IRC-Galleria

Kerranki sitä on, tosin kummallisessa tilanteessa sinänsä, että yläselkä vaan jatkaa vihlomista vaikka normaalisti se rauhottuu parissa päivässä sellaseks normaaliks kivuks.

Sain talouden esseen tehtyä, JES.
Ja tiistain poissaolon korvaavan asiakalähtösen markkinoinnin esseen, JES.
Ja työhakemuksen Nuorten Akatemiaan, JES. (tosin se on ihan kepillä jäätä -tyyppinen työnhakukokeilu).

Kipu on tosi turhauttavaa. Tai siis jatkuva kipu. Tai siis melkeen kolme vuotta putkeen jatkuva kipu.
Ja sitte ku se hajoo tällee, vihloo vaan ku joku pistäis puukkoa lavan alta sisään, ja vähän jokapaikkaan ja säteilee kyynärpäähän ja ranteeseen ja teki vielä eilen illalla migreenin ni se alkaa pikkuhiljaa piinata hermoja.

Mut saan ens viikolla mun tiedot ja kuvat Tyksistä ja painelen nyt sitte tässä vaiheessa yksityiselle. Jos ne löytää syövän tai kasvaimen tai mitä vaan hirveetä mun selästä ni mä itken. Onnesta.
Olispahan syy sille miks on sattunu ja sattuu jatkuvasti. Ja ehkä sen sais pois.
Oon parikymppinen, en haluu kipua koko elämälle.

Jauts. Noh, oon ehkä pyöritelly viimeset kolme päivää tätä mielessä vähän liikaa.
Ja jotenki nyt on hirveen hyvä olo, ihan noin niinku fiilis, sattuu mut sattukoon. En mä siihen varmaan kuole.

Laihtua pitäs. Kirjotin tänne joskus että jos oon 21-vuotiaana saman näkönen ku sillon ni mut saa ampua. Okei no tulkaa ampumaan, oon vieläkin masummassa kunnossa ku sillon. Voihan perse.

Mut kaikki on masusta ja kivusta huolimatta hyvin ni hitot. Älkää kysykö mikä on elämän tarkotus kun se on onnellisuus. Ei toi kysymys oo edes vaikee.
Vaikeita kysymyksiä on esimerkiks se, että onks rakastumista enää? Tai miksei omia virheitään ja ärsyttäviä piirteitä näe? Tai että voiko ihminen muuttua ja jos ei voi ni mitä sit pitäs tehdä?
Ja sillee.

Nyt meen tupakalle ja nautin elämästä sen pari tuntia jonka jälkeen luultavasti tapahtuu taas jotain ärsyttävää, koska ei hyvä olla saa mulla kestää hirveen kauaa.
Sen on joku määritelly.
Nyt ku kaikki olis muuten ihan muchobueno, mummi pääs kotiin sairaalasta, pappa nukkuu pilvien päällä ja sen asian on hyväksyny, porukat tippu mutta parantu, koulumotivaatio on yhtä iso ku mun perse eli iso, oon ihastunu, on kavereita, happeningia ja kaikkee ni eih, ku yläselkä sanoo sopimuksensa irti. Vitun osa-aikanen.

No jaa. Me mennään Kaisan kanssa rentoileen eli Rentoon juomaan karpalomehuu ja puhumaan asioita, joita miehet ei ymmärrä tai uskalla edes ajatella.
Ja puhutaan me varmaan kaikkee muutakin.

Wou.
Tää on oikeesti aika vahvaa. Mut otettava on että nukkuis ees tän yön, oon luvannu heidille et lähden huomenna sen tueks ja seuraks Saloon ja mähän meen ja ajanki vielä (varokaa ykköstiellä).

Että mä vihaan lääkkeitä. Ainaki omalla kohdallani.
Ja jos tää ilkee kipu on hermoratavaurioo ni sit napsin lääkkeitä loppuikäni
ja kuten Heidi sano ku syksyllä 04 tutkittiin ja söin hermostolääkkeitä hetken niin "ne lääkkeet teki susta hullun".Olin pinna kiree koko ajan. Ja silti sattus.

JEE.

Tästä asiasta en jaksa jauhaa enempää koska se on ihan perseestä koko juttu eikä auta ketään eikä mitään eikä AAAARGH.
Mur räyh, ku meen seuraavaks landelle ni otan lekan ja meen hakkaamaan loputki mun Civicin romusta ihan päreiks ja puran siihen turhautumistani. Ei parikymppistä ihmistä kuulu sattuu ympäri vuorokauden ilman syytä. Ei kuulu, ei ei ei.

Yks kerta ku kysyin Heidiltä ja Tapiolta et miltä se tuntuu ku ei satu ollenkaan ni ne oli pihalla ku lumiukot. Eipä kai sellast asiaa tuu paljon ajateltua kenenkään.
Aina halutaan sitä mitä ei oo eikä osata nauttii siitä mitä on, ja nyt vien tän sekopäisen filosofiani nukkumaan.

Mitä helvettiä tää yläselkä yrittää tehdä mulle??
Miks se repes vihlomaan taas tällä tavalla, mitä? Sattunu on 24/7 viimeset kaks vuotta mut mitä tää nyt on, missä välissä se pamahti ja hajos näin?
Kaks yötä takana, vihloo. Ne lyhyet hetket ku viime yönä nukuin jossain horroksessa ni näin unta siitä että hakkasin jotain miestä puhelimella päähän niin että verta oli joka paikassa. Ja sitte näin unta isosta veitsesta ja mun kuvitteellisesta pienestä pojastani... Ja kaikkee muuta levotonta.

Mä alan olla tähän ihan vitun väsyny.
Tilasin Tyksistä magneettikuvat, ja kaularangantaivutusröntgenet ku syksyllä 2004 otettiin, ja muut lausnnot, siitä sadistisesta hermoratapiikitystestistä ja muusta.
Jos menis sit yksityiselle. Ottais sen riskin että se maksaa ihan homona eikä nekään välttämättä osaa siellä ku olla sormi suussa ja perseessä ja ihmetellä että miksköhän ton tytön selkä sattuu, ku ei siihen syytä oo kukaan tähänkään asti osannu antaa.

Onneks ulkona sataa, muuten mä menisin ihan saletisti torille potkimaan puluja ja kaikkia päähän. Vituttaa.

Ja mee tässä sitte kouluun.
Aaargh. AAAAARGH.

Kärsikää joku muu mun puolesta, mä en enää jaksa.
Mä otan Sirdaludin ja oon sen voimasta taju pois seuraavat neljä tuntia, pakko saada unta.

Olipas viikonloppu.
Siitä lisää kunhan pääsen koulusta, nyt on olo hysteerisen maanantai ja menin vielä ostamaan pullon Ediä. Iltapäivällä oon siis aivan eri sfääreissä kun kaikki muut.

Mä. En. Jaksa. Lukee. Tenttiin.

Aamulla kansantalouden kolmas osio.

Mitä tarkoitetaan säästämisen paradoksilla?
No en kyllä tiedä.

Julkisen talouden suhdanneautomatiikka?
Enhän mä tätäkään.

Mikä on pysyväistulohypoteesi?
Kulutusta käsitellään suoraan verrannollisena vain siihen osaan kotitalouden tuloista, joka pysyy vuodesta toiseen vakaana.

Olis jo lauantai. Tai edes huominen iltapäivä.
Jos kävis hakee yhden naminamin ja nukahtais tenttikirjan päälle lusikka suussa.

Olo on tosi kurnau miau.

Tosi vakuuttavaa tää mun oleminen ja tekeminen.

Musta tulee isona huopatossu.

Oasis // Where did all go wrong

Väärä, luvaton
tää peli mulle on:
pettää, petetään
Aion varastaa
jos en sua muuten saa
Jättää, jätetään

Sinä teet minusta perhosen
Kaunis ja lyhyt on lento sen

PMMP // Auta mua

Joka ikinen on ansainnut
vieläkin parempaa
ja suurempaa
Heti kun on nähty yksi virhe
kiire on vaihtaa
Kiire vaihtaa

Epäiletkö milloinkaan
että et jaksaisikaan niellä enempää
Naruasi toivot köydeksi
ja pettymykset riittää, riittää

OLKAA YKSIN
JA JUOSKAA KARKUUN
RAKKAUS TUNTUU
JA RAKKAUS SATTUU

PMMP // Olkaa yksin ja juoskaa karkuun

Jos oisit kohtelias, hyvätapainen
jos oisit vähemmän vittumainen
tai äiti Teresan sukulainen
jos joka sanasi ois kukkapuska
jolla pois pyyhittäisiin maailman tuska
jos lempivärisi ei olisi musta
olisit vain vieras muiden joukossa
et oma itsesi
Silloin jäisin yksin
teroittaisin teräväksi teräni

On kyyti ollut suhteellisen epätasaista
ja siihen voisin kommentoida:
ihan sama ihan sama

PMMP // Mummola
´
Jos joku ei tajua biiseissä symboliikkaa ni se ei oo mitenkään multa pois, mut näiden musiikki vaan kolahtaa muhun ja lujaa. Musiikkimausta ei yksinkertasesti kannata tapella koska toiset tykkää äidistä, toiset tyttärestä ja jokanen tyylillään.

Mut en mä silti mitään "baby i love you, love me back, oh baby sexy sexy, let's dance" täysin sisällötöntä jaksa kuunnella, ehkä joskus tanssilattialla koska sillon biitti on tärkein.

Ei ilman musiikkia pysty elämään päivääkään.
Nää on pätkiä siitä mikä ehkä tuntuu mussa jossain tai saa mut miettimään.
Ehkä.

Enkä mä kerro kellekään
et tämä ei riitä
Mä tahdon sinut kokonaan
Se siitä
Ja jos sä tänä yönä tuut
saat sitoo mut kiinni
ja laittaa käsiraudat ranteisiini
Enkä mä pysty selviimään
kun aina pistät sekaisin mun pään
Päivällä leikin normaalii
Kuin muka oisin elämässä kii

PMMP // Niina

Niin että viides huhtikuuta Giggliniin ja seittemäs samaa kuuta Jyväskylään Aivomyrskyyn mars.
Ei olis pitäny juoda sitä vitun Ediä koulussa, nyt on hirvee vauhti päälle ja tahtoo jo kesän ja festarit.

Jos olis tyhmä ku saapas ni kaikki olis hirveen helppoo,
ja toisaalta mä kai oonki mut väärällä tavalla.
Kun ikinä ei voi tyytyy, kuitenki tietää ettei voi elää niin hedonistisesti ku tekis mieli.

Ulkona on just sellanen ilma kun mun olo on. Aurinko paistaa, lämmittääki vähän jo. Ja kuitenki on isoja pilviä pitkin taivasta, osa vaaleita, osa tummia ja toiset tiputtaa pieniä satunnaisia hiutaleita jotka tarttuu kulmakarvoihin ja ripsiin eikä tiedä mitä niille pitäs tehdä tai miten suhtautuu siihen että lunta sataa vieläki vaikka pitäs olla jo kevät.

Mä haluan kaiken. Kaikkee ei voi saada.
Kaikkeen ei oo ees varaa.
Voi helvetti mä haluan syliin.

Tahtoo enemmän tukkaa!

Ei auta, meen värjäämään tän vähän mitä mulla on.

Hitto muuten ku menee aika nopeesti... just tää päiväkirjaki tänne galleriaan vasta tehtiin ja nyt tuolla paahtaa jo viidettä kuukautta.
Hirveetä. Ja kohta tulee taas ikää lisää.
Ja ketä tää edes kiinnostaa. Tsuidaduida.

Olin siellä Helsingissä keskiviikosta lauantaihin.. Mun ilme kerto kaiken kaikille samaan aikaan junassa olleille lauantaina. Hölmön onnellinen hymy kasvoilla koko matkan :)
Oli ihan laittoman hauskaa! Voih. Ikävä. Nyt jatkuu taas tylsä arki.

Meidän mikro on vähän niinku naiset, ku se pyörii ja lämmittää ensin ihan tasasesti ja sit kilahtaa ja lopettaa. Mut sit jos ei ehdi pariin minuuttiin napata mitä lie nakkirisottoa sieltä pois ni se alkaa tasasin väliajoin valittaa ja piipata.
Mut sit se ei kuitenkaan vaadi ku sen, että avaa luukun ja laittaa takas kiinni ni se on taas rauhallinen vaikka kiukun aihe (nakki) oliski vielä sisällä.

Mut siis näinhän se menee. Naisetki pärrää tasaseen, sit ne naputtaa ja valittaa mut leppyy tosi pienestä vaikka murmuttamisen aihe oliski vielä olemassa.
Ei tarvita ku pari pientä hassua sanaa, tai niin se ainaki mulla menee et naurun jälkeen ei voi enää olla tuittu :)

No joo. Arkipäivän filosofiaa.

Vedin sitte neljän illan putken tossa.. huoh. Eilen olin ihan tajuttoman väsyny ja kaikki kiukutti, vitun pms. Sellasetki joku keksiny naisten vitutukseks ja yhtälailla miesten ku muidut ottaa skitsot asiasta ku asiasta.

Lyhyt kertaus: ke Paulan kanssa Kampissa shoppaa, sit valkoviinia ja Studio 51:seen, siellä pintaliitoa hetki ja sit the Clubille ala-aste bilemeininkiin, oli ihan hysteerisen hauskaa.
Humalassa sitä on ku lapsi, täysin yhdentekevät asiat naurattaa niin että kuset tulee housuun. Niinku vaikka se matto-Center. Saatikka "uteliaisuus tappoi kissan" joka oli niin hyvä juttu että taidan teettää sellasen paidan. Paula, vähän oot kuningatar.. :)

Torstaina hang around, Paula kävi parturissa ja mä pyörin kaupungilla ja sit olin illalla yhden frendin kanssa Prahassa ja Onnelan onnentunneilla. Jeespoks. Kuunneltiin musaa ja juteltiin kiihkeesti muun muassa naisten ja miesten aloista.

Perjantaina tärisytti koko päivän kunnes mentiin Selloon pitsalle ja sen jälkeen kahville ja sit podinki jo hysteriaa. Paulan kanssa katottiin illalla Huippumallin eka kausi ja juotiin ja sit lähdettiin sen jätkäkaverin ja niiden muiden kanssa Helmeen, hengailuilta.

Tehtiin me tietysti näissä väleissä kaikenlaista epätervettä ja muuta ja voi AAMEN että mulla palo rahaa.. Pelottaa.

Lauantaina kävin vielä frendin kanssa parilla ja hyppelin junaan helvetin onnellisena.
Pääsin kotiin ni tuli taas lähtö, oltiin 80% kimmaporukalla koska yks partyanimalmies tuli messiin. Oltiin Fortessa ja Gigglinissä. Bailabaila, hauskaa oli. Taas.

Että tällanen viikonloppu. Tulee pysymään lämpimissä muistoissa aina, tällä mä jaksan painaa eteenpäin taas kunnes tulee seuraava hauska setti (en tiedä koska.... festaritko vasta? Voi perse)

Tosin olin mä eilen aika sekasin kaikesta mut.. whattahell.

Oh fuck, nyt mulla jatkuu lakitentti.