IRC-Galleria

Mä alan olla pikkuhiljaa väsynyt.

Tai ehkä se menee ohi.

Ja vitut mee, mä haluun pois täältä johonki maahan missä ei oo muita ihmisiä eikä ollenkaan kylmä. Utopiaa?

Tai ehkä se on vaan nyt. Eilen aamuysistä puol yhteen yöllä duunissa, aamulla kouluun, äsken pois sieltä, illaks duuniin, aamulla kouluun ja ens maanantaina on valtionhallinnon tentti.

Krääh. Väsyväsyjumijumi, kohta mä meen pienenpieniksi palasiksi ja sit ne palaset menee vielä pienemmiks ja sitte ne lähtee tosta ikkunanraosta maailmalle ja sit on kaikki hienosti.

"Mä tuun mielipuoleksi. Mä OON jo mielipuoli. Mun silmien verkkokalvoilla killuu pikku-ukkoja, sellasia millä ei oo kaulaa.. ja kymmenittäin lötkyviä vanuttuneita rottia jotka mölisee ku ne ois ympäripäissään.. mulle tulee anorexia nervosa ja mä kuihdun olemattomaks yhdessä viikossa ja vaikka Lahja työntää mut pää edellä soppakattilaan niin mä en syö.. mä vaan tärisen yhdessä nurkassa ja välillä saan kohtauksen ja riisun ilkosen alasti ja viiletän pellolla menemään lentäjänlakki päässä ja mut viedään väkisin sairaalaan pienellä kivalla sinisellä autolla jossa on mehunsekottaja katolla ja siellä mut turrutetaan lääkkeillä ja musta tulee tulisielu pyromaani ja mä sytytän kaiken juhannuskokoksi ja nielen kolme tulitikkua aina minuutin välein ja saan mahalaukkuun tuhkamunakasvaimen ja kärvenen niin että sisäelimet tirsuu pihalle ja mutsi tulee kattoon ku mä oksennan itseäni tyhjäks pienessä pehmustetussa sellissä"

Näettekös?
Hoitoon mun pitäs mennä. Tai nukkumaan.

Mut ei, mä meen duuniin, missä happi on vieras käsite, missä mun selkä tekee ylikäännöstemppuvoltin ja alkaa vihloa, missä ei tiedetä mitä koulutus on tai sitä pidetään jonain hienohelmojen hommana, missä mä en saa syödä rauhassa, missä seinät on ollu joskus kai valkoset, nyt ne on keltaset, mä näin ku yhdessä kohtaa on läikkä.

Mun nuudelit kiehuu.