IRC-Galleria

Sairaan ihana.

Pakkaaminen on muuten ylitsepääsemättömän vaikeeta. Mistä mä tiedän että minkä paidan tuulella oon mikäki päivä? Taidan ostaa vähän kuteita ku pääsen tonne armaaseen pääkaupunkiimme JOKA ON PÄÄKAUPUNKI VAAN SIKS ETTÄ RYSSÄT HALUS SEN SINNE! Hah.
Turku rokkas vielä suuriruhtinaskunnan aikaan 1850-luvun puolvälissä.

Sillai.

Maailma on ihana paikka.

Vaikka ulkona sataa sillee että tihkuu joka suunnasta eikä sitä pääse karkuun ni se on vaan kirpeetä syksyä, antaa tulla vaan.

Parturiin! Vähänkö oon onnellinen! Tukka on tappavan tylsä.
Ja sit Helsinkiin. Vapaa viikonloppu.

Lehtijuttu piristi, samaten toi yks hulivili Matushca. On se kyllä sekasin :)
Ja mitkä ilot ja hauskuudet mua odottaa viikonloppuna, oh God..

Kämppiski on ihan sairaan mukava.

Maailma on ihana paikka.

Meiniki on välillä vähän töyssystä jos on mun messissä mut parempi seki ku tappavan tasasta.

Oli tiimin kokous ja loppuenlopuks fiilikset on ihan fine, koska kyllähän se kritiikki kasvattaa ja keskustelu on muutenki ollu rakentavaa.

Lässytilässyti.

Öh.

Pää räjähtää kivusta.

Jos mä kuolen tänään ni testamenttaan kaiken äitille. Paitsi päiväkirjat (ne oikeet) ja kondomit.
Vitun barbishotit. Pitiki lähtee jätkien matkaan ku olin jo hyvää vauhtia menossa kotiin kiltisti puol kahdelta. Grrr...
No mut oli hauskaa. Jatkot oli Aleksi 13 edessä kunnes yks meistä juoksi karkuun.

. "Ja jos kaadut, nouse ylös,
. pane heftaa polveen,
. ja etene taas.
. Jos kaadut aina vain, ajattele, että
. kukaan ei kaadu niin komeasti kuin minä,
. niin suoraan mahalleen
. ja näköalapaikalle.
. Sillä autuaita ovat ne,
. jotka osaavat nauraa itselleen,
. koska heiltä ei tule hupia puuttumaan."
.
. - Aino Suhola; Rakasta minut vahvaksi (1998)

Nyt jo hymyilyttää.
Ihania, IHANIA ihmisiä tiimiläiset, kaikki mun takana seisovat aikuiset ja nuoret, vanhemmat jotka ymmärtää, ihmiset joilla on huumorintajua.
Huomisesta tulee mielenkiintonen päivä :D

HAHAH!

Kiukuttaa siltiki.
Surettaaki vähän.

*huoh*

Nyt ku oon tätä tässä kelannu, ni loppuen lopuks oon ihan tyytyväinen.
Mieluummin mä oon mukana tekemässä jotain mikä aiheuttaa mielipiteitä ja halootakin, kun että tekisin jotain laimeeta mitä tähänki asti on tehty.

Ei mitään muutosta tapahdu koskaan, jos ei rikota vähän rajoja. Mielelläni mä niitä rikon.
Ja turha sanoo että oon juureton ja moraaliton. En oo mikään typerä pyryharakka eikä tiimiläiset mitään aivottomia teinejä, kyllä tästä järki löytyy ja tahto.

On jo aikaki joidenki asioiden muuttua tuolla landen nuorisotyössä.
Nuoria ne on neki, ei ne mitään piirileikkejä tai polttopalloja halua bileissä harrastaa.
Pieni kaksmielinen huumori ei varmasti aja ketään ennenaikaseen neitsyyden menetykseen. Epäilen suuresti.

Ja tietty sitä Viikkolehden juttuakin voi lukee kriittisesti, niinku tietysti mitä tahansa muutaki tekstiä. Tätäki. Aina ne on jonkun ihmisen ajatuksia eikä kellään oo täydellisen oikeeta maailmankuvaa tai ajattelutapaa kaikesta.

Vähän sieppaa kyllä, ku kaikkensa teki ja joku mistään tietämätön tulee vielä mollaamaan ja leimaa mut jokski hemmetin vähäjärkiseks tytönheitukaks. Mut mulle riittää se, että nuorilla oli hauskaa.
Niille mä tätä tein ja teen, en jollekki satunnaisille vanhan polven lehdenlukijoille.

Löysin muuten kämppiksen ja oon lukenu kahden päivän aikana sekä Itkevät syvät vedet että Sillat yli joen. Molemmat Pirjo Tuomisen historiallisia romaaneja. Ihania.
Kuulostan tosi hissukalta mut mitä siitä :)

En oo saanu oikeestaan mitään aikaseks koko viikkona. Ollu töissä vaan ja kirjottanu jotain vastinetta ja hoitanu sen vuokralaisen. Ja bileiden jälkiselvittelyt.
Mut käytännös olisin voinu tehdä paljon enemmän.

No mut huomenna duuniin, jos alkais siellä tehdä sit työoppimisrapsaa.

Nuorten Akatemian hommatki olis jo alotettava.
God dammit eiks tää ikinä lopu.
Mä haluun opetella tekemään itelleni vaatteita, en oo ottanu ompelukonetta edes laatikosta vielä, ei oo ehtiny. Ärsyttävää. Helvetti.

Mä haluun Hollantiin Sofian luo as soon as possible.

MÄ TARVIIN KÄMPPIKSEN!!!

Hitto ku tää kuukausi valuu käsistä.
Pitäs vähä nopeesti löytää joku kämppään ku Sofia otti ja lähti Hollantiin.

Apua.

Olen olemassa taas.
Turussaki varmaan alkuviikosta.

Nii ja keskiviikkona oli ihan tajuttoman hauskaa. Ta-jut-to-man.
Onneks ei ollu hirveesti tuttuja liikenteessä, oli aikamoinen vauhti päällä mulla, Heidillä ja Lauralla..