IRC-Galleria

Sa[n]na

Sa[n]na

The foundation to Decrease Worldsuck

Selaa blogimerkintöjä

Ai joko se Vappu meni?Keskiviikko 02.05.2012 12:51

No ehkä ensi vuonna sitten.

Miten olis...Torstai 26.04.2012 16:38

"Mä olen koko elämäni ollut outo lintu siinä suhteessa että olen jo lapsesta asti ajatellut että josain vaiheessa elämäni aikana palataan siihen omavaraiseen ja yhteisölliseen elämään ja tämä individualismin ja markkinatalouden hapattama yhteiskunta on vain käymässä. "

Mä olen ajatellut, että mä olen tässä "modernissa" yhteiskunnassa käymässä, ja aion palata sinne jonnekin heti kun voin.

Sunnuntain ylläripöperöSunnuntai 22.04.2012 18:07

kaksi siivua valkokaalia
puolikas purjo
kaksi makkaraa
purkinloppu kermaaviiliä
puoli palaa salaattijuustoa
unohdetaan mausteet

pilkotaan pieneksi ja paistetaan, lisänä spaghettia

illalla sitten hedelmäsalaattia
Ennen me juoksentelimme metsässä ruuan perässä

nykyään ruoka juoksee meidän perässä supermarketeissa, yrittää saada meidät ostamaan.

Kuulin ikävän uutisenPerjantai 23.03.2012 00:01

sijamuodot
abessiivi eli vajanto (istun housuitta)
komitatiivi eli seuranto (istuu housuineen)
instruktiivi eli keinonto (suojaudun housuin)
ovat katoamassa kielenkäytöstä.

Minä pidän näiden sijojen käytöstä, ne tuovat mukavaa tanssia kieleen. Kielen monimuotoisuus on rikkaus. Ja niin edelleen.

Olen katkera opetusidealle, jossa sijamuodoille opetetaan vaikeat tissiivimuodot. Olisin takuulla saanut kokeesta kympin, jos niille olisi opetettu loogiset, selkeät suomimuodot. Mutta ehei, pitää oppia vaikean kautta. Ei kiinnosta, eli siitä kurssista ainut huono äikkänumero minun todistuksessa.

Klassinen selitys "on sitten helpompi opiskella vieraita kieliä" on puoliksi totta. Nominatiivi ei ole millään muulla kielellä nominatiivi, mutta nominativ lienee helppo tunnistaa. Uutta kieltä oppiessa kuitenkin taitaa olla mieli avoinna uusille sanoilla, eli miksi ei opetella näitä silloin, tarvittaessa. Onhan takkikin saksasksi manttel, miksi siis opimme sanan takki, mutta mantteli on monelle ihan vieras sana?

Ps. Ja muuta tonttua. Raskaanaoleville hoetaan kuin piristykseksi tai naurun kirvoittamikseksi "ei sinne ole yksikään lapsi jäänyt". Mikähän olisi sanojan reaktio, jos vastaan tulisi epäilys siitä, että eiköhän ajan saatossa muutamakin raskaana oleva nainen ole kuollut, ja kuopattu ihan ilman sen lapsen poistoa.

VaippatilitystäMaanantai 19.03.2012 12:33

Minun vanhempani vaipattivat viisi lasta harsoilla ja villahousuilla. Pesukoneena oli pulsaattorikone ulkorakennuksessa. Että perkele jos hekin niin kyllä minäkin näillä moderneilla muovikuorilla ja pesukoneella, johon ei ole matkaa viittä metriä enempää mistään asuntoni loukosta.

Joku kirjoitti, että hän mieluummin viettää pesukoneen äärellä käytetyn ajan lapsensa kanssa. Hah, kun minä heitän pyykit koneeseen, se vie korkeintaan viisi minuuttia, pyykin ripustaminen korkeintaan kymmenen. Tuskin näin kauaa todellisuudessa. Ihan turha yrittää syyllistää. Ripustettaessa nappula on tietysti kantoliinassa, myöhemmin mukana tekemässä.

Kestovaippa on kuulema yövaipaksi huono, kun ei riitä, vaikka vauvan toppaisi vaipalla ylt´ympäriinsä - silti aina on litsmärkä aamulla.
Minä vaihdan vaippaa fanaattisesti. En halua, että jälkeläiseni täytyy uiskennella jätöksissään. Tähän kestovaippa on huippu - jos vaihtaisin kertakäyttövaippaa yhtä usein, olisi henkilökohtainen vararikko maailman tuhoutumisen ohella ovella kolkuttelemassa.
Mutta jos joku haluaa niitä 12 tunnin imukykyjä, olkoon se hänen vauvansa ongelma.
Öisin herään joka tapauksessa parin tunnin välein. Koska unirytmimme on sama, on minun tuosta kevyestä unestani herätessäni helppo nousta hetkeksi puolivalveille puuhailemaan. Siinä vaihtaa vaipan samalla vaivalla - yöpöydällä on valmiiksi taiteltuna pino odottamassa.

Mistä luulette vaippaihottuman johtuvan? Ei, se ei ole mikään infant-aknen kaltainen pakokärsittävä. Peppurasva ei suinkaan ole vauvanhoidon kulmakiviä. Tätä väitettä tukee se, että kun käytämme reissussa kertakäyttövaippaa, jonka vaihtoonkaan ei ole niin usein mahdollisuuksiakaan, niin jopas punoittaa jälkikäteen.

Kestovaipat ei haise. Niin se vaan on. Jos niitä säilyttää märkänä ämpärissä, kuten meillä, toki parin päivän päästä ämpäriä avatessa ulos ei mikään sulotuoksu leijaile. Kuivasäilytyksessä hajua ei tule, ja eipä tuo vauvan pissa märkänäkään mitään kammottavaa ole. Mutta aluksi, kun käytimme kertiksiä ja kestoja suunnilleen yhtä paljon, niin huh mikä lemu sieltä roskisämpäristä leijaili. Kertikset ne vasta haiseekin. Ja kun ne ei haise silloin parin päivän päästä, vaan jo puhtaina. Nyt, kun kertis on joskus käytössä, pohdimme karmean lemun lähdettä - onko vaipassa jo jotain, vai ovatko kemikaalit vain vaivanamme.

Kemikaaleja ei kestoista juuri löyty, ainakaan, kun ne pesee enimmäkseen pesupähkinöillä, ja kun on päässyt eroon tehtaan kemikaaleista. Villahousut tehdään tietysti oman tilan lampaista kerityistä, itse kehrätyistä langoista. Lampaille syötetään vain luomuheinää.

Egologisuuteen aion perehtyä seuraavaksi, etsiä tutkimuksia. Selviöhän on, että kertis on ympäristötuho. Vaikka puuvillan valmistus luontoa kuluttaakin. Rakastan sitä vaippalauttaa, Atlantillako se oli. Kyllä ihminen vaan on hieno eläin, pesänlikaaja ja kaikkea.

Niin, nyt vielä loppukaneettina vesitän tuon vaippabuumailun. Pukkuheebon kirkuessa ja nälän ollessa epätodennäköinen syy hänet voi asetella muovikipon päälle. Oikein tähdättynä suurin osa pissasta menee sinne kippoon. Tätä voi toistaa myös muissa tilanteissa, ihan niin usein kuin tahtoo vaipan säästää.

Tykkään makoillaMaanantai 19.03.2012 11:47

Olen laiska ja saamaton, mutten tyhmä, sillä makailen sängyssä kirja kädessä. Tunteja, tunteja, tunteja. Yläasteella joskus jäin kotiin "päänsäryssä". Vanhemmat ei epäilleet jne, koska joka tapauksessa pysyin vuoteessa koko päivän. Nämä päänsärkypäivät iskivat juuri silloin, kun oli julkaistu monta kirjaa, jotka halusin lukea. Kun kirjastosta haalittujen kirjojen pino nousi yli sietorajan. Väitän oppineeni noina kotipäivina enemmän, kuin olisin koulussa samoina päivinä oppinut.

Nyt voin tehdä samaa. Minullahan ei ole muita tehtäviä, kuin toimia ruokinta- ja virikeautomaattina. Ja tietysti potan selkänojana ja patjana.

Niille vanhemmille, jotka mieluummin hengaavat seisaaltaan, suosittelen kantoliinaa. Minulle, armotomalle sohvaperunalle, se ei niin hyvin sovi. Jos kävelyä kuitenkin vaaditaan, toimii tuo enemmän kuin hyvin. Eikä tarvitse jättää pientä palleroa yksin.

Minua kiinnostaa, olenko jo hemmotellut korpinpojan ihan piloille. Jos en olisi alusta lähtien nukuttanut viereen ja päälle ja eteen, nukkuisiko hän helpommin yksin. Nukahtasiko helpommin yksin. Toisaalta, niistä itkuraivareista ja unikouluitsa kuullessani, joita muut vahemmat joutuvat tekemään, epäilen. Ja kyllä nämä minuutissa simahtamiset voittaa sen tuntien nukutusrumban.

Mutku lapsen pitää nukkua yksin omassa huoneessa, niin mieluummin tätä pyhää nukkumistapaa mahdollistaakseni vietän siinä nukuttamisessa pari tuntia, kuin että nukuttaisin sen lapsen siihen vierelle sohvalle telkkaria katellessani, tai laittaisin sen kulkemaan mukana kantoliinaan. Koska aina (korkeintaan parisataa vuotta) lapset on nukkuneet yksin (vaikka julmettu itkulla protestointi muuta vihjaakin).

Joo, olen ärtynyt "normaaliuteen" ja ihastunut tähän pikku tuhisijaan, joka tuossa rinnalla kyyhöttää.

Anteeksi pyytämisestäTorstai 08.03.2012 14:39

Oletetaan , että lapsi on syntyessään hyvä. Ettei sitä tarvitse vuosia koulia hyväksi, vaan se ihan itsestään haluaa toimia siten, kuin vanhemmat olettavat (luonnollisesti vanhempien olettaessa, että lapsi toimii tavalla, jota pidämme vääränä tai pahana, tämäkin toteutuu).

Tämä lapsi tekee virheen. Ihan oikean mokan, ei todellakaan tarkoittanut. Vanhemmilta tulee käsky pyytä anteeksi. Anteeksi pyytämisen idea lienee pienelle lapselle jokseenkin vaikea käsittää (kun se on minullekin, kuten seuraa), eikä sitä oikein edes selitetä. Pakolla (rangaistuksen uhalla) ulos revitty tai lapsen merkityksettömäksi kokema anteeksi pyyntö ei liene minkään arvoinen. Ja pyytävätkö vanhemmat anteeksi? Ehei, "tämä oli sinun parhaaksesi". Isi/äityli vähän tukisti, mutta se oli sinun parhaaksi. Sinä nappasit hiuksista kiinni, kun pelkäsit putoavasi sylistä, pyydä heti anteeksi tai et tule syliin enää ikinä.

Tämä on tietysti kärjistettyä, kylä lapsetkin tekee pahojaan tarkoituksella (syyllistä voidaan hakea muualta, ja oikeista kasvatustavoista kiistellä, mutta tarkotukseni ei ole puhua lapsista tässä merkinnässä).

Miksi yhteiskuntamme jäsenet olettavat, että mitä tahansa meille epämieluisaa henkilö tekeekään, hän tekee sen takuulla pahuuttaan ja tarkoituksella, omaa etua tavoitellen? Oma lehmä on tässä ojassa, sillä toki oletamme muiden toimivan kuten me toimimme. Vaan... toimimmeko me useinkaan ilkeyttämme tietyllä tavalla, eikö usein kyse ole vahingosta, huonosta ajoituksesta tai ymmärryksen puutteesta?

Otetaan esimerkki. Olet astumassa paikallisjunaan. Valo tulee siten, että se muuttaa ovien lasit peiliksi, et siis näe sisälle. Seisot kaksoisovien toisen puolikkaan edessä. Kun ovet avautuvat, sisäpuolella kohdallasi seissyt henkilö tiuskaisee "mene nyt pois tieltä, että täältä mahtuu ulos". Kenen on mielestäsi pyydettävä anteeksi, kun tilannetta aletaan tarkastella? Sinun "anteeksi, en nähnyt sinua"? Vai se toisen "anteeksi, en havainnut, ettet voinut nähdä minua, ja tulistuin syyttä"? Vaiko ei kenenkään, jos molemmat vain tajuaisivat toisetensa tekojen syyt? Ilkeyttäänhän tässä ei kukaan toiminut tavalla jolla toimi.

Minusta tuntuu niin typerältä, kun mieheni pyytelee anteeksi, kun unohti tuoda jotain kaupasta, tai kun hän tönäisee käsivarttani saaden aikaa teen läikkymisen. No ethän sä sitä tahallas tehnyt, leave it. "Love means that you never have to say that you are sorry."

Minusta tuntuu typerältä seurata pariskuntaa, joista toinen heittää toista lautasella, ja sitten myöhemmin pyytää anteeksi, ja.. that´s it. Teon todellisia syitä ei mietitä, teko kuitataan sanalla - ja ensi viikolla uudestaan.

Että tämä on taas yksi homma, mitä en meissä "sivistyneissä länsimaalaisissa" tajua. Idiootit, nyt jotain tolkkua siihen nk. hyvään käytökseen.

Anteeksi, että kutsuin teitä idiooteiksi.

Ps. Ja siinä on sitten toinen juttu. Vaikka pidän teitä täys idiootteina, minun on pydettävä mielipidettäni anteeksi. Anteeksi, vaikka tarkoitin.

Lapsenteon itsekkyydestäKeskiviikko 07.03.2012 19:47

Raskaana ollut ei ollut antanut tehdä hepatiitti B -tarkistusta henkilökohtaisista syistä (ei kuitenkaan siksi, että olisi sen löytymistä epäillyt). Niinpä sairaala koki tarpeelliseksi rokottaa vastasyntyneen tätä tautia vastaan. Lääkäri piti valitaa sivumennen sanoen aika itsekkäänä.

Siis mitä ihmettä? Millä tavalla omien geenien säilymisen mahdollisuuden heikentäminen olisi itsekästä?

Biologisen lapsen saattaminen maailmaan (varsinkn tähän maailmaan, jossa näyttää siltä, että seuraavan viidenkymmenen vuoden aikana mennään kohti tuhoa ja lujaa, ja meistä jokainen tuntuu varmistelevan, että jälkeläisille jää mahdollisimman huono planeetta asuttavaksi) on itsekkäimpiä tekoja joita minä saatan ajatella. Sitä ei voi tehdä epäitsekkäästi.

Tietoinen valinta yrittää saada lapsia (/pitää jo alkunsa saanut lapsi) pohjaa itsekkäisiin motiiveihin. Halu nähdä kopio itsestä, saada geenit jäämään kiertoon, vanhuudenturva, kiva harrastus.. no millä kukakin perustelee.

Miten siis voi olla itsekästä aiheuttaa tälle geenipankille haittaa? Äiti on itsekäs kun menee töihin, ei imetä, jättää lapsen isälleen hoitoon (juuuust, isähän on hoitoapulainen, hellanlettas) jne jne. Isäkin on itsekäs, kun tekee pitkää päivää, ei osallistu lastenhoitoon ja pelaa mieluummin tietokoneella. No tulipas stereotypistä... Kun nämä toiminnot nähdään haitallisena lapselle, moititaan huoltajaa itsekkyydestä. Kun nämä toiminnot nähdään haitallisena lapselle, eikö se tarkoita, että vanhempi on mitä epäitsekkäin - siinä huonontaa omien geenien etenemismahdollisuutta, kun tekee hallaa lapselleen.

Lasten näkeminen muuna kuin geenien eteenpäinviejänä aiheuttaa muitakin koomisia ajatuksia. Otetaan vaikka mies, joka lähtee kun nainen on raskaana. Pitäisikö tällaisen luopion geenien todella mennä eteenpäin? Tai toisaalta tieteysti sen naisenkaan, joka moisen kanssa lisääntyy. En usko kivikauden naisten pitäneen lapsia, joiden isät hilpaisivat muille metsästysmaille. Suden ruuaksi päätyivät, epäilemättä. Silloin tosin toki laumassa elävä ihmisnaaras piti kaikki lapsensa, jos suinkin voi - lauman tuki oli riittävä turva, ei siinä isää tarvittu.

Abortti toisena. Miksi et saisi "tappaa" solumöykkyä? "Lapsella on oikeus elää." Mutta jos joku todella tahtoo olla pistämättä geenejään eteenpäin, miksi ei olisi sallittua tätä valita? Miksi valinnasta lapsettomia pidetään itsekkäinä - kaiken kaikkiaan, he juuri ovat epäitsekkäimpiä jättäessään enemmän tilaa muiden geeneille.

Kehotan tässä kaikkia fiksuja ihmisiä lisääntymään ja täyttämään maata, tai idioottien nousulle ei voida mitään.

Nyt vähän vauva-asiaaLauantai 25.02.2012 22:50

Etsiskelin vauva-aiheista runoa tai mietelausetta. Lopulta miellyin Nalle Puh -quoteen. Ongelma yksi oli se, etten todellakaan halua ihmisten ajattelevan Disneyn Pulle Nahia tekstiä lukiessaan. Enkä heidän yhdistävän mielessään lapsiparkaa vain yhteen hahmoon. Tähän auttanee, kun kirjoittaa lainauksen alle - A. A. Milne. Muuutta tuota... Milnen oma poika, joka on Riston esikuvakin käsittääkseni, teki itsemurhan. Onko tuo nyt sitten hyvä karma alkavalle elämälle?

Vaikeaa, vaikeaa.

Sitten tulee vessajuttuja.

Ihmettelen, jos äidit eivät voi samaistua vauvan elämään. Raskauden aikana mm. todella runsas nukkuminen, usein toistuva nälkä (joka johtuu mahan käyttöilasta), oksentelu, hellyyden kaipuu ym. ym. on sääntö, joten miksi näiden toistuminen lapsen käytöksessä jää vaille ymmärrystä? Jälkivuoto taas, kun on pakko käyttää epämukavia siteitä, saa miettimään, että miten kauan haluaa sitä märkyyttä housuissaan tuntea - luulisi vaippojen vaihtuvan nopeaan tahtiin.

Vauvan ei tarvitse käyttää vaippoja, vauva voi käydä vessassa ihan kuten me muutkin. Hän toki liikuntarajoitteisena tarvitsee apua. Moni tuore vanhempi pohtii, miksi aina välillä nuorukainen herää, kitisee hetken ilman näkyvää syytä ja vajoaa taas uneen. Mikäli nämä vanhemmat vilkaisisivat tuolla hetkellä vauvan vaippaan, paljastuisi äänetelyn merkitys. Se on muotoutunut evoluutiossa siksi, että lasta kantava henkilö tajuaisi kääntää vauvan itsestään poispäin kun tämä pissii. Näillä sanoin, modernissa taloudessa voi hyvin näinä hetkinä kääntää vauvan joko vessan tai vaikka potan puoleen. Vaippoja säästyy, ja säästyy työtäkin.

Vauvat tykkää nukkua loppulauman kanssa. Sillon ne nukkuu hyvin, täysiä öitä. Toki nälissään heräävät syömään. Mutta kun ruokkija ja ruokittava sijaitsee samassa sängyssä, mikäs siinä on ruokkiessa. Jos pelottaa, että kierähtää vauvan päälle tms. niin ihmiskunta olisi kyllä kuollut sukupuuttoon jo alkuunsa, jos vaara olisi todellinen - mikäli vanhempi on täysissä päissä (ei päissään huom.).

Semmosia.