IRC-Galleria

Töissä oli muksaa, ihmisiä oli sopivasti ja sai touhuta niin että tuli vähän hikikin. Nyt olis hartiahieronta paikallaan. Ihmiset joi tosi paljo Jaloviinaa ja muita ylähyllyllä säilytettäviä, enkä minä ole mahdottoman suuri, joten joudun aina vähä kurkottelemaan. Kotiin tulemista mun piti psyykata itselleni, koska en tiennyt odottiko eräs henkilö mua alaovella. Oli onneksi ottanut kiellosta vaarin ja häipynyt. Mä oon todella pettynyt tähän ihmiseen. Puoli seitsemältä nukahdin.

Nyt on siis sunnuntai. Olen himpun verran vielä uninen, tahtoisin kytkeä itseni telakointiasemaani eli Tempur-petauspatjaani ja jämähtää siihen. Voisitko rakas naapurini siis LAKATA PERKELE TEKEMÄSTÄ SITÄ KYPYHUONEREMONTTIA!!!??? Nyt on sunnuntai ja mä oon ollut viimeyön töissä. Oon niin vihainen, etten voi kyllä olla enää kotona. Meen kaupungille ja aion paukauttaa oven lähtiessäni! Hah!

Tänään heräsin kun iskä soitti. Se tuli kyläilemään motoristiystäviensä kans. Meidän taloyhtiön mummot tuijotteli paheksuvaa mummotuijotustaan kesken pihapalaverin, jossa pannaan maailman asiat järjestykseen, kun viis prätkähiirtä kurvas pihaan. Se oli metkaa. Sit käytiin Martinassa lounaksella. Motoristijengi lähti takas Syötteelle ja mä salille saunomaan. Tuli sellainen olo et ois pitänyt ostaa jotain palautusjuomaa tai semmoista, missä luki punaisella "Adrenalin!" ku olin kerta käyny salilla. Itsepetos on petoksista paras. Mutta hyvä mieli tuli. Sitte VilGe teki mulle hyvää smoothieta Arnoldsilla. Ku astuin Zoomitin ovesta sisään niin Anviina oli tiskin toisessa päässä ja huus et "Hei sää oot ollu Doriksessa torstaina mä kuulin siitä sun perseestä!!!" Maine on kuin sarvi.

En nää Euroviisufinaalia melkein yhtään ku lupaudin meneen tänäänki töihin. Hyvitykseksi tästä tahdon ehkä kuunnella Carolaa koko illan ja olla hyödytön. Nyt rojahdan tuohon näkemään vähä päiväunia ennenku pitää panna tukka tötterölle ja lähtä sorvin ääreen.

Missä miehet ratsastaa!?

Jos käy yökerhossa siten, että ystäväsi nostaa sinut ilmaan ja farkkujesi takapuoli irtoaa paljastaen molemmat pakarasi, niin siitäpä kannattaakin lähteä sitten kotiin. ...Mä en tajuu miten ne repes sillä tavalla. Kalliitkin olivat.
Fritsu poskessa muuten ei oo hot! Taidan lähtee salille saunomaan.

Voisiko tribaalikuvioiden määrä paidassa ja lippalakin lipan kulma suhteessa zeniittiin olla kääntäen verrannollinen kantajansa henkisiin lahjoihin? Baarimikolle ei tarvitse olla kohtelias, en minä ota sitä henkilökohtaisesti, toki saat parempaa palvelua, jos käyttäydyt säällisesti. Mutta KYLLÄ, kun huudat kädet villisti huitoen tiskillä "ANNA KALIJAA!" niin voi pirulauta, se täytyy maksaa!
Minulla ei ole mihinkään kiire, muita asiakkaita sen sijaan alkaa harmittaa kun odotan, että kinastelet kaverisi kanssa siitä, kumpi maksaa tuoppisi. Minua ei kiinnosta vaikka maksoit kaverisi Leijonapullosta puolet maanantaina. Minä haluan sinulta oluttuopin hinnan.
Yhden euron.

Ensimmäinen aurinkoinen päivä pitkään aikaan. Huomenna meen taas töihin, joten tässäpä sitten jähitään juhannukseen saakka poistumatta poronsarviasemakaavan vaikutuspiiristä. Onneksi viihdyn Rovaniemellä, ois kauheeta jos tää ois joku Sievi tai Espoo ja koko ajan vaan vituttais.

Minusta on käsittämättömän upeaa, että turhautuneita, olematonta rakkauselämäänsä surkuttelevia yksin asuvia nuoria voidaan nykyään kutsua urbaaneiksi city-sinkuiksi sääliä herättävien vanhojenpoikien tai -piikojen asemesta. Mä oon ollut tänään tosi urbaani city-sinkku. Lähdin kaupungille, vejin akvaarioikkunaisessa kahvilassa niin paljo sumppia, että vieläki oksettaa. TODELLA urbaani city-sinkku olisi tietysti tilannut latte macciatoa, mutta mä olen kyllästynyt kahvin kanssa hifistelyyn.

Ruokakaupassa urbaanilla city-sinkulla on näytön paikka. Automarkettiin hän ei mene, se on niin kovin keskiluokkaista, niin samanlaista ku Daiya osuvasti tänään kuvasi omassa blogissaan. Urbaani city-sinkku menee keskustan lähikauppaan. Kassalla hän pakkaa ostoksensa nopeasti ruskeaan paperipussiin siten, että säilykkeet tulevat pohjalle, ja päällimmäiseksi kassista ulos pursuaa kimppu tuoretta basilikaa ja pari patonkia. Tämä välittää kanssaeläjille viestin, että urbaani city-sinkku suosii tuoreita raaka-aineita, laatua ja on lisäksi pystyvä kokki, mistä olisi hyötyä mahdollisessa parisuhteessa. Paperisesta ostoskassista pilkottava basilikakimppu vastaa käyttötarkoitukseltaan paratiisilinnun soidinpukua. Paperisesta ostoskassista pilkottava basilikakimppu kirkuu viestiä "tutustu minuun!". Kotiin hän ei kävele lyhintä, vaan vilkkaimmin liikennöityä reittiä, jotta mahdollisimman moni huomaa kuinka eurooppalainen ja valveutunut urbaani city-sinkku on.

Ai niin, ennen ruokakauppaan lähtöä urbaani city-sinkku vaihtaa alushousut vastaamaan sävyltään pipon tekstuuria.

....Huh, onneksi näitä päiviä ei ole joka viikko.

Katottii Jossun ja Hempan kans Euroviisujen eka semifinaali JEEJEEJEE! Reijan kans tekstiviestitse kommentoitiin esiintyjiä. Parasta oli ku Irlannin kalkkunan jälkeinen esiintyjä vaikutti siltä kuin sille edelliselle kalkkunalle olis vain kasvanut tukka ja jalat. Ja Suomi ottaa ensvuonna mallia Venäjän edustajasta ja panee Teemu selänteen pyörimään viisulavalle ja vielä vaikka Tanja Poutiaisen siihen seuraksi! Syötiin suklaata ja mä esittelin vähän väliä uutta rusketustani. Tajusin just että ku käyn kesän ajan salilla niin mun rusketuskulut kasvaa merkittävästi, koska mun pinta-ala suurenee. Sit piipahdettiin Jossun kans Roipparissa, ei tunnettu juuri ketään ja lähettiin mun luo.
Meillä oli tehtävä.

Ensin haettiin Scanilta safkaa, sitten laitoimme hansikkaat käteen, menimme ulos ja tartuimme toimeen. Se oli täydelinen rikos! Nyt takapihaltani löytynyt hylätty vessanpönttö tukkii koko mun kylppärin enkä oikein mahdu käymään suihkussa. Mutta saanpahan siitä kukkean jakkaran eteiseen ku maalaan sen mustaksi ja sen sisällä voi säilyttää vaikka kenkälusikkaa ja kaulaliinoja.

Valtio ei maksa mulle kesäkuussa opintotukea joten olen vähän pulassa. Normaalisti kait tällaisessa tilanteessa lähdettäisiin kuntosalille purkamana paineita, mutta kun mä en voi ku se kuntosalin täti ei oo vielä soittanut mulle, lupas mulle jonku ekakertalaisen opastuksen, etten satuta itseäni niiden helvetinkoneiden kanssa sielä. Mut töistä soitettiin äsken että pääsenkö illalla. Kiva mennä ku en oo ollu aikoihin töitä teeskentelemässä. Mennee kossut ja vissyt sekasi!

Päivä meni pilalle heti aamusta, niinkuin suurin osa muistakin päivistä tänä keväänä kun herään naapurien kylppäriremontin sulosointuihin. Silloin tavallisesti väkisinmakaan itseäni sängyssä ja päätän että "Nyt perkele nukun vaikka mikä ois!". Tulee huono mieli ja kaikki on ihan vaikeaa. Hannun kans käytiin Prismassa. Ajattelin että se shoppaa kuin keskiluokkainen perheenemäntä konsanaan kun sai autokyydin, mut ei se ostanu ku viinirypäleitä ja pakastevihanneksia. En tiennyt että on olemassa valmiiksi grillattuja pakastevihanneksia, kuinka pitkälle uusavuttomuus saa markkinavoimat jalostamaan tuotteita? Mistä muuten tulee kivettömiä viinirypäleitä? Eihän ne voi lisääntyä mitenkään! Hannu epäili että samasta paikasta ku homojaki.

Vois ehkä mennä uppoamaan mun uuteen avaruushötöstä valmistettuun petauspatjaan ja antaa sen ottaa mut hellään syleilyynsä kun kukaan muu ei kerta ota! Tänään ajattelin suunnitella auton mittariston, ergonomian lisätehtävä. Huomisen vois yliopistolla... Metallipajalla ja cad-studiossa pitäis hengailla. Rovaniemellä on ollu näytönsäästäjä päällä pari päivää, mikään ei oo liikkunut mihinkään ja on tosi harmaata. Viimeyönä ajeltiin pimppistä Marin kans, mentii Shellille kahville, se oli jotain ihan tosi junttia. Puhuttiin Parkanosta. Käytiin Sky-hotellin katolla, satoi lunta ja oli kylmä ku helvetissä jossa sattuu jostain syystä oleen tosi kylmä.

Youtubessa on yks hulvaton leffa, jota kuvattiin täälä vappuna. Tai ainaki mun mielestä se on jotenki ihan tosi hulvaton! x)
http://www.youtube.com/watch?v=M2U0kNdWHck

Ikkunani edessä olevan leikkipuiston kulmalla oleva lumikasa ei ole vieläkään sulanut, ei siis ole vielä kesä. Lämpötila ulkona on vissiin kahden asteen hujakoilla ja tulee vettä. Eilen satoi lunta, mutta siltikin oli mukavaa. Tuomaksen kans vaihdettiin renkaat autoon. Se auto on mulla vähä niinku kesähoidossa, paitsi että en ehkä kyllä pidä sitä ku aloin kauhistelemaan että kuinka kalliiksi se tulee. No renkaat vaihdettiin joka tapauksessa. Takakontista löytyi joku erikoinen esine, joka omistajan manuaalia tutkimalla osoittautui tunkiksi. Uskomaton vempele! :D Auto nousi ilmaan ihan tuosta vain kun siitä vähän veivasi. Mä otin valokuvia ja kommentoin ja siirtelin pölykapseleita ku Tuomas rehki ja väänsi. Sitte Juhon kämpillä vietettiin nivalalaislähtöisten intellektuellien iltaa. Mä tein alkuruuaksi etanoita jossain juustosysteemissä ja valkosipulivoissa ja Juho loihti pääruuaksi ehkä maailman parasta hirvipaistia. Jussin ja Tuomaksen pottumuusissakaan ei ollut moitteen sijaa.

Käytiin Assalla, bändi oli ihan ok, mutta lähdin silti aiemmin pois, kävin kotona vaihtamassa vaatetta ja menin Dorikseen. Siel oli ihan kivaa niin kauan kunnes joku katsoi parhaaksi ampua kahta ihmistä ja itseään siinä pihalla. Baari sitten suljettiin ja me jouduttiin töröttämään sisällä jonkin aikaa ennenku ohjattiin takaovesta ulos. Käytiin Pohjanhovin respassa mutka ja kotimatkalla Marjan kans katseltiin kun ruumispusseja nostettiin ison auton kyytiin, jossa on tummennetut ikkunat. Ihan niinku leffoissa.

Tänään oon nukkunut pitkään ja vastaillut ihmisille että oon aivan hyvissä ruumiin ja sielun voimissa. Piti lähteä Nivalaan, mutta on niin paljon säätämistä ensiviikolle, että en tiiä ehdinkö lainkaan. Mä haluaisin, että joku tulis teelle.

Iskä ja äiskä oli kyläilemässä niin käytiin kaupassa ja ostettiin sulakkeita. Mä en voi käsittää miten ihmiset on tulleet ennen toimeen ilman sähköä. EkZun kans eilen keskusteltiin aiheesta ja todettiin että teollinen vallankumous, vesimyllyt, höyryveturit ja sen sellaiset on vain jotain vanhusten propagandaa. Miten ne on voineet toimia ilman sähköä!!??
Nyt mulla on monta varasulakettakin.

Ennenkuin olin ehtinyt kissaa sanoa sähköistymiseni jälkeen niin äiti oli imuroinut ja tiskannut mun kotona. Iskä oli asentanut uuden Tempur-petarin mun sänkyyn ja sitte kohta Tuomas tuliki ja lähettii teatterille kattoon Seela Sellaa. Oi mikä nainen! <3 Käsikirjoituksessa oli vähä latteuksia, tosi-tv on mun mielestä parodioi itse itseään niin tehokkaasti, ettei siitä tarvitsisi enää teatterissa puhua. Mutta siis joo, kaikenkaikkiaan mainio esitys PAITSI:

SINÄ NOIN KOLMIKYMPPINEN ÄMMÄ JOKA ISTUIT TOISESSA TAI KOLMANNESSA PENKKIRIVISSÄ KATSOMON KESKIVAIHEILLA, VOITKO YSTÄVÄLLISESTI VETÄÄ ALAHUULEN NISKAAN JA NIELASTA?!
Ei, vaikka esitys olisi kuinka hyvä niin EI, joka toiselle repliikille EI tarvitse antaa aplodeja. Näyttämöllä oleva taiteilija on lavalla töissä, yleisön kuuluu kunnioittaa myös hänen työrauhaansa ja antaa hänen tehdä työtään, eli esittää ohjelmistoaan yleisölle. Jos esitykseen kuuluu laulun pätkä, sinun EI tarvitse laulaa mukana ja EI!!! Jos näytelmässä on kohta, jossa kysytään jotain niin EI, SINUN ei tarvitse VASTATA siihen kysymykseen! Voi helvetti kun minun teki mieli vetää sinua turpaan. Pilasit taide-elämyksen myös äidiltäni, isältäni sekä kolmelta ystävältäni ja todennäköisesti koko muultakin teatterisalilta eli 419:lta ihmiseltä. Painu paskaan.

Esityksen jälkeen käytiin Comicóssa, hyvä ruoka parempi mieli jne. Marilla oli synttärit teatterilla, katseltiin jääkiekkoa, vähä häslättiin siel mut lopunviimein kaikki vissiin sujui mainiosti. Nukutti ihan pirusti ja nukuttaa vieläki. Huomenna graafisen suunnittelun lopputyön palautus.

Siltä varalta, että minua ei enää huomenna ole, haluan kiittää sinua kaikesta siitä ilosta ja rakkaudesta, mitä olet tuonut elämääni. Se on ollut minulle todella merkityksellistä, vaikken sitä ehkä aina olekaan osannut tuoda ilmi. Tilanne on nimittäin seuraavankaltainen:

Tulin tänään kotiin yliopistolta yhdeksäntuntisen päivän jälkeen. Näyttöpäätteen edessä istumisen katkaisi vain lounastauko, luokkakuvaus sekä intohimoa ja elämäniloa pursuava slaavilaishenkinen teehetki yliopiston takapihalla Reijan ja Tanjan kanssa harvojen lumihiutaleiden leijuessa kivetykselle. Kotiin päästyäni lankesin sängylle. En saanut unta ja aloin siivoamaan. Laitoin pyykkikoneen päälle ja käynnistin imurin. Hiljaisuus. Ilman keväisen auringon pölyisen ikkunan läpi huoneistooni langettamia säteitä olisi myös pimeys. Sulake paloi perkele. Minulla ei ole uutta. Pestä ryskytin siis käsin kynttilänvalossa Italiasta hankkimani villaneuleen kuin viimeisenä epätoivoisena yrityksenä pelastaa se, mitä pelastettavissa on. Kuin kuolemaantuomitun viimeisenä tekona.

Epävarmuus todellisuudesta alkaa jo hämärtää tajuntaani. Kannettavan tietokoneeni akku hiipuu, valo näytöllä himmenee. Liesi, jääkaappi, pyykinpesukone, stereot. Mistään ei kuulu ääntäkään. En tiedä kuinka kauan tämä vielä jatkuu ennenkuin postiluukusta tunkeutuva kalman haju havahduttaa naapurini hirveään todellisuuteen. Voiko ihminen säilyä hengissä aamunkoitteeseen ilman sähköä?

Rakas lukijani. Tänä iltana kun ilta hämärtyy, hämärtyy myös residenssini Valtakadulla ja minun ymmärrykseni tästä maailmasta sen mukana.