IRC-Galleria

TÄMMÖNEN.

10 ensimmäistä:

Ensimmäinen paras ystävä: Sanna
Ensimmäinen nettinimi: Mikä se oli.. honeypupbeibe (Päivi 11 vee)
Ensimmäinen suudelma: Uaah, Karonen, joskus ala-asteella
Ensimmäinen lemmikki: Kissa, mun Misu
Ensimmäinen lävistys: Korvat
Ensimmäinen ihastus: Samantien ekalla ku kouluun pääsin :)
Ensimmäinen lempimusiikki: JOku Super Mario ja Barbarella
Ensimmäinen auto: Eka oli mun ihana pikku Civic. Mut se meni ruttuun
Ensimmäinen rakkaus: Mikael (nii joo ja perhe tietysti)
Ensimmäinen pehmoeläin: Hmm.. Sellanen nalle, jonka sisällä oli joku äänityshässäkkä eli jos sille sano vaikka että 'haista paska' tai 'otatko perunaa' ni se vastas takas samalla tavalla.

9 viimeisintä:

Viimeisin tupakka: äsken ku tentistä tulin
Viimeisin alkoholijuoma: mitä mä join lauantaina.. karpaloo ja lkauviinaa, Vihreetä omenaa ja tequilaa
Viimeisin autoajelu: No ei paljon ajeltu aamulla ku kiesi jumitti ja jääty
Viimeisin suudelma: lauantaina
Viimeisin nähty elokuva: en minä muista. Joku... joku.
Viimeisin puhelinsoitto: Annalle aamulla että bussilla mennään
Viimeisin soitettu cd: poltetut, Alan Jackson varmaan
Viimeisin vaahtokylpy: oih.. vaahtokylpy. Haluun.
Viimeisin itku: No niitä on ollu viime aikoina. Lauantaina ku olin soittanu isälle

8 oletko koskaan -juttua:

Oletko koskaan deittaillut yhtä parhaista ystävistäsi? - Olen, Aki oli mun paras ystävä
Oletko koskaan ollut pidätettynä? - No en ole
Oletko koskaan uinut alastomana? - Kyllä monesti, jättekivaa
Oletko koskaan ollut TV:ssä? - On siellä jossain Jyrkissä ainaki oltu.
Oletko koskaan suudellut jotakuta ja katunut sitä? - Arvaa. Sata kertaa.
Oletko koskaan nähnyt eroottista unta jostain tuntemastasi tyypistä? - Kylllä kyllä.
Oletko koskaan lemmiskellyt pyörremyrskyn keskellä? - Suomessa? No en ole.
Oletko koskaan kirjoittanut päiväkirjaa? - Hela tiden ja nuorempana kirjotin oikein kunnolla

7. uraa, joita olet harkinnut:

1. Eläinlääkäri
2. Kosmetologi (maskeeraaja)
3. Poliisi (?)
4. Rekkakuski (?!?)
5. Matkaopas
6. Musiikinopettaja
7. Toimittaja

6 asiaa, jotka olet tehnyt tänään:

1. Käynyt tahtojen taistelun auton kanssa (ja voitin, lopulta)
2. Valtionhallinnon tentti ja menee ehkä vielä läpikin
3. Ajatellut tosissani huoneeni siivoomista ja luvannut sata kertaa itelleni tehdä sen
4. Pon De Replay, tää on pakko sheikata :) ...it goes one by one, even two by two..
5. Taltuttanu sarvet ja piikit ja takut tukastani jotta voin ite pörröttää vahalla takas takkuun
6. Selittänyt Annalle miks oon niin hysteerinen ja höpisen jostain morsettamisesta

Oho.. Mulla on leivänmuruja paidalla.

Voihan helvetti. Auto naksu, poksu, yskiskeli ja tärisi ja oli sitten hiljaa. Nyt mun täytyy koulun jälkeen mennä seisokelemaan sinne parkkipaikalle, jossa luultavasti mua odottaa igluauton lisäks parkkisakko, ja ihmettelen siellä sitten peukalo suussa että mitäs hittoa tän kanssa pitäs tehdä.

Viikonloppu meni... no, se meni ihan hyvin, tilanteet huomioonottaen. Mitä nyt kärähti käämit lopullisesti yhden miespuolisen kaverin kanssa. Tarvii yrittää ärsyttää väkisinki ja loukata.

Tentti oli hysteerinen. Mut kohta se kuullaan että meneekö läpi.

Mä kehitän siitä autosta vielä tänään elämää suuremman ongelman. Sit ku se lähtee liikkelle ,jos ei muuten ni sit mä työnnän sen sitä Kauppiaskadun mäkeä alas vaihde vapaalla ja katon ku se menee tumps tumps ja pamahtaa lopulta torin Hesen seinään, ni sit meen hakee siihen p-tunnuksen ja meen nukkumaan.

Enkä mene. Menenpäs. Katotaan vaan ni tulee jotain muuta tekemistä.

Nyt pitää lähtee käymään tupakalla ennen ku meen kuulemaan tenttituomioni. Siel on ihan laittoman kylmä. Olisinpa hylje.

(Alan Jackson)

Where were you when the world stopped turning on that September day?
Where you in the yard with your wife and children?
Or working on some stage in LA?
Did you stand there in shock at the sight of
That black smoke rising against that blue sky?
Did you shout out in anger
In fear for your neighbor?
Or did you just sit down and cry?

Did you weep for the children
Who lost their dear loved ones
And pray for the ones who don't know?
Did you rejoice for the people who walked from the rubble
And sob for the ones left below?

Did you burst out with pride
For the red white and blue
And the heroes who died just doing what they do?
Did you look up to heaven for some kind of answer
And look at yourself and what really matters

I'm just a singer of simple songs
I'm not a real political man
I watch CNN but I'm not sure I can tell you
The difference in Iraq and Iran
But I know Jesus and I talk to God
And I remember this from when I was young
Faith, Hope and Love are some good things He gave us
And the greatest is Love

Where were you when the world stopped turning on that September day?
Teaching a class full of innocent children?
Or driving down some cold interstate?
Did you feel guilty cause you're a survivor?
In a crowded room did you feel alone?
Did you call up your mother and tell her you loved her?
Did you dust off that Bible at home?
Did you open your eyes, hope it never happened?
Close your eyes and not go to sleep?
Did you notice the sunset the first time in ages?
Speak with some stranger on the street?
Did you lay down at night and think of tomorrow?
Go out and buy you a gun?
Did you turn off that violent home movie you're watching
And turn on "I Love Lucy" reruns?
Did you go to a church and hold hands with some strangers?
Stand in line and give your own blood?
Did you just stay home and cling tight to your family?
Thank God you had somebody to love

I'm just a singer of simple songs
I'm not a real political man
I watch CNN but I'm not sure I can tell you
The difference in Iraq and Iran
But I know Jesus and I talk to God
And I remember this from when I was young
Faith, Hope and Love are some good things He gave us
And the greatest is Love

I'm just a singer of simple songs
I'm not a real political man
I watch CNN but I'm not sure I can tell you
The difference in Iraq and Iran
But I know Jesus and I talk to God
And I remember this from when I was young
Faith, Hope and Love are some good things He gave us
And the greatest is Love

And the greatest is Love
And the greatest is Love

Where were you when the world stopped turning on that September day?

Jos elämä yrittää testata monenko seinän läpi mä pääsen ja mitä mä jaksan ni miksen mä osaa potkasta sitä päähän niin lujaa että se joskus irrottais ja keventyis ja helpottais eikä tuntuis enää siltä että kantaa olkapäillään kaikkea mahdollista mitä päälle kaatuu ja vois vaan olla ilonen ja oli helppoo eikä miettis koko ajan että mitä helvettiä pitäis tehdä ja inhois itseensä ku ei osaa eikä jaksa, millon tää on parempaa ja millä mä autan niitä joista mä välitän jos mä en tiedä enää mistään mitään enkä pysty uskomaan mihinkään, en itteeni, en siihen että rakkautta enää ois, en siihen että elämä hymyilis ku se vaan virnuilee vittumaisesti ja painaa alas, miten tää on tällasta nyt?

Vaikka isken tukan pystyyn, tiukan meikin ja korut ja vyöt ja kuteet ja bootsit ja hymyilen ja nauran ni ei, mä en oo ehjä. Päivässä menee noin tuhatmiljoonaamiljardia ihmistä ohi ja tulee vastaan, jos niitä jäis hetkeks katsomaan kunnolla ni näkiskö mitään? Ei, koska ihminen on niin itsekäs että näkee vaan omat ongelmansa ja murheensa, en mäkään mitään näe, mut silti on pakko tänäänki lähtee ja mennä, koska mä en ikinä aio luovuttaa, en ikinä.

Helvetisti pakkasta, mä lähden silti ulos. Varaan parturin, siirrän auton lähemmäs parkkiin, tuun lukee tenttiin, meen suihkuun ja vedän sen setin päälle että oon valmis lähteen valoihin ja musiikkiin ja tyttöjen kanssa ulos ja vasta sitte joskus mä hellitän ja jään vaan kelaamaan ja väsymään mut sen aika ei oo nyt koska jos mä kaadun ja annan mennä rikki ni.. en mä vaan voi tehdä niin nyt.

Life is a bitch -elämä on narttu, joskus mä vielä revin siltä kohdun irti.

Tulin Pöytyälle jo tänään Tapion kyydissä. Pitäs saada se yks juliste-ehdotus huomikseks, mut että mua risoo ku ei oo photoshoppia. Krääh!

Kävin äsken hallissa kattomas ku mun nuorempi pikkubroidi (13v.) ja sen kaverit soittaa. Siel on kaikki mahdolliset bändikamat, vahvarit ja kaiuttimet. Kävin testaamassa koskettimia, jos vaikka roudaisin Turkuun ja jatkaisin pianonsoittoa.

Pojat soitti PMMP:n Pikkuveljee ja mä lauloin. Ja nautin.
Ei ziisus tollanen bänditouhu on ihanaa. Musiikki on elinehto, mitä tapahtuis jos tulisin vaikka kuuroks.. En tiedä. Ehkä muuttuisin sinipunaseks raivosta ja kuihtuisin pois.

Oon harrastanu paljon kaikenlaista tanhusta partioon ja kuviskoulusta kuoron kautta oman Touhukerhon pitämiseen.
Mut viime aikoina oon alkanu kaivata erityisesti tota soittamista. En osaa klassista enää yhtään. Ja sit mä rakastan tanssimista. Nuorisoseuran jutu ja skabat oli ihan huippuja. Ja sit se loppu.
Ja ratsastus.. se jäi jo ennen yläastetta.

Nää kolme mä haluan joskus takas. Pianonsoiton, jossa voisin oikeesti olla hyväkin jos harjottelisin ja opiskelisin sitä. Ratsastuksen joka yhdistää mun rakkauteni eläimiin ja tarpeeni kuntoilla ja painaa vauhdilla tuolla maastossa, jättää kaikki huolet sinne ja antaa pollen kiitää täyttä neliä pitkin peltosuoria niinku sillon skidinä.

Ja tanssin, joka on ihan uskomatonta. Huhtikuussa ku vedettiin ihan vaan se hiusmuotinäytöksen lyhyt pätkä ja koreografia jonka tein ni mä olin ihan kickseissä. En olis millään halunnu lopettaa. Tanssi, showtanssi tai joku, yhdistäis musiikin, vauhdin, kuntoilun ja esiintymishalun.¨

Sit ku näistä tän hetkisistä kynnyksistä selvitään (joka toivon mukaan joskus tapahtuu) ni mä jatkan noista ainaki jotain.
Mä lupaan.
Pakko ihmisellä on intohimoja olla, millä sitä muuten jaksaa..

Nyt on hyvä olla.
Ihmiset on niin kivoja :)

Huomenna uudet kujeet, onneks saa aamulla nukkua pitkään.

Nighty night.

Jeeeee, pääsin koulusta. Voisin melkein laulaa.
Maksoin laskut, nyt meen nukkumaan ja illalla pesen pyykkiä, teen yhden hyväksilukemisjutun, katon et mun kurssit on kunnossa, meen Kaisan kanssa kahville, juttelen heidin kanssa Hesan vieraista (kuuluisko sanoa stadi vaikka on vähän juntti?) ja JOS jaksan ni luen tenttiin.
Mistä vetoa etten lue? :)
Oikeesti mä katon Aliasta ja ompelen johonki toppiin vaikka paljetteja.

Koska se Härkösen kirja loppu kesken eikä mulla ollu mp3-soitinta mukana bussissa ni kattelin vaan ihmisiä. Se no oikeesti aika mielenkiintosta. Ei saa tuijottaa, eikä kuunnella ku toiset puhuu, mut mä vilkuilen ja mietin että mitä ne tekee ja mitä ne ajattelee.
Oli ihana vauva. Sillä oli huppu silmillä, näky vaan pikkunen nenä, hamsterinposket ja pieni märkä suu.

Jos mä voisin ni mä haluaisin olla vaikka päivän tai viikon ajan mies. Ja sit mä haluaisin olla pienen hetken mun lähimpien ystävien pään sisällä (pelottavaa). Minkälainen mä niiden mielestä oon ja miltä näytän koska omasta mielestäni oon mikä oon ja miltä näytän ja ne on kaks ihan eri asiaa.

Oho Sari soitti Cantinasta, sieltä mis oon duunissa. Ei mulla ei oo nyt autoa. Joo kyllä mä voin tuoda huomenna Sirulle avaimet. En voi tehdä perjantai-iltaa kymmenes päivä ku oon lauantaina aamussa. No puhutaan huomenna okei moi.

Nyt mä meen nukkumaan, koska en oo nukkunu kunnolla öö.. torstain jälkeen ja siks mun jutut on näin levottomia.
Voi vittu se DNA:n dnakauppa haaalpaaaa -mongerrusmainos on rasittava. Mä vihaan sitä.

Hölmöt :)

Toi pätkä on Anna-LeenaHärkösen Häräntappoaseesta, luen sitä parhaillaan (siis en nyt ihan tällä minuutilla). En mä oo ite vielä ihan noin pimeä.
Mahtokohan joku pelästyä mun mielenterveyteni puolesta..

Välillä mä mietin että lukeeko näitä kukaan, siis mun väsyneitä höpinöitä. Yks kaveri ainaki lukee, se tunnusti. Tunnustaako joku muu? :)

Tulin töistä, haisen tupakalta ja mulla on ripsiväripölyä silmien alla. Ei väsytä, siis nukutusväsytä. Aamulla se kostautuu ku yrittää repii perseensä (ylös sängystä).

Mä lämmitin lihapullia duunissa. LIHAPULLIA jumalauta. Ja purskutin sinappia reunalle. Pienet humalaiset, mun lastentarhalaiset, oli onnellisia ja halus mennä mun kanssa naimisiin. Mä kieltäydyin.
Ja pelkäsin niitten pullien puolesta kun ne seilas lautasen reunalta toiselle niinku flipperissä mut ei ne tippunu kuitenkaan. Mä olisin loikannu tiskin yli mahalleni lattialle ja pelstanu putoavan pullan.

Mä pelkään lempisarjojeni uusia tuotantokausia aina ku ne alkaa. Tänään jatku Las Vegas, mikä ei oo varsinaisesti lempisarja mut oon mä sitä kattonu. Tosi ristiriitasta.
Ai nyt sattu peukku ku huitasin pöydänreunaa. Nii ristiriitasta ku en mä pelkää asioita jotka ei oo tuttuja mut sit tuun aina kynnykselle ku pitäis kattoo jotain sarjaa. Ihan hullua. Sopii kuvaan.

Mä lähden vielä sinne Vegasiin, laitan villavanttuut käteen ja kesämekon päälle ja punaset kumisaappaat ja sitten mä huikkailen sieltä limusiinin ja ajelen sen kanssa ja näen miljoona eriväristä valoa ja aina välillä kuulen ku joku riemuitsee ja kolikot ropisee kaukaloon.

Yks asiakas näytti tänään ihan avaimenperältä.

Huomaako sen että oon vähän väsyny? Vähän niinku aineissa olis.
Voi hevonvituntinttuhelvetti mä en jaksa nousta huomenna kello nollaseiska kolmekymmentä. Mut sit ku pääsen iltapäivällä skolesta ni leviön äksänmalliseks sängynpäälle enkä nouse enää koskaan. Siinä mä sitte makaan ja heiluttelen varpaita ja ihmetteln mun katossa olevia fosforitähtiä jotka ei loista koskaan. Kaupungissa ei näe tähtiä mä vihaan sitä.

Mä haluisin olla teini taas ja asuu maalla ja et olis kesä. Haettas taas talouskaupasta siideriä ja niiden ikkunassa olis mainos että "siruunavihveli 5mk" (sitruunavohveli ettekste ymmärrä) ja tupakkaa ja ajettas skootterilla kotiin ja juotais kaks pulloa ja pojat tulis mopoilla ja mentäs ja oltas ja tasutelta paljain jaloin ja hame puolireidessä ja olis ihan sama vaikka satais.

Tää on tylsää. Valtionhallinnon tentti. Töitä. Tiimejä. Lautakuntia. Laskuja. Kiireitä kaikilla.
Ei kukaan edes kävele enää paljain varpain.

Mä voisin kirjottaa miten pitkään vaan, mistä vaan asiasta. Tänne voi kirjottaa huoletta sen enempiä miettimättä ja sitte joskus mä luen ne ja mietin että miksei kukaan teljenny mua johonki parikymppisenä.

Nyt mä kuuntelen kehtolauluks vähän Alan Jacksonin countrya ja mietin että oonko mä aito. Enkä mieti, meen pesee hampaat ja sammun naama tyynyyssä ku vauva.

Mä alan olla pikkuhiljaa väsynyt.

Tai ehkä se menee ohi.

Ja vitut mee, mä haluun pois täältä johonki maahan missä ei oo muita ihmisiä eikä ollenkaan kylmä. Utopiaa?

Tai ehkä se on vaan nyt. Eilen aamuysistä puol yhteen yöllä duunissa, aamulla kouluun, äsken pois sieltä, illaks duuniin, aamulla kouluun ja ens maanantaina on valtionhallinnon tentti.

Krääh. Väsyväsyjumijumi, kohta mä meen pienenpieniksi palasiksi ja sit ne palaset menee vielä pienemmiks ja sitte ne lähtee tosta ikkunanraosta maailmalle ja sit on kaikki hienosti.

"Mä tuun mielipuoleksi. Mä OON jo mielipuoli. Mun silmien verkkokalvoilla killuu pikku-ukkoja, sellasia millä ei oo kaulaa.. ja kymmenittäin lötkyviä vanuttuneita rottia jotka mölisee ku ne ois ympäripäissään.. mulle tulee anorexia nervosa ja mä kuihdun olemattomaks yhdessä viikossa ja vaikka Lahja työntää mut pää edellä soppakattilaan niin mä en syö.. mä vaan tärisen yhdessä nurkassa ja välillä saan kohtauksen ja riisun ilkosen alasti ja viiletän pellolla menemään lentäjänlakki päässä ja mut viedään väkisin sairaalaan pienellä kivalla sinisellä autolla jossa on mehunsekottaja katolla ja siellä mut turrutetaan lääkkeillä ja musta tulee tulisielu pyromaani ja mä sytytän kaiken juhannuskokoksi ja nielen kolme tulitikkua aina minuutin välein ja saan mahalaukkuun tuhkamunakasvaimen ja kärvenen niin että sisäelimet tirsuu pihalle ja mutsi tulee kattoon ku mä oksennan itseäni tyhjäks pienessä pehmustetussa sellissä"

Näettekös?
Hoitoon mun pitäs mennä. Tai nukkumaan.

Mut ei, mä meen duuniin, missä happi on vieras käsite, missä mun selkä tekee ylikäännöstemppuvoltin ja alkaa vihloa, missä ei tiedetä mitä koulutus on tai sitä pidetään jonain hienohelmojen hommana, missä mä en saa syödä rauhassa, missä seinät on ollu joskus kai valkoset, nyt ne on keltaset, mä näin ku yhdessä kohtaa on läikkä.

Mun nuudelit kiehuu.

Päätä särkee. Tulin just baarista. Ja joo joo "mä en juo". No en mä nyt mitään kännissä ole, mut join kuitenki jotain.

Juttelin yhen miespuolisen frendini kanssa mukavia ja kysyin siltä (se kun on sellanen että se osaa puhua muustaki ku säästä), että rakastuuko kundit enää.

Ei ilmeisesti. Siis en mä sillä, että mä kaipaisin ketään rakastumaan muhun nyt. Noin niinku tulevaisuuden kannalta, kyllä mäki vielä JOSKUS haluan rakastua ja että joku rakastuu muhun vaikken sitä minään elinehtona nyt pidäkkään.
Aika synkältä näyttää, jos tän mun kaveripojan sanoihin on uskomista. Leffat, kirjat... ihan illuusiota.
Sellasta nälkästä, kaipaavaa, innostavan kiduttavaa rakkautta ei kai oo olemassa. Joskus pienenä tyttönä oli sellasta ihanan järjetöntä tunnetta. Sitä ei oo enää. Meistä on kaikista tullu naurettavan tylsiä ja tasasia aikuisia enemmän tai vähemmän.
Ja mitä mun kuuluu tehdä, ku oon sataprosenttisen tunneihminen? Tyytyy siihen että ollaan niin fuckin' mellow???

Miksie ihmiset voi toimii järjettömästi, tunteella, ilman ajatusta?? Jos tekee mieli sanoa jotain, ni se sanotaan. Jos tekee mieli mitä tahansa se tehdään (lain rajoissa suom. huom.), jos tekee mieli halata ni rutistetaan, jos tekee mieli suudella ni suudellaan läkähdyksiin (tietysti siis vaan sillon että molemmat osapuolet niin haluaa).
Pitääks kaikessa miettiä seurauksia, sanoja, ihmisiä, tulevia, menneitä, olevia, mitä tapahtuu koska miks miten kuinka.

Voi jee. Taidan mä sittenki vähän filosofioida alkoholin vauhdittamana. Mut silti.

Nyt meen tekeen pari voileipää ja katon 70's showta enkä mieti sitä miten harmaan tylsä tää maailma (tai maa) on.

Unia.