IRC-Galleria

Pinsetti

Pinsetti

::Mukava ta-va-ta::

Selaa blogimerkintöjä

[Ei aihetta]Perjantai 31.08.2007 19:11

Viimenen rutistus. Ja sit suihkuun ja viiniä ja rai rai.

[Ei aihetta]Perjantai 31.08.2007 04:21

Oon taas yllättäen kirjottanu tänään lässytyspäiväkirjaa enemmän kun tarpeeks ja loppuenlopuks saanu hyvin vähän aikaseks.

Kirjotin 12 sivuu sen sijaan et olisin kirjottanu 20. Ehkä mä annan itelleni sen anteeks ja sovin itseni kanssa että tää oli flunssanhoitopäivä. Oonki kyllä vetäny tota Finrexiniä pussikaupalla ja auringonhattu-uutetta päälle.

Luin pari merkintääni. Ei mun tekstissä oo mitään järkeä. Lauseetkaan ei oo normaaleja. Äidinkielenmaikka sais taas slaagin ku kävis läpi mun lauserakenteitani. Mitä väliä, kuka näitä lukee ja jos lukee ni opetelkoot helvetti salakieltä.

Tupakalle ja nukkumaan. Viikonloppu tulee vaatimaan energiaa, that's for sure.

[Ei aihetta]Perjantai 31.08.2007 02:09

Voi helvetos amigos. Ei pysty kirjottaa enempää, ajatus jumittaa paikallaan niin pahasti.

Liiallinen auringonhattu-uutteen nauttiminen väsyttää.
Nukkumaan.

Mitä auringonhattu edes on..
Maistuu vähän tiskivedeltä, mut sillee hienostuneelta tiskivedeltä joka tuoksuu petollisen hyvälle.

[Ei aihetta]Perjantai 31.08.2007 01:18

Että mua ärsyttää noi modaukset. Mun vanhat silmäni ei sellasta kestä.

Vähänkö muuten tipuin eilen ku katottii tyttöjen kanssa BB:tä ja se yks 18-vuotias kundi heitti että se on "kokenut kaiken minkä Suomessa voi kokea".

REPS!! Reps reps reps! :DD

18 pientä vuotta takana, niistäki kuljetaan sellaset vähintään 12-15 vuotta melko lailla peukalo suussa. Mä en tuu koskaan sanomaan et oon paljon nähny tai kokenu, koska on aina niitä jotka on nähny enemmän.

Oon mä ikäsekseni paljon säveltäny ja seikkaillu, enemmän ku ketään muu ku minä tietää, mut sanon että oon paljon kokenu vasta sitte ku oon nähny ihan kaiken.

Sitä päivää odotellessa.

Ihan skitso eli mentalisesti epästabiili?Perjantai 31.08.2007 00:58

Mä oon muuten aina tienny sen että oon vähän sekopää. Sillee kevyesti.

Mä oon tosi onnellinen sit jos joku kundi sanoo mulle joskus että oon "herttainen marakatti". Haluisin olla. Mieluummin ku "hyperaktiivinen apina" joka sinällään tarkottaa kyllä lähes samaa asiaa.

Nyt toi kirja loppus ja pitää jatkaa raporttia. Voi kilinkellit. Onneks on toisaalta koko yö aikaa, ku tässä kohtaa sitä tekstiä tulee jo vähän hitaammin..

"Toteutettaessa tämänkaltaista kasvatuksellista kulttuuritapahtumaa, tulee ottaa huomioon vallalla olevat käsitykset ja yhteiskuntaihanteet. Monikulttuurisen (nuoriso)työn taustalla on kulttuurienvälisen toiminnan kontaktiteoria, joka arvottaa sitä, josko eri kulttuuritaustaisten ihmisten yhteistoiminta on parasta mahdollista monikulttuurisuutta. Festivaali toteutettiin monikulttuurisena ja kansainvälisena yhteistyönä (festivaalin projektiryhmä) ja se oli sisällöllisesti monikulttuurisuutta edistävä (eri kulttuuri- ja etniset taustat omaavat yhtyeet sekä eri ryhmistä koostuva yleisö)."

Onneks kohta pääsee jo itse asiaan, eli kirjottamaan siitä mitä siellä euroopan takamailla sitte oikeesti tehtiin.

On niin monta tapaa sanoo eri asioita.

Voin esimerkiks sanoa että juotiin kavereiden (lähinnä Amirin, Antsan ja Jasminin) kanssa kaljaa CaffeBar N:ssä vähän niinku joka päivä. Tai sitte voin sanoa saman asian siten, että vahvistettiin kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä ja perehdyttiin erityisesti erilaisiin tapakulttuureihin päivittäin lokaalissa nuorten suosimassa kahvilassa.

Sillä lailla.

[Ei aihetta]Torstai 30.08.2007 23:06

Hei anteeks nyt vaan mut jos on painanu menemään 20 muidua tän vuoden puolella ni on kyllä ihan jäätävän iso playeri (ja jos saa sanoa; renttu) No olipa pahasti sanottu.
.
Tuli vaan vastaan tossa kun pidän taukoa (ei siis täällä meillä, ei täällä oo kun kani ja Nina enkä usko et niistä on kumpikaan naisiin päin). Netissä.

Kuppapesät. Olen joskus ollut kuulevinani sanonnan "vaihtaa naista kuin paitaa" tai kalsareita. Ne naiset vaihtuu varmaan jopa useemmin. Kuppapesät. Mitä siitäki touhusta sit jää käteen?

Kuppa.

Ei, kyllä nyt on siis ryhdyttävä lukemaan kaunokirjallisuutta kuten aikamme ajattelijat ikään. Olenhan niin kovin viisas nainen kun pohdin näinkin tärkeitä asioita kuin erinäisten miestyyppien seksielämää.

Voi jee, mikä mua vaivaa. Voiks auringonhattu-uute ja Finrexin yhdistyy jotenki ja nousta päähän?

[Ei aihetta]Torstai 30.08.2007 22:46

ALAKERRAN NAAPURIT ON MUUTTANU POIS!! Hurraa, hurraa, hurraa! Hiphei ja sillee.

Kävin äsken ostaa tupakkaa (tuoreena, kuten aina ku teen rapsoja.. vaihdoin sentää yöhousut farkkuihin) ja päätin että jäänki kerrosta alempana pois ja tsekkaan et vieläkö ne siinä asustaa, vanhemmat vaahtosammuttimen kokosten muksujensa kera. EIH, kun nimi oli vaihtunu. Sit ku oon ihmisemmän näkönen ni meen moikkaa tätä uutta tuttavuutta.

Ihmettelinki et miksei sieltä oo tullu mitään valitusta. Mä en täällä oo säätäny mut kuulemma on ollu aika sairasta meininkiä.. Sellasta että ei viitti edes kirjottaa. Sissus sentää.

Oon nyt sit tehny bosniarapsaa koko päivän, nyt ajattelin pitää tauon. Katoin aamupäivällä videoita ja kuvia bosnian reissusta. Helvetin kova ikävä. Katoin samantien lennot sinne. Lokakuun 18. päivä varmaan lähden, ja marraskuun 6. takas. Sellanen lyhyt visiitti, ettö varmasti sydän särkyy ja vituttaa ku joutuu taas lähtemään. Tai joutuu ja joutuu, eihän täs elämäs oo pakko ku syntyy ja kuolla. Mut en mä nyt kaiken järjen mukaan oo sinnekkään jäämässä. En mä kenenkään kundin takia luovu tavotteistani, olkoonki et kyseinen herra on helvetin ihana tapaus. Katoin Amirin humalaisen Korsikaralli -pätkän taas tänään :D Hilarious. "Can I be your Batman?"

Huomenna klo 18 oon taas olemassa, siihen mennes en tee muuta ku istu koneella. Tai no käyn mä hakee viinii jossain välissä sitte ja laitan rullat päähän. Sit Paula tulee ja lähdetään raiteille.

Hirmusen vaikee kirjottaa ku on sormenpäässä laastareita ku pitää noita kynsiä repiä aina ku tekee jotain ajatusta vaativaa. Eli käytännössä mun sormenpäistä näkee koska oon ottanu aivot käyttöön. Harvemmin, siis.

[Ei aihetta]Torstai 30.08.2007 03:42

Ei mut nyt ku mietin tätä asiaa (hitto ku nukkuu pitäs) ni tosi monta rakasta ihmistä on...öö.. hävinny.

Kyllä mä niitä kaipaan, kaikkia entisiä tosi hyviä frendejä. Onks se ollu mun syy et ne on hävinny vai vaan tekijöiden summa ku kaikkien elämät lähtee jossain kohtaa sinne sun tänne?

Enhän mä oo nähny edes Bosniasta paluun jälkeen kaikkia kunnolla. Oon nähny kunnolla ainoostaan porukat, Paulan, Heidin, Sinin, Ninan, Annan, Sofian ja nyt tietysti luokkafrendit. Mut meidän poikia, Oiskii, Panuu, Pasii, Lehtiniemee ja kumppaneitaen oo nähny ku kerran, samaten Terhii ja Sannaa. Sit oon tutustunu paluun jälkeen kymmenkuntaan uusia kivoja ihmisiä ja Bosniassa tietysti saman verran.

Mut sit on vaikka miten paljon niitä ku toivois näkevänsä. Karolina-serkku. Kirsi. Mikke, Laiho, nää entiset pojat. Kaisa. Onks mun elämässä vähän liikaa hyviä tyyppejä? Onks se huono asia? onks ne edes mun elämässä? Ei enää, kaikki ainakaan.

Sit mä vaan jotenki uskon et kyllä mä nään kaikki vielä joskus, puhua pulputan tekemisiäni ja utelen miten kaikilla menee.Todellisuudes se ei mee niin. Osaa porukasta en nää enää koskaan.

Ei tässä mitään pointtia ole, tuli vaan mieleen ku kelasin sitä ku se Aki polkas ohi kadulla ja Laihoki soitteli et vois tulla kahville, ennen ku lähdin reissuun. Sillon mulle ei sopinu eikä uutta tilannetta ehkä tuu. Kai mä oon olemassa niille jonain hämäränä punapäisenä muistona mut todellisuus ei enää kohtaa sitä muistoo.

Paskan näppiksen välilyönti ei toimi kunnolla, kurkkuu kutittaa ja Silomat on loppu.
Voiks yskänlääke mennä päähän?

NUKU

[Ei aihetta]Torstai 30.08.2007 03:05

Parin viikon takaista pohdintaa;

näin yllättäen jotakuinki kolmisen viikkoo sitte Akin tossa kävelykadulla ku olin arkisella siiderillä ja vauhkoomassa elämästä Sinin kanssa Renton terassilla. Vanha frendi. Tai siis ei vanha frendi vaan entinen frendi.

Eikä siis entinen siks et mitään olis tapahtunu, vaan entinen vaan siks että kaikki ei kestä. Aikoinaan mä kai luulin et ystävyys sinällään pysyy. Kundikavereista erotaan, mut mä luulin et ystävistä ei. Sitä me oltiinja sit se vaan jotenki jääty ilman syytä. En mä sitä oo varsinaisesti surru, se vaan herätti mut ymmärtämään et on asioita jotka ei tosiaan kestä vaikka luulis. Ja jäin miettimään että mitenköhän helposti ne ihmiset, jotka on mulle nyt tärkeimpiä, vois tosta noin vaan kadota olemasta? Toivottavasti ei kovinkaan helposti.

Olinki jo miettiny et minkäköhän kulman takaa se yks pamahtaa joskus vastaan, ei tää niin iso kaupunki oo ja naapurissahan ne kait asuu, tai emminätiedä. Se nyt on sellanen huithapeli, kyllä mä uskon että mun tytöt on ja pysyy, ei ne noin vaan katoo. Onneks ei. Mut entä Amir, entä Jasmin? Miehet on ihmeen ailahtelevaisia vaikka ne kovin väittää meidän olevan nimenomaan sitä.

Jokatapauksessa siis oli kiva huomata että se on vielä elossa, ja niinkin sivistynyt että kohotti armaan kätösensä tervehdykseen ja mä nyökkäsin kuningatarmaisesti ja hihitin sen jälkeen partaani että mahto mulla olla hölmö ilme. Ehkä me joskus vielä jutellaan ja kuulen sen elämästä muutaki ku jotain juoruja. Vituttaa se ku ihmiset kuvittelee tuntevansa toisensa (siis etenkin tuolla maalla) tai tietävänsä toistensa elämästä jotain sen perusteella mitä nyt joltakulta aina joskus sattuu kuulemaan. En mä ainakaan Akia enää tunne. Kuka se on? Se oli joskus mun paras kaveri, nyt se on yks turkulainen jonka joskus tunsin.

Niinhän se menee. People come, people go. Tärkeimmät pysyy ja niistä pidetään kiinni, koska ne on yksinkertasesti taistelemisenki arvosia.

Maailma on edelleen pelottavan pieniTorstai 30.08.2007 02:11

Siis ihan minimaalinen, pikkuruinen.

Yks kundi kommentoi mulle tänään täällä meidän kaikkien rakkaassa galleriassamme että sen muijakaveri on Amirin serkku. Eli en siis oo ainoo turkulainen joka seurustelee ihmisen kanssa, joka on Banovicin harvinaisen pienestä kylästä jumalan selän takaa pohjois-Bosniasta. Ja että ne on vielä sukua keskenään..

Pelottavaa ja toisaalta kiehtovaa. Soitin Amirille, tuli hirvee ikävä. Voi ku pääsis jo sinne. Lokakuussa sitte. Mitä sen jälkeen, en tiedä enkä jaksa välittää.

Viikonlopusta tulee ehkä hauska.
Paula tulee tänne, siivotaan keittiönkaapit ja juodaan viiniä. Mun huoneesta on nyt sitte lähteny 7 muovikassillista tavaraa pihalle (käytännössä siis meidän eteiseen asti). Osan kledjuista lahjotin Sinille ja sit yks iso pahvilaatikko lähtee Pietariin. Näyttää siltä ku olisin just muuttanu ku hyllyt on melkeen tyhjät. Ehkä vähän niinku oonki.

Sini on täällä Vilin kanssa tänään ekaa kertaa yötä. Melkonen vekkuli se Vili (koirasta siis puhutaan). Katottiin tyttöjen kanssa BB:tä, me kolme kämppistä, Sini, Nina ja minä. Näillä mennään.

Lisää silomattia ja nukkumaan.

Säästin kyllä yhdet vanhat farkut ku kuvittelen vielä joskus mahtuvani niihin. Hmph.