IRC-Galleria

Tärisen kokonaan. En mistään darrasta tai kylmästä vaan siks et jännittää, hermostuttaa, tuntuu jotenki... tyytyväisen pelottavalta. Last couple hours made me nervous.

Viikonloppu lennähti ohi, kesä haudattiin, alko märkä ja väsyny syyskuu. Tylsä tai onneton se ei tuu olemaan, toivottavasti. Oli tosi kivat pari viimestä päivää Paulan ja kumppaneiden kanssa. Sellasta rokkihenkistä naurunsekasta hengailua ja olosta ja olemisesta nauttimista. Tykkään.

Mä en pysty nyt ajattelee mitään. Mikä helvetti mua vaivaa, yhtäkkiä? Noh, kai tää olo, mikä se ikinä onki, häviää tästä ja huomen oon jo normaali (whatever that means) ja meen kiltisti kouluun.

"Still a little bit of your taste in my mouth
Still a little bit of you laced with my doubt
Still a little hard to say what's going on

Still a little bit of your ghost your witness
Still a little bit of your face I haven't kissed
You step a little closer each day
Still I can't say what's going on

Stones taught me to fly
Love taught me to lie
Life taught me to die
So it's not hard to fall
When you float like a cannonball"

Damien Rice - Cannonball

Yks ihan mun lemppareita.

Kai mua vaan väsyttää ku jumitan tällee enkä pysty ajattelee mitään mut silti en osaa tehdä muuta ku ajatella.

Onneks voi aina kuunnella musaa ja kadota siihen.