IRC-Galleria

"Enkö enää ookkaan ihanin, niinkuin silloin huokailit aiemmin, vaihdan sängyn uuteen tidittii..". Syntikka soi radio Melodialla, aivan hirveetä ysärishittiä mut sopii kyllä tähän kuvioon. Istun maailman rumin fleece päällä landelan keittiössä nenä vuotaen ja masu täynnä mutsin porkkanalaatikkoa ja persikkapiirakkaa. Pikkuveli soittaa vintissä täysillä rokkia tai hakkaa ehkä nyrkkeilysäkkiä, aina ei voi tietää kummasta on kyse. 2 senttiä vajaa kaksmetrinen iskä painelee pihalla Valmet -haalari päällä ja kaks pipoa päällekkäin päässä. Rairuohoa ja pörröisiä, osin silmättömiä tipuja on joka pöytä ja ikkunanlauta puolillaan.

Ja mulla on flunssa. Ei sellanen tappava, täysräkäinen ja huumaavan kuumeinen, vaan lähinnä niiskutuksen ja aivastusten sävyttämä höhlä olo. Ajatus ei toimi. Onneks huomenna on vielä vapaata. Fiksu veto sairastelun, fysiikan, mielenterveyden ja pankkitilin kannalta piiloutua tänne maaseudun helmaan. Eipähän oo mitään sufotus -houkutuksia tai muita lähettyvillä. Naapurin kana-Pertti on ainut sinkkumies, jonka näissä nurkissa saattaa tavata. Enkä oo täysin vakuuttunut siitä josko haluan isäni ikäisen kanalan omistajan emännäks.

"el viva espanja... kaipuu rauhaa anna ei". Yks noista koristetipuista tuijottaa mua todella häiriintyneesti.

Jospas heittäis pyykit koneeseen ja menis penkomaan vanhat valokuva-albumit esille ihan fiilistelymielessä.

Jospas ensin vaihtais radiokanavaa, ennen ku tulee pakottava tarve vetää kukkamekko päälle, paplarit päähän ja suunnata tanssilavoille ku Koivuniemi tangottaa. "Sun silmäs, yötä tummemmat". No ohhoh.

Kevään ensimmäisen kurkiauran bongasin hetki sitten.
Kyllä maalla on sitten ah niin idyllistä.

---

Ei ne muuten ollu kurkia vaan joutsenia, tajusin just. No mitä väliä, oonko muka joku lintubongari mitä, en ole.