IRC-Galleria

"Kasva isoksi, älä aikuiseksi". Tämä sanonta on kyllä hanskass ja sen taas viikonlopun vappuhulinoissa huomas että sisällä asuu pikkuinen peikkolapsi eikä se siitä mihinkään kasva vaikka muutoin olemus kyllä leventyi taas ihan kiitettävästi. Mikä hese? Ai miten niin sipsipussi? Vaahtokarkki? Viiniräpylä?

Vappu oli hulvaton, elämänmakuinen, täynnä fiilistä ja mahtavia tyyppejä. Jotakuinkin parasta vappua ikinä ei kannata unohtaa ja kertaus on opintojen äiti, joten;

AMK -vapusta hädintuskin heränneenä ja freesanneena pyörähdys mekkoon ja kohti jokirannan aurinkoa ja parvekepippaloita entisessä kodissa. En voinu estää sisäistä emäntääni, pakko oli asetella kaikenmaailman keksit ja naksut nätisti ja tehdä ehkä vähän pahaa boolia (joo, mun syy, luulin et se limemehu olis oikeesti hyvää, sori P). Jäi kylläkin maistelut kesken kun piti lähteä laittamaan lakki päähän. Ihanan kuuma, hiki tuli ja kivi hiersi kengässä kun rallateltiin itsemme väkijoukon keskelle Taidemuseolle, avattiin skumpat ja sain jonkun korkista päähän. No ei se tätä päätä pahenna. Arvostettiin ihania ylioppilaita itsessämme ja toisissamme ja oltiin tosi viisaita.

Puolalanpuistossa naurettiin kookostissejä, puhalleltiin saippuakuplia ja laulettiin Kymppilinjan Minää sun muita laatubiisejä. Se on kyllä tämän kesän rallatus, ei voi muuta sanoo ku et "muru hei, takki auki, täältä tulee hauki joka susta tykkää".

Takas jokirantaan tyttötaksilla kuskia naurattaen, entisen duunipaikan eli Hiisin kautta, hirviönaamarit päähän ja hassuja hattuja, hirmusti tanssia, vähän draamaakin (luonnollisesti) ja lopulta sekin vappuvappu sit loppui suloiseen ruususen kuorsaukseen.

Lauantain vappupiknik alko myöhässä, nappasin pikkubroidin taksiin jostain, äkkiä himaan heittää sapuskat ja juomat reppuun, vähän dödöä kainaloon sun muuta ja menoks taas. Vartiovuorenmäen rappuset oli tappaa pohkeet, kiva kiivetä ku muutenki leposyke oli siinä kakssataa viiskyt tai jotain. Mut kiipeily kyllä kannatti kun mäen päällä odotti sata ihanaa iibeetä pinkkeine tuheroineen, toinenkin broidi ja serkkutyttökin Auran kavereiden kanssa.

Ja taas raikui laulunauru ja mä juoksin ympyrää ku pikkumukula, muun muassa pikkuveljen perässä kun se vei mun viinin. Suikkanen räjähti, trumpetti soi (ei tosin kovin hyvin, nyt tiedän miltä kuulostaa kuoleva sorsa). Vaahtokarkkisota on hauskaa vaikka yks niistä meinas viedä mun ladygaga -tekoripset mukanaan. Skumppalasit hajoili, mazel tov, ja aurinko paistoi. Ei elämä hirveesti paremmalta toisinaan maistu eikä kesää olis voinu paremmin tervetulleeks toivottaa.

Yllättäen oltiin viimeiset parikymmentä kun sieltä mäeltä lähti lokkien kirkunan säestyksellä mun luo, jossa kello tippui jonkun päähän ja tanssittiin kunnes siirrettiin itsemme Turun yöhön kuuntelee ihan ykkösdeejiitä. Ja siinähän se sit olikin, se vappu. Loppu on historiaa. Tai lähinnä paluuta arkeen.

Siivoilin taas bileiden jälkiä pois ja mietin että mikä räjähti. Leevi & the Leavingsin "vaimo älä ole onneton, meillä melkein kaikki laitteet on" soi päässä. Joo, MELKEIN. Hmph, luoja ties että ens bileisiin voi tuoda sipsien sijaan mulle astianpesukoneen. Mä jouduin sit yksin tiskaamaan, sitähän se yks kaunokainen lauloi keskellä tilataksin lattiaa surullisen näköisenä. Vaahtokarkkeja oli tarttunu farkkuihinkin ja ilmapallojen siivous oli viedä järjen. Kun ne puhkasee ni palaset lentää kyllä varmasti sohvan taakse ja joka nurkkaan. Konttaile niitä sitten sieltä. Eteisen lattialta löytyi tonnikalasandwich (merkkiä Atrian Fresh, en menis tästä kyllä ihan takuuseen..) ja vessasta epämääräsiä drinkkilaseja.

Sellanen vappu tänä armon vuonna 2010. Paljon jää tietty sanomatta, osa muistamatta, osa löytyy kuvista, kaikkein parhaat jutut muistoista TAAS. Mahtavaa!

Arki maistuu hassulta, outoo ku ei oo kouluu, duunia vaan niinku ennenki. Noh, täytyy tehdä joku action plan kesälle okatapaukses. Nyt plan on se, että zumbanjälkeisinä hippo menee kylpemään (vesi meinas jo valuu yli ku tähän unohduin selittää).

Kannattaa muuten tulla partsilta, juoda 1,5 litran vichypullosta samaan aikaan ja kävellä ovea päin. Ei ihme jos naama on ruvella ja kaikki paikat mustelmilla. Joku kontrolli hei joskus jooko, neiti aikuinen.