaisissa ku omissani, oli jännää. En muistanu syödä yhtään voileipäkakkua ku juttelin papin kanssa ja mutustin karkkia. Illalla oli sit veljen 30v. kekkerit. En oo ikinä ennen ollu tilataksissa jossa oli niin vähän tilaa koska siellä oli niin paljon ihmisiä, laulu kuitenkin raikasi matkalla hotelli-ravintola Puustellin anniskelutiloihin. Illan keikka (?) mulla meni kokonaan ohi mutta hauskaa oli jokatapauksessa enempi ku uskalsin toivoa (khih), en kuitenkaan varsinaisesti hihku riemusta päästessäni Puustelliin.

Jos oon tosi nopee niin ehdin päikkärit ennenku pitää lähtee junalla kohti napapiiriä. Kämppikset ja Tuomas tulee samaan junaan.

Mul on rahaa 35 senttiä.

...Vaikkei mua näykään Zoomitissa tahi muissa anniskeluravintoloissa tänä viikonloppuna. Oon Nivalassa. Eilen oli kivaa. Olin kattomassa Rovaniemen kaupunginteatterissa Sydänmaan ennakkonäytöstä, sen jälkeen keskustelemassa näytelmästä tuopin ääressä kultturellissa seurassa. Keskiviikkona kävin ensimmäistä kertaa ikinä Rovaniemen kirkossa kun oli hyvä pianokonsertti. Sen jälkeen menin Ylioppilasteatteriin improvisaatiokurssille. Olen myös piirtänyt ja lukenut runoja. Ens torstaina meen kattoon Marilyn-musikaalin. Kulttuuria niin että heikompia hirvittää.

Nyt siis Nivalassa. Musta tulee veljenpojan kummisetä, aika jännää. Näin kavereita ku kävin moikkaamassa ja sen jälkeen heitin veljen avovaimon kera veljen ja kavereitansa baariin tuttavansa varpajaisista. Olipa huono lause. Mua väsyttää. Täällä on kova sänky ja vaikka se on kotonakin tyhjä niin ainakin oma.

Mul on ikävä Johannaa ja meidän lukuisia kahvihetkiä ja syvällisiä keskusteluja. Onneksi on messenger. Me ajateltiin lähteä Irlantiin ja majoittua hospitality-clubin kautta, liityin eilen. Se tyttö on semmoinen kosmopoliitti, sen seurassa olis hauskempaa joutua pulaan kun se aina keksii kaikkea. Ja sillä on hyvät parisuhdeneuvot!

Käyn jääkaapilla.

Sinä olet minun sydämeni
sinä olet ruumiini
olet jokeni alkulähde
ja virtani levon meri

sinä olet minun kevääni
ja sinä olet minun aurinkoni
sinä kannat aamua
ja koristelet yöni

katso mihin kuljet
varo askeleitasi
mihin lasket jalkasi
kukat puhkeaa

sinä
tiedät
mitä
minä
tahdon

se murskaa kätesi ja jalkojesi luita kalvaa
rusentaa toivon, valaa jalot mietteet lyijyyn

sinä olet minun miekkani
ja sormukseni sinetti
olet pyhä kirjani
ja lanteiden viileä laulu

sinä olet tahtoni
ja sinä olet kappelini
sinä olet hautani
ja elävä rakkauden veri

varo mitä sanot
sido kielenkantasi
mihin puhut sanasi
ei niitä unohda koskaan

-A. W. Yrjänä

Olen alasti.

Sinkku ei oo soittanut mulle vielä kertaakaan vaikka oon ollu alasti jo puoli tuntia. Pidettiin eilen perhepalaveri kämppisten kans ja sovittiin, että lähdetään yhdessä tästä kämpästä tammikuun lopussa. Kohta pitää siis alkaa ettiin uutta kotia. Tavallaan ihan kivaa ja jännää vaikka tätä paikkaa jää kyllä ikävä. Viimeyönä sitten aloin ajattelemaan sitä, miten kova työ siinä taas on ja paljon huolehdittavaa. Huolestuin niin kovasti etten saanut nukuttua.

Nyt oon hengaillut koko päivän. Vaatteet piti laittaa päälle ku kämppiksen mutsi tuli yllättäen tänne. Tarjosin rusinapitkoa ja keitin kahvit.

Tuntui tavallaan hyvältä päästä takaisin Rovaniemelle. Tänään oli pakko olla vähän aikaa reipas. Kiertelin kaupungilla, kävin staffpointilla ja sky-hotellilla viimeistelemässä työharjoitteluasiat, raportti siitä pitäis vielä kirjoittaa. Käytiin Jussin kaa kahvilla ja illalla katoin leffaa yhen kaverin kaa, ruokaa oli kiva tehdä.

Sitten.
Muistin taas kaiken, enkä saa enää nukuttua. Kirjoitin tekstiviestejä joita en lähettänyt ja sanoin sanoja jotka seinät vois lukea mun huulilta jos niillä ois silmät. Korvistaan eivät hyötyneet, olin hiljaa.

Jos oisin järkevä, kirjoittaisin työharjoitteluraportin huomenna. Onneksi en taida olla.

Ja kun aurinko nousee, se meidät pyykii pois.

Halusin pois Helsingistä. Silti en muista, koska olis tuntunut yhtä pahalta kuin tänään.

Päiväuni ei tule.

En keksinyt mitään.

Lauantaina oli viimeinen työpäivä, taisiis ilta. Menin broidin autolla töihin kun olin lupautunut sille kuskiksi, sei sit lähtenytkään mihinkään ja piti vain heittää sisko keskustasta Malmille. Tein kardinaalivirheen kun pyysin siskolta ajo-ohjeita Malmilta Keravalle ja harhailin hetkenaikaa ennenku löysin takasi Lahdentielle.

Niinja Lordi oli siinä hotellissa asumassa missä mä olin töissä ja kävin sen hotellihuoneessa viemässä sille ruokaa ihkua vähäx mä oon melkeinsukuajulkkikselle!!! ...Ruma mies, oli maski päässä tai ei.

Illalla tulin Nivalaan, matkalla yritin hare krsnaksi, mut ei se oikein auennu. Luin Kokkolaan saakka Hänen Jumalaisen Armonsa A. C. Bhaktivedanta Swami Prabhupâdan ajatuksia veeda-filosofiasta, bhakti-joogasta, korkeamman tietoisuuden saavuttamisesta, todellisesta kauneudesta ja sensemmoisesta. Välillä Prabhupâda kuulosti tosi fiksulta ja "Ajaton Viisaus"-oli oikeesti mielenkiintoista luettavaa niinkauan kunnes ihmiset jaettiin viiteen eri luokkaan henkisten kykyjen mukaan, täydellisintä tasa-arvoa oli se, että nainen on miehensä hallinnassa eikä kaikkien nautittavissa ja että henkistä johtajaa tulee kohdella kuten jumalaa, koska hän on omien sanojensa mukaan jumalan palvelija (vaikkakin luopunut näennäisesti aineellisista nautinnoista). "Jos Jumala tulisi luoksesi kylään, noutaisitko hänet tavallisella autolla, vai yrittäisitkö hankkia kultaisen auton?"

Outoa olla Nivalassa kun vielä iltapäivästä olin Helsingissä, viimeyönä Eetulla. Se kokkasi ihkua kanaa ja mulla oli huono omatunto kun en tuonu viiniä.

Kurjaa olla puolivälissä Pohjanmaalla. On ikävöitävää Helsingissä ja Rovaniemellä.

Välitila.

Eli en ollut ikinäkoskaan eläessäni nähnyt ihkaelävää lipuntarkastajaa junassa/bussissa/metrossa/ratikassa ja juuri kun toissapäivänä tajusin junassa antaneeni viimeiset käteisvarani isosiskolle edellisiltana, niin jouduin isojen rumien lipuntarkastajamiesten väijytyksen uhriksi ja jouduin suorittamaan 66€:n avustuksen Valtion Rautateiden toiminnan tukemiseen.

Menetin siis sakkoneitsyyteni, hyvästi nuhteeton elämä. Tajusin sen tunti sitten kävellessäni pimeää polkua pitkin Savion asemalta veljen kämpälle. Tuli hirveän rikollinen olo, mutta se kuitenkin unohtui nopeasti koska isoveli oli koiransa kanssa väijyksissä puskassa tarkoituksenaan pelästyttää mut hengiltä. HAH! Minä en niin vähästä hätkähdä että pimeällä polulla puskasta hyökkää rottweiler. Äsken syötettiin sille karvapalloja. Eläinkokeita - kokeita eläimillä :)

Töissä oli keskinkertaista.

Tulin eilen illalla Keravalla isoveljen luo. Oon hengaillut päivän sen rottweilerin ja persialaiskissan kans, tiskannu, pessy pyykkiä ja sensellasta. Koiruuden kans pitää viel mennä pihalle ennen töihin lähtöä kun se vinkuu tuossa.

Yhden mun kohderavintolan nettisivuille oli tullut musta kehuja asiakkailta, olin kuulemma erittäin hurmaava, palvelualtis, iloinen, sekä tehnyt heidän ravintolakäynnistään ikimuistoisen. Siit meni sit tieto Rovaniemen StaffPointille asti ja ne soitti mulle ja vihjasivat että syksyllä avattavassa Amarillossa vois olla töitä.

Nyt pitää lähtee Fransmanniin. Mä vihaan sen mestan paitoja, ne on valtavanpaljonliian suuria ja violetteja.