IRC-Galleria

Me oltiin Ylioppilasteatterin mainion väen kanssa viikonloppu Kuopiossa Syty-festareilla. Kyseessä oli siis Suomen Ylioppilasteatteriyhdistyksen katselmushenkinen festivaali, jossa oli kaikkea aisteja ravistelevaa tarjolla. Perjantaina saavuttiin mestoille, mut en ehtinyt juuri mukaan rientoihin kun säädettiin Eetun kanssa kokopäivä enskesän työasioita. Sit illastettiin Mustassa Lampaassa ja saunottiin. Lauantaina tunnelma oli ensin outo. Muilla tuntui olevan krapulaa. Istuskelin ja ihmettelin, pyörin ympäriinsä ja makoilin. Sitten mut muilautettiin mukaan Lapin improjoukkueeseen mikä ujostutti valtavasti, mutta lauantai-illan kisat olivat taiteellinen menestys. Tuomaripelin takia jäätiin kolmansiksi, mutta olimme vahvasti yhtä mieltä siitä, että oikeasti oltiin kuitenkin parhaita! :D

Kuopiossa oli erikoinen käytäntö kun siellä ei kolmen jälkeen otettu ketään enää baariin sisälle. Väittivät valtakunnalliseksi käytännöksi mut ei meilläpäin ainakaan... Söin kaheksan täytteen pizzan ja lipsuteltiin Hatsalan koululle missä asuttiin ja hengailin jonku aikaa kaikkien hienojen ihmisten kanssa siellä ja uinahdin niin pitkäksi aikaa, että heräsin.

Sunnuntaina virittelin erikoisia muistoja takavuosien muutamalta Kuopionkäynniltäni Teatterinaukion grillillä ja Kaupunginteatterilla ennen kotimatkaa. Iisalmessa pysähdyttiin Kellbergin baarissa. Sen baarin täti oli ollut siinä töissä kunnioitettavat 42 vuotta. Pysähdyskokemus oli kerrassaan kokonaisvaltainen oransseine muovituoleineen, jukeboxeineen ja kanta-asiakkaineen. Yhden teatterin tyypin äidin mukaan laittamat munapiirakat, kinkkuleivät ja oluet kirvoittivat hymyt koko porukan huulille.

Tänään kukkaruukkupait tuli syömään. Meillä oli kivaa. Tein jotain kummallista pestopastaa ja tandoorikanaa, mikä maistui yllättävän hyvälle. Sit käytiin Amarillossa jälkkärillä ja Pahassa Kurjessa jälkkärillä.

Nyt oon jostain syystä vähän pahalla tuulella, tuntuu yksinäiseltä.

Mulla on varmasti spitaali tai oon vähintäänkin leprassa! Olin äsken tanssitreeneissä teatterilla sitäyhtä konserttiavarten ja söin kulississa karkkia ja yhtäkkiä mun alatakahampaasta irtosi ainaki nyrkinkokoinen pala pois! ...se oli kauheaa. Ei sattunut yhtään mutta nyt tuntuu suussa hassulle, enkä ehdi hammaslääkäriin ennen ensviikkoa. Luulen että ortopedi tai gynekologi tai psykiatri joutuu amputoimaan mun alaleuan.

Annastiina osti mulle ketsuppia Siwasta, ihkua.

Olin tänään vahingossa tosi reipas ku tulin yli kaks tuntii etuajassa yliopistolle. Pääsiäisenä oli viimeiset esitykset Ylioppilasteatterilla, nemeni hienosti. Vikan esityksen encore ois tosin kannattanut jättää välistä! Näytelmän hautajaisia ei päästy vielä juhlimaan ku oli kiirus Comicoon patsastelemaan ja tänkuunloppuun/enskuunalkuun tulee kuitenki neljä esitystä lisää niin ehtiihän tuota.

Perjantaina lähdetään Ylioppilasteatterifestivaaleille Kuopioon. Mainiota mainiota. Niin ja Eetukin on siellä ja säädetään enskesän systeemeitä ja kaikkea :) Nyt on taas kamala kiire, en oikeen tiiä missä välissä ehtis olla reipas ja tehä kaikki mitä pitäisi. Mä tahdon töitä, jotain helppoa ja rahakasta.

Nadel kysyi multa äsken että olenko mä hyvä korjaamaan pyöriä, mutta se alkoi epäilemään mun taitoja kun mä kysyin siltä että onko jakoavain se väline jolla tämän operaation voi suorittaa. Sitten keksittiin että järjestetään pyöränkorajusjuhlat kun meidän molempien pyörät on kerta rikki. Mä hoidan skumpat ja pikkunaposteltavat ja katselen kun se fiksaa meidän fillarit. Mainiota mainiota!

Juuri enempää mulla ei olekaan sanottavaa. Eilen oltiin an-g-sti:n kanssa teatterilla kun tulimme nakitetuiksi tanssijoiksi ja ajatelmienlausujiksi yhteen konserttiin mitä esitetään neljä kertaa ensviikolla. Sitten tuli nälkä ja teki mieli Raxiin {eme}:n ja Ladnagin kaa, mut sitä oltiinki just sulkemassa niin sit mentii Comicoon. Meen sinne tänäänki kun siellä on joku systeemi johon meitä pyydettiin teatterilta hengaileen. Nyt Nadel hätyyttää lounastamaan.

Aamusella kuvattiin yhtä lyhytelokuvaa. Se oli aika jännää ja yllättävän hankalaa. Oli aika koomista toikkaroida kalsongit jalassa jossain ihan oudossa kämpässä ja olla kuvattavana kun makaa sängyssä. Arvostukseni aikuisviihdetaiteilijoita kohtaan kohosi huimasti. Ei se aina niin luontevaa ole!

Leffa saatiin mun työpanoksen osalta purkkiin ja sitten lipsuttelin itseni yliopistolle mallintamaan hiustenkuivaajaa semmoisella hienolla 3D-ohjelmalla jota vihaan kauheasti. Tai en ainakaan pidä siitä. Ainakaan vielä. Mulla on kotona aika siistiä nyt koska siivosin ja järjestelin tavaroita ku Eetu oli kyläilemässä. Mun kämppään tuli lisää neliöitä ku vein ylimääräistä törkyä ullakolle ja roskiin. Me syötiin sunnuntaina Martinassa ja maanantaina Comicossa ja meil oli kovasti hauskaa, vaikka Eetu ei muka pidäkään Zoomitista. Käsittämätöntä.

Mä tahtoisin että kaikki asiat järjestyis ja ois jo kesä ja ettei suippohuulisarvikuonot kuolis sukupuuttoon. Eikä siniarat.

Ulkona on lämmin sää.

Sain tänään viimeinkin sen kirotun taidejäljennöksen tehtyä! Teokseni ei varsinaisesti tee oikeutta alkuperäiselle "Sakariston ovelle", mutta kelpaa minulle. Jan Emmanuel Jansson tehköön vaikka spagaatin haudassaan, ei koske se minuun.

Jouduin perjantaina oleen ensi-illan takia pois 3D-mallinnustunnilta ja olin tänään siis ihan pihalla. Huomenna on töitä, joten en pääse huomennakaan, ope neuvoi tosin paikan jossa on suht. selkeät ohjeet systeemeihin ja peleihin ja vehkeisiin. Jospa se siitä. Huomenna on esityskin, mainiota mainiota. Outoa olla kotona. Mua ei vain ole suunniteltu tällaiseen.

Juuri kun luulin, että mulla ois rahaa kun maanantaina oli palkkapäivä, niin postiluukusta vyöryi noin puoli kuutioeekkerillistä kirjekuoria, joista lähes jokainen sisälsi laskun; oli puhelinlaskua, oli sähkölaskua, oli lehtilaskua oli laskulaskua... Tilitulitilimeni.

Odotan mielenkiinnolla, että koska pääsen pesemään pyykkiä. Latasin koneen jo toissapäivänä valmiiksi, mutta lähden aamulla aikaisin ja tuun iltamyöhään kotiin, joten en ikinä ehdi käynnistää sitä konetta niin, että olisin paikalla kun se on pessyt ja jolloin taloyhtiössä ei oo vielä hiljaisuus. Lauantaina vois olla tsäänssit rysäyttä se käyntiin niin, että ehtis panna rätit narulle ennen töihinlähtöö.

Onpas ollut pitkä viikonloppu. Perjantain ensi-illasta jäi hyvä mieli, joten juhlinta onnistui ilman sen kummempia ponnisteluja. Eilen olin Emma Salonkosken keikalla Café Tivolissa, piti alunperin mennä Pohjannaulaa kattomaan mutta ei sinne sitten ollutkaan menossa ketään tuttuja ku kaikki oli Tivolissa.

Nyt ois melkein viikko aikaa taas keskittyä pelkästään kouluun, se tuleeki tarpeeseen nyt, ku ei vielä oo kamala paniikki kaiken kans. Eetu tulee viikon päästä :) Sain perjantaina lahjaks Kristiina Halkolan "täytyy uskaltaa" -levyn yhdeltä kaverilta, oon istuksinut alasti sängyllä ja syönyt makaronia ja kuunnellut sitä ja lukenu Kama Sutraa.

...oli menestys.

Oijoi kun on pitänyt nauraa massunsa kipeeksi. Sunnuntaina naurettiin teatterilla lauantai-illalle kun oli niin mainiota. Sitrushedelmänmurskutin oli ehkä hauskinta ikinä. Eilen illalla {eme} ja an-g-sti ja mie oltiin istuksimassa Holvissa sen jälkeen ku oltiin istuksittu Kurkipaarissa. Sit mentii meille syömään Eikan-salaisia-herkkuleipiä, jotka valmistetaan erittäin salaisen menetelmän mukaisesti. Senverran voin paljastaa, että leivän kääntäminen paahtimen päällä juuri oikealla hetkellä 90astetta on ensiarvoisen tärkeää. Myöskin paita kannattaa riisua sutjakasti, jotta sillä voi tuulettaa palovaroitinta että se helvetinkone lakkaa ulisemasta, eikä leipää ole suotavaa pitää mikrossa enää pitkään "POKS" -äänen jälkeen. Pantomiimialias oli jymymenestys. Tiesin Tasmanian ennätysajassa.

Nyt pitää mennä pankkiin ja sitten parturiin, pitää lounastaakin ja päiväunetkin ajattelin... Noh ehkä ehin nukkua teatterilla ennen treenejä.

APUA PERJANTAINA ON ENSI-ILTA!

Eilisillan olin kotona. Vuokrasin leffan ja söin karkkia ja ajattelin kaikenlaista itsekseni. Sitten olinki yhtäkkiä syönyt liikaa karkkia ja tuli ähkypömppis. Tänää söin muroja ja banaania ja danoneactimelia ja paahtoleipää ja kaakaota ja jogurttia aamupalaksi ja taas oli ähkypömppis.
Nyt oon yliopistolla maalaamassa. Tajusin, että en ole puhunut tänään sanaakaan kenellekään. En ole avannut sanaista arkkuani kertaakaan, paitsi mesessä vähäsen mut puhunut en ole.

Illaks lupasin mennä töihin niin sit on varmaan pakko puhua. Maalaan taidejäljennöstä Karl Emmanuel Janssonin "sakariston ovella" -taulusta, valitsin sen lähinnä sen takia kun se on kooltaan ainoastaan 18,5x22cm. Paitani sai myös uuden värityksen, se kun on ollut ihan valkoinen tähän asti. Ulkona on ihan tarpeeksi valkoista.

Yliopistolla on hassua hengailla nyt ku kaikkialla on tosi hiljaista ku on itseopiskeluviikko eli suomeksi sanottuna hiihtoloma. Mä vain jumitan täällä yksikseni.

Yksikseni.