IRC-Galleria

Tulihan reissattua, hauskaa oli, mutta kyllä kotiinkin on niin mukava palata :)

Keskiviikkona 11 aikaan starttasin Montsun pihasta kera Rian ja Jykän kohti Sälinkää. Melkein osasinkin perille, kävin mäntsälässä kääntymässä kun ajoin sitten risteyksen ohi. Eniro kuljetti miut jotain pieniä hiekkateitä pitkin ja usko oli loppua. Kaverille soitto ja varmistusta oikeasta reitistä. Sälinkäällä majapaikkani oli oikein viihtyisä, ja kaikki tarpeellinen oli kämpässä, eikä ollut edes kallis. Auton purku ja sitten nokka kohti mäntsälää. Kaverin kanssa lähdettiin tottistelemaan, ja todella paljon uusia hyviä vinkkejä tuli molempien tottiksesta, odotan innolla että pääsen kunnolla toteuttamaan vinkkejä. Käytiin kaikki ongelma kohdat läpi. Kolme tuntia hurahti kentällä nopsaan, ja eikun kämpille nukkumaan.

Torstaina aamusta 10 montsu taas startattiin, tällä kertaa kohti Hollolaa, kävin kasvattiani Ricoa moikkaamassa ja hyvinhän poika voi, se jälleennäkemisen riemu oli jotain sanoin kuvaamatonta kun Rico minut tunnisti heti pihassa :D Päivä hurahti nopsaan, ja aikataulun mukaan neljän aikaan taas liikenteeseen, nyt kohti Riihimäkeä. Käytiin Rian kasvattajaa moikkaamassa, ja sieltä lähtikin tuomisia mukaan, 4 säkkiä koiranruokaa, kiesus että oli auto täynnä! Melko nopsaan matka jatkui, edelleen Riihimäellä, Rian kanssa päästiin treenaamaan puruja kaverin suojeluryhmässä. Ja voin sanoa että oppia mulle tuli kahden tunnin aikana enemmän kuin viimeisessä puolessa vuodessa! Pääasiassa Rian treenissä katsottiin mikä on tilanne, mitkä ovat ongelmakohdat ja miten niitä lähdetään purkamaan. Loppujen lopuksi ongelmat eivät ole edes isosta asiasta kiinni :) Oli todella mahtacvaa päästä osallistumaan, sitä uutta pontta tuli kyllä rutkasti! Riihimäeltä sitten illalla taas Sälinkäälle unille.

Perjantai olikin hieman huilia päivän ajan, sain hoidettua vähän asioita siinä samalla. Viideksi taas mäntsälään, ja multapellolle, ikuna ei olla mullalla oltu, joten erittäin mielenkiinnoissani ja hieman jopa jännityksissä odotin treeniä. Tallasin molemmille koirille itse jäljet, mutta päin persettä, multa oli kuivahkoa ja kovaa, jolloin jälkiä oli itse miltei mahdoton havaita jotta koiran jäljestyksen voisi varmistaa. Ja namituksen tein samalla lailla kuin peltotreeneissä yleensä. Molemmilla koirilla oli vaikeuksia suoriutua jäljestä, ja minä vielä mökelsin perässä.. Tunnin päästä mentiin pellolle uudelleen, jolloin satoi jo vettä ja multa kastunut ja pehmennyt. Tamppasin kunnolla jäljet ja namitin runsaammin. Jykällä hyhyt, yhden kulman ja kahden esineen jälki, Rialla lyhyt kahden kulman ja kahden esineen jälki. Molemmat ajoi hemmetin hyvin, ja ainoa asia johon tuli neuvoja oli esineilmaisun nopeuttaminen, sitäkin odotan innolla että pääsen laittamaan neuvot käytäntöön. Kaameassa kaatosateessa taas Sälinkäälle illalla, eipä tarvinnut unta houkutella.

Lauantai päivä alkoi jo 5.45 montsun pakkaamisella, mitä tuskaa se olikaan, kun mukana 4 kpl 15kg koiransuorasäkkiä, todella suuri metallihäkki, treenikamppeet kolmeen lajiin sekä omat ja koirien matkatavarat sekä koirat. Matkaan lähdin 7.00 kohti mätsälää. Kaverin kanssa treffattiin kaupan pihassa ja lähdettiin peräkanaa ajamaan kohti Kouvolaa, määränpäänä dobermannien mestaruuskisat. Mielenkiintoista oli olla mukana seuraamassa kisoja, vaikka päivä oli pitkä, eikä sää oikein suosinut.. Aamulla satoi, päivällä aurinko porotti polttavan kuumasti. Kisojen päätyttyä nokka kohti Mikkeliä, kuuden jälkeen olin kasvatti Rambon omistajien luona. Lähdettiin hieman lenkittämään koiria jonka jälkeen ilta jatkui oikein rattoisissa merkeissä :) Nukkumaan taisin mennä puoli kahden maissa.

Sunnuntaina oli Mikkelin KV näyttely jonne Rian kanssa suunnattiin. Ria esiintyi kivasti, eikä arvistelukaan ollut hassumpi, mutta persiinpyyhintä tavaraa sieltä saatiin, Ria oli ERI1 PN4 vara-CACIB. Näyttelyn jälkeen taas montsun pakkaus ja viimein nokka kohti kotia.

Reissu oli erittäin antoisa ja mielenkiintoinen ja varmasti lähden toistekin, majoituspaikka oli mahtava ja treeniseura tietenkin myös :) Reissu olisi ollut huomattavasti vielä mieluisampi kuitenkin jos Rian kiiman herkkupäivät ei olisi sattunut juuri reissun ajankohdalle... Nimittäin ensimäisenä yönä unta vain 2h... Vaikeutta lähinnä oli koirien ulkoilutuksessa ja siirroissa ja pakko eristyksessä, ja ensimmäisen yön Jykän rauhattomuudessa. Muutoin sujui kuitenkin kohtuullisen kivuttomasti :)

Ihana olla kotona!