IRC-Galleria

Kävin tänä aamuna työhöntulotarkastuksessa. Työterveyshoitaja oli itse Rouva Empatia. Istua napotin vastaanotolla täydet puolitoista tuntia rupattelemassa lähinnä niitänäitä ja siitä vierestä. Hemoglobiinikin mitattiin! Sitte kävin salilla saunassa ja hierottavana sellaisessa jättiläiskyborginaisen vaginalta näyttävässä tuolissa, joka imaisi minut hellään syleilyynsä ja alkoi leipoa mun jotain tsi-tsa-tsu-pisteitä, jotka se oli eka infrapunalla etsinyt norjasta vartalostani. Äiti huolestui, että jos se laite menee epäkuntoon, niin onko se sellaisessa paikassa, että joku kuulee avunhuutoni, koska muuten voi käydä niinku James Bondille! Päiväunten jälkeen pelonsekaisin tuntein menin teatterille. Oon perjantaihin saakka sairaslomalla keuhkoputkensarsin takia, vai mikäsenyt oli. Kokeilemalla löysin tavan puhua tosi matalalta kuuluvasti niin, ettei ääni rasittunut juuri nimeksikään.

Esityksen jälkeen istuttiin Hannun kaa iltaa ja juteltiin ja katottii Almodovarin leffa ja sit tulin himaan. Tää flunssassa olo on saanut mut tutkiskelemaan syvemmin itseäni, sisintäni ja olemukseni perimmäistä päämäärää sekä sitä, miten selvitä siitä huolimatta. Aivan erityistä itsetutkiskeluprosessia käyn läpi juuri parhaillani, kun toisessa ikkunassa latautuu Johanna ja Julia Tukiaisen yhteishaastattelu heidän uskoontulemisestaan. Miksi? Oi MIKSI?!?!

Universumi tuomitsi mut maailman hirveinpään flunssaan tai lintuinfluenssaan tai vähintään Länsi-Intialaiseen hyppykuppaan koska vuokrasin eilen kaks niin paskaa leffaa. Another gay movien jälkeen aloin kattomaan Happening -nimistä kauhutrilleriä toiveikkaana. Tarina tökki ja viimeistään siinä kohtaa kun päähenkilöiden (jotka tietysti setvivät aviokriisiään katastrofin keskellä) välinen rakkaus taltutti puolet Koillis-Yhdysvalloista tappaneen "asian", olin varma, että kyseessä ei ehkä sittenkään ole yksi elokuvataiteen brijlanteimmista kruununjalokivistä. Lopussa adoptoitiin orvoksi jäänyt kersa ja tultiin raskaaksi.

Sain ajan hoiturille kaheksitoista, ylihuomenna alkais viimeinen esitysputki. Oi voi sentään!

Tulin eilen vissiin vähän kipeäksi töissä. Henkitorvea ahistaa ja räkääki valuu kuin petokarkotetta pelästyneen vompatin anaalirauhasesta. No sen takia nukuin tänään iltakuuteen asti ja lähin kuntosalille saunaan. Saunan jälkeen vuokrasin pari leffaa ja kävin ruokakaupassa. Eikan Salaisin Metodein Modifioidut Pakastepizzat (jotka muuten eivät ole eineksiä) on aika parhaita vaahtokarkkien ja limsan kaa. Mä oon NIIIIN läski!

Päätin vuokrata kaks leffaa, joista toisen sain just urheasti katsottua loppuun ja toinen on vielä jäljellä. Siinä kohtaa kun Another Gay Movien päähenkilö nussi keittiössä piirakkaa bi/transvestiittivanhempiensa saapuessa kotiin SAMALLA kun hänellä oli gerbiili perseessä, onnittelin itseäni päätöksestä jättää todellisuudentajun palauttava kauhutrilleri, jossa joku/jokin poistaa koko ihmiskunnalta itsesuojeluvaiston jälkimmäiseksi elokuvaksi. Ostin karkkia taas väriorientoituneesti, ainostaan pinkkejä ja valkoisia namuja tänään! No noi yhet sitruunahyvät on ihan vaaleenkeltasii.

Huomenna pitää herätä aikaisin ku on päästävä lääkärille ja käytävä toimistolla viemässä verokortti ja opintotukilautakunnalle kirjallinen ruikutus siitä, että minä en todellakaan aio maksaa Kelalle yli viittäsataa euroa siitä hyvästä, että tienasin toissavuonna 17€ ja 2snt liikaa. Mikäli siis mahdun enää ovesta ulos aamulla ku oon vetäny nää mätöt + voipopcornit.

Olin keskiviikkoyön töissä. Töiden tekeminen tässä valtiossa ei todellakaan kannata! Olin unohtanut viedä toimistolle jonku typerän verokortin, niin multa oli pidätetty noin ziljardi euroa veroja eikä kätteen jääny juuri mittään! Onpa pientä jos nyt vähä myöhästyy joku kortti nii heti aletaan riehumaan... Sitte kotiin tullessani huomasin, ettei mulla ollut kotiavaimia. Ei kun puhelua kiinteistöhuoltoon kello aamuviisi. Talkkari hehkui onnea saapuessaan paikalle. Käteismaksu ja peiton alle.

Eilinen sensijaan oli jo parempi päivä. Lähdin hakemaan pakettia postista ja matkalla kävin Kauppayhtiöllä syömässä salaatin Hannun kans. Mulle soitti joku keski-ikäinen nainen joka kauppasi alushousuja. Kiitin tarjouksesta ja sanoin olevani homoseksuaali ja käyttäväni ainoastaan tiettyjä alusvaatemerkkejä. Se nainen kuulosti siltä, että meni kahvit väärään kurkkuun, kuten myös viereisen pöydän pojalla. Puhelinmyyjien kustannuksella saa pitää hauskaa, mutta tyly ei saa olla!

Paketin haun jälkeen menin passikuvaan ennakkotehtäviä varten, panin ne postiin ja menin Hannan kanssa kahville ennen sen töitä. Päädyin vielä yllättäen teatteriin katsomaan Veljeni Leijonamielen ennakkonäytöstä. Siinä oli pääosissa poika ja poikaa näyttelevä tyttö ja se poika nosteli sitä tyttöä ilmaan aina kun näki sen. Nii ja sitte siinä oli sellanen VAL-TA-VA lohikärmes joka meinasi syödä sen pojan ja sillä oli siniset led-valot nenässä ja savuaki tuprutti kamalasti! Kellariin taidekaljalle ja sieltä Dorikseen.

Nyt Kauppayhtiölle, kuudenneksiviimeinen Shakespearen kootut teokset tänään ja sitte töihin!

Rantafestarit saatiin onnellisesti päätökseen. Illan Shakespearen kootut oli iha jees, jonka jälkeen juoksin himaan laittaan hiukset, väripiilarit ja meikin ja kuteet ja tukan ja kirmasin työmaalle. Tytöt tykkäili kovasti ku olin piirtäny naamaani sellasen ilkeännäköisen kuvion. Lisään kuvii tänne jahka ehin. En tiiä eikö kaikkein tomppeleimmat vain päässeet portaita ylös mun tiskille saakka, vai oliko baarissa tänään oikeasti keskimääräistä fiksumpaa porukkaa.

Mulla tuli pari viikkoa sitten vuosi täyteen duunia Tivolissa. Mie tykkään siitä ravintolasta. Iltapäivällä kävin kahvilla kahvia juomatta Pasin ja Hannan kans. Pasi oli leiponut mulle pitkän ja paksun sämpylän ja kolmiyhdyssanoista seksipetolintu kirvoitti monenlaisia mielikuvia. Totesimme ettemme ainakaan halua näyttää seksipetolinnunperseiltä. Sillä seksipetolinnulla on sellaset kotkankynnet jotka on lakattu punaseksi ja verkkosukkanauhat. Niin ja koukkunokka!

Tänään ulos lähtiessäni nautin etelän lämmöstä. Rovaniemellä on parikymmentä astetta lämpimämpää kuin Äkäslompolossa, eikä ovesta ulosastuminen tuntunut lapioniskulta naamaan ja raipalta pippeliin. Isoveli perheineen on käymässä Rovaniemellä. Käytiin katsomassa Joulupukkia. Mua jännitti ehkä enemmän ku kummipoikaa 2v.

Sit lelukaupan kautta keskustaan. Muut lähti laittaan safkaa ja mie menin solariumin kautta käymään työpaikalla tsekkailemassa paikkoja ku illalla starttaa kaksipäiväiset rantafestarit Café Tivolissa teemalla facion edition! En oo vielä ihan varma mitä muuta laitan päälle ku rusketuksen... Hemingway´sin Raili ehdotti nahkapikkupöksyjä, mut se vois ehkä asiakkaille olla kiusallisempaa kuin mulle. Nyt pyykit kuivumaan ja sitte valmistautuun illan näytökseen!

Shakespearen kootut teokset pyörii enää pari viikkoa, jos on vielä näkemättä niin nyt hopi hopi!

Kotiuduttiin juuri Kolarista. Oltiin maanantaista saakka Äkäslompolossa ja Kolarissa Shakespearen koottujen teosten kaa. Lauantaina töiden jälkeen istuttiin Irenen kaa juttelemassa pitkälle sunnuntaipäivään saakka. Päiväoluet ja kävelyt ja sitten Comicón ja Granden kautta kotiin ku aamulla oli aikainen lähtö. Myöhästyin vain vartin!

Tiistai-iltana teki mieli huutaa koko lapille että painukaa paskaan, mut keskiviikon show oli jo ihan jees. Ei muuten kannata lähtee viikoksi kiertueelle tunturiin ilman pitkiä kalsareita! Pakkanen oli koko viikon parinkymmenen asteen kireämmällä puolella ja kuulin sielun syövereistä äitin äänen "onko pitkät kalsarit jalassa!?" ...Niin ja kuulin minä sen pariin otteeseen ihan puhelimen välitykselläki.

Majoituttiin Mikon mummon luona. Se oli mukavaa, vatsantäyteistä ja sympaattista. Torstai-iltana oli Kolarin yläasteella kunnan virkamiehille tilausnäytös, joka oli ehdottomasti yksi parhaistamme, hiki lensi ja älysimme viimeinkin pukea vaatteet rekvisiittana olevalla pumpattavalle barbarallemme, niin sitäkään ei tarvinnut hävetä enää niin kovasti. Huomenna olis tarkotus mennä kattoon joulupukkia ku veli perheineen on käymässä, sit on taas esitys kauppayhtiöllä ja sit suoraan Tivolin rantafestareille viinankaatoon... Ei siis omaan kurkkuun, vaan asiakkaiden mukeihin! Lauantaina sama setti, sunnuntaille pomo uhkaili jotai henksukivaa. Voipi olla että maanantaina en ehkä poistu neljän seinän sisältä yhtään mihinkään.

Hieman epämukavat vaatteet kiristävät, hikinoro valuu selkää pitkin ja valonheittimet häikäisee niin, ettei näe eteensä. On vähä niinku rusakko ajovaloissa: Sokaistunut, hölmistynyt ja tekisi mieli juosta pois, muttei oikein tiedä mihin suuntaan. Hiuslakan, hien ja puuterin haju sekoittuu sieraimissa ja tekee hengittämisestä vaikeaa. Juuri sillä hetkellä kun ei jaksaisi enää yhtään, yleisö alkaa taputtaa ja valot nousevat. Se on se hetki kun masokismi lyö kättä hedonismin kanssa tavalla, jollaista ei tiennyt olevankaan.

Viimeyönä tuli kauhea halu ja tarve tulla isona hyväksi näyttelijäksi. Ajatus valvotti pitkälle aamuyöhön, mutta teki mut samalla aika onnelliseksi. Onnesta ei kannata tinkiä, siitä kun pitää huolen, kaikki muu on taustahälinää.

Söin muuten ihan helvetisti karkkia äsken. Ihanan huono olo!

Perjantaina juhlittiin Pohjanhovissa Irenen ensi-iltaa. On ollu ihan tuhottoman kallis kuun alku ku oli Etelä-Suomen kierrosta ja muuta. Eilen kokkailin Eikan Kokeellista Yllätyspastaa teemalla "käytän tähän kaikki kaapistani löytyvät ainekset, jotka eivät liiku tai kasva karvaa". Tuli hyvää settiä. Sitä tuli itseasiassa niin paljon, että söin sitä vielä äskenkin, maistui oivalle. Gourmet -sormisuola on ehkä pyörän jälkeen paras keksintö ikinä. Sillä ja valkosipulilla pääsee jo vaikka kuinka pitkälle ja pelastaa monet kyseenalaiset keitokset.

Tänään web-designin tunnilla en meinannut millään löytää sitä ohjelmaa, jonka käyttöä me harjoteltiin, mutta ku vielä istuin etupenkissä niin en kehdannut kysyä. Se ois ollu viimeisellä luentokerralla ehkä noloa. Luin aika monta strippiä Fingerporia. Lounaan jälkeen mentiin Hannan kans Tupsuun päiväkaljalle. Siitä Kauppayhtiön palaverin kautta Mie Landin toimistolle hakeen vaatteet keskiviikon yrittäjäpäivä varten, jossa käydään representoimassa niiden Lapland -malliston lanseeraustilaisuus, hyvän mielen lisäksi saatiin taas sellaset kivat Mie Land -paidat ikiomiksijee!

Eilen maalattiin kummipojan kaa Tiivi-Taavi, Hipsu ja Pai vesiväreillä, sit kikatettiin gebardilla ratsastavalle gorillalle ja mentiin nukkumaan. Olin aivan vakuuttunut siitä, että tulisin Rovaniemelle vasta iltapäivällä lähtevällä junalla, mut isi roudas mut juna-asemalle jo aamukymmeneltä. Alkuperäinen valtion rautatiejuna ei voinut ajaa Rovaniemelle asti kun se oli rikki. Olin kuitenkin kotona joskus viiden jälkeen, tosin niin syväjäässä, että oli pakko pysähytä Comicóon syömään matkalla. Kotona luin lehdestä, että mulla alkaa esitys vajaan tunnin kuluttua. Se oli hämmentävin lehdestä lukemani tieto aikoihin! Mutta luotin painetun sanan voimaan ja suuntasin nopsasti teatterille. Paska show mut tulipa vedettyä. Eppu Normaali oli ehkä parempi meillä, en tosin nähnyt vilaustakaan bändistä ku tarjoilin päihteitä kansalle niin kiivaasti.

Tämän illan asiakkaat muutamaa pikanttia poikkeusta lukuunottamatta palauttivat uskoni aikuisten ihmisten ravintolakäyttäytymiseen. Ilman sitä yhtä vanhaa kantturaa ja ja paria seniiliä seppoa lukuunottamatta ihmiset käyttäytyivät kauniisti. Pidän ylettömästi siitä, kun asiakas avaa keskustelun sanoilla "Anteeksi, saanko tilata?" Yleensä silloin saa.

Nyt peiton alle! ...Tulisko joku seuraksi?