IRC-Galleria

James Blunt ja Guano apes. Hitto että on hyviä. Ja niin kovin erilaisia..

Oon huomannu et mä en oo mitenkään sidonnainen oikeestaan mihinkään. En mihinkään tiettyyn musagenreen, en puolueeseen, en minkään sortin järjestön ideologiaan. Toisaalta se on hyvä, suvaitsevaisuutta, sitä ettei sulje mitään ulkopuolelle samantien. Jos mä sanoisin että vihaan suomiräppiä tai metallia, ni sulkisin pois varmasti hyviä juttuja, jotka niihin genreihin sisältyy. On munmielestä vähän hölmöö kulkee laput silmillä ja inhota jotain jos ei asiasta mitään tiedä. Tutustumisen jälkeen voi vasta perustellusti sanoo mielipiteensä.

Kyllähän sitä dissaamista on ihmisiäkin kohtaan. En mä nyt varsinaisesti sulje pois mitään massatuotetun näkösiä pintaihmisiä, mut en mä suoranaisesti sen näkösten, kopeen näkösten ihmisten seuraan hakeudukkaan. Äänestin kokoomusta, oon sitoutumaton keskustalainen, enkä laske itteeni oikeestaan mihinkään. Oon mä varmaan vähän vihreeki, punanen en kyllä mielestäni.

Välillä se on toisaalta huono homma että on turhanki avoin tai suvaitsevainen, eikä tavallaan... seiso minkään jutun takana tai pidä kiinni jostain.. ööää.. lokerosta. Miten ihmisestä voi muodostaa mielipiteen, jos siitä ei saa kiinni? Ja onko liian mukautuvainen jos on avoin vähän kaikelle? Miten omituista on, että mulla on tulisia ja tiukkoja mielipiteitä jostain asioista (tasa-arvo, seksuaalinen hyväkskäyttö, prostituutio, musikaalisuus, kansalaissodat.. sodat yleensä. Ja niin edelleen) ja sit taas monessa suhteessa oon ihan flaky, en oikeen mitään mieltä. En mä toisaalta osaa muodostaa tiukkaa mielipidettä ennen ku tiedän asiasta tarpeeks.

Mä inhoon sitä, ku musiikkimakua kysyttäessä vastataan että "kuuntelen vähän kaikkee" mut.. niinhän mä itekkin kuuntelen. Kuuntelen mitä vaan mitä eteen tulee, ja valikoin niistä sitten ne, jotka omaan korvaan toimii, genrestä välittämättä. On hyviä r'n'b -biisejä, ihan toimia hevikipaleita, punkkia, soulia, jazzia, rokkia.. on olemassa jopa ihan mukiinmeneviä trancekipaleita, harvoja kylläkin mut silti. On tietysti genrejä jotka on selkeesti toimivimpia, mut kaipa kaikesta löytää jotain hyvää. Ja tää viimenen toteamus pätee melkeenpä kaikkeen elämässä. Look for the positive sides.

Niinku esimerkiks jos tällee koulusta palanneena tiputtaa perunasalaattipurkin nurin lattialle, ni sit voi vaan ajatella että tulipa pestyy lattia pitkästä aikaa.