IRC-Galleria

Kämpillä Turussa. Melkeen pitäs jokilaivoille lähtee illemmalla, sataa tai paistaa.

Taidanpa mennä polttamaan kotoisan tupakan tonne tutulle parvekkeelle ja katon samaa risteystä ku viimeset kaks vuotta. Helvetin tuttua kaikki, mikään ei oo muuttunu paitsi minä. Enkä mäkään pohjimmiltaan kai mikskään muutu.

Onpas kuumankosteahikinen ilma.

Puhelinlasku loppureissusta tuli.
393 euroa. Vittu että oon kusessa.

Mä tein krompirusaa ja sopska salatea!! Ja ne vielä onnistu! JES!! :D Ja sit ostin kuivaa omppusiideriä ja salmiakkia. Pakkohan niitä on nyt vetää.. :)

Mielialat menee ihan seinästä seinään. Välillä on ikävä, välillä mukava, välillä vituttaa, välillä naurattaa.

Musiikki on elämä. Vieläkin, edelleen ja aina.
Maistuisko bosnialainen cuisine? :)

Voi vittu.

Perkelettä ja kaurapuuroa. Tukan väriki on blondi, näköjään. Ruissiin pitäs raahautuu, oon totaalisen peeaa.

Tää on kyllä äärimmäisen omituinen olotila, en oo kiinni missään. Vielä. Enää.
En mä tiedä.

Vois käydä vaa'alla ettei mieliala ainakaan pääsis piristymään. Miks tää on nyt tällasta, koska tähän tottuu? Kuuluuks ekan päivän Suomessa olla tällanen, onko tää normaalia, oonko mä normaali? En.

Amir, I miss you babe. Jasmin, I miss you Karhu. Maja, I miss you sister. N-guys, I miss you all.

Suomi on vielä niin saatanan litteeki.
Mut on ne koivut sentään kivoja. Ja salmiakki.

Oon ihan pihalla ja helvetin levoton.

Suomessa.

Ei muuta sanottavaa.

Festarit alkaa huomenna. HUO-MEN-NA.

Enka ma edes stressaa. Oon ihan rauhallinen ja jotenki... omituisen iisi. Pelottavaa.

Siltikin, vaikka kuulin eilen puolenyon aikaan etta yks lentolipuista puuttuu, joten yks suomalainen esiintyja joutuu ottaa huomisen lennon ku kaikki muut tulee tanaan. Ja se on taalla niin myohaan etta joutuu painaa suoraan pikaseen soundcheckiin ja lavalle.

Enka stressaa vaikka kuulin puol tuntia sitte yllattaen poliisilta, etta ei voida vetaa paakonserttia pidemmaks ku yhteentoista, ja kaikki markkinointi ja aikataulutus on tehty siten, etta viimenen bandi alottaa 23:15.

Kohta lahden Sarajevoon suomalaisia bandeja vastaan. Ja tassa ma vaan istun ja kirjotan galleriapaivakirjaa ja olo on niin omituisen rauhallinen ja luottavainen et oikein huvittaa. Kaikki asiat jotka normaalisti sais mut menee pitkin seinia lahinna huvittaa mua.

Taa on isoin opiskelu- ja tyoprojekti tahan mennessa, jotain mita en oo koskaan aikasemmin tehny enka oo ollenkaan varma et kaikki sujuu niinku pitais, mut.. hallavali. Kaikki menee niinku menee ja loppuenlopuks tast tulee hyva juttu, oon varma siita.

Taidanpa syoda karkin ja polttaa tupakan.

Ma sekoon paastani ihan lopullisen totaalisesti.
Kaikki on kunnossa paitsi mina. Flippaa ihan totaalisesti, liikaa ajatuksia, liikaa tunteita, liikaa asioita, liikaa liikaa.

Niin, ja liikaa kiloja, tullu varmaan 7 kiloo, no kiddin' (siina nyt ei oo mitaan naurun aihetta).

HUOKAUS

Festarit tulee olemaan suuremmat ja monitahosemmat ku olisin ikina uskonu. Ei taalla, tassa maassa, saatikka tassa kaupungissa tallasta jarjesteta. Jarjestettiin kuulemma ennen sotaa ja taa on nyt sit sodan jalkeenihan uutta. Ei prkl, syytaki seota.

Printtailen flyereita, jaetaan niita koko viikko.

SEKOO

Ikava on kaikkia, en oo ehtiny/jaksanu/pystyny vastailee kommentteihin ku oon vaan nopsaan paassy kasmaan netissa. Ja nyt en enaa muista mita kommentteja on enaa missaki. Hitaat yhteydet, ziisus mita takkuamista.

Going' to be heartbroken in two weeks. Kiva ku tietaa tallee etukateen et koska tulee sattumaan aivan helvetisti. Noh, on tahanki asti selvitty hengissa ni miksei edelleenki..
Silti. Auts.

Sit viikko Kroatiassa ja kotiin Suomeen. Mita siitaki ajattelis..

Noh, anyway, hope you're all okay. Sit ku tuun takas ni kaikki vanha on takana, ainoostaan frendit ja duunit pysyy, mitaan muita vanhoja juttuja en jaksa ajatella. En nyt, enka enaa koskaan. Kaput, finito.

Ostin paidan, naytan mansikalta. Bosna Faces viikon paasta. Sataa ja on hikinen ilma. Sellasta.

http://bosnafaces.50webs.com
--> SINNE! Ja tanne jos vaan jollain paasette.

Ajatuksia:

- pitaskohan sittenki siirtyy lukemaan itteensa psykologiks?
- kuka tulee mun kaa ruissiin? Tai lahinna ketka kaikki?
- pitaaks olla nain rakastunu?
- oon ottanu yli tuhat kuvaa ja oon paniikissa ku en oo ottanu tarpeeks kuvia
- saatiin burekin sijasta burgerit, vitun homekorvat
- en haluu viela takas Suomeen, sori vaan
- mut koska pakko on tulla ni tuun sit tilanteeseen etten oo kiinni missaan vanhassa. Frendit ja duunit pysyy, kaikki muu saa menna, turha saato ja vanhat jutut. Sekavaa?
- taidan lahtee pussailee Amirii ja nayttaa sille miten tein lasten kanssa hiiienoja rannenauhoja, rokkenrollia beibit, oon vasyny.

Flaikut, media, juliste, radiojingle, invitation letter, sun muuta hardellia viela talla viikolla. Ja lakitys loppuun. Munuaisvammanen, luin eilen netista etta se on se elin joka vaikuttaa suola- ja nestetasapainoon. Ei ihme jos on vahan turvonnu olo. Tosin oon kylla lihonu.
Yks hailee, meen pussailee.