IRC-Galleria

Viikonloppuna oli Joensuun näyttelyt, Ria esiintyi ihan hyvin, molempina päivinä saldona EH1.

Maanantaina oli Jykkiksen purut. Oikein hyvin meni, tyynyyn edelleen, kun en ole saanut leikitettyä hihalla. Mut treenin jälkeen leikitin ihan kunnolla, ja puree se siihen, mut heti kun laitan hihan käteen, että se ei ole ns. niinkuin tyyny, varoo otettaan. Mutta kun vahvistelin että kyllä mammaa nyt saa purra, niin lujeni otekin.

Tiistaina Rian kanssa tottista, jääviä hinkkasin useita toistoja, ja sainhan ne taas nopeutumaan taktiikoilla. Pakotteen kanssa tästä lähin melkeen aina, niin pysyy nopea suoritustapa mielessä. Noutoa hinkattiin myös useita kertoja, yritin tehdä vauhtia hommaan lisää, eli näyttävyyttä toisin sanoen. Sama taktiikka hyppynoudossa. Tosin illalla puhelin konsultaationa sain vieläkin paremmat neuvot, joten ne lähtee seuraavaksi käytäntöön.

Keskiviikkona Jykkiksen purut, tänään pelkästään hihaan. Vietin vaihtoa ja nostoa, ja heti kun sai purun, sai pitää hihan, eli ei vielä taistelemaan lähdetä viemään. Kunhan nyt saa varmuutta purra "käteen".

Illalla pellolle, molemmat teki tosi hyvät suoritukset, ottaen huomioon että joku musta turilas söi 3/4 jälkieväistä autossa purutreenien aikana... Kaverilta sain namialmuja, ja pienet jäljet tein. Rialle 400 askelta ja neljä kulmaa, Jykälle 100 askelta ja suora. Rialla joku viiraus ekalla esineella, otti suuhun todella innokkaasti ja toi mulle. Perkeleen kanssa vein esineen takaisin, ja tulihan se maahanmenokin sieltä. Mutta itse jäljestys oli tänään hyvällä mallilla.

Keskiviikko aamuna jäljelle, molemmilla ok. Saman tyyppiset jäljen kuin tiistaina, nyt osasin pitää oman turpani rullalla ja annoin koiran tehdä töitä..

Keskiviikkona Jykälle purut. Hallintaa yritettiin ottaa, mutta Jykä on liika kuuliainen... Jos otan hallintaan, menettää mielenkiinnon molariin ja itse purut kärsii sitten. Mietitään uudelleen kuinka toteuttaa hallinnan opettelu niin että treeni kulkisi harmoniassa rintarinnan.

Torstaina Ria metsäjäljelle ja esineruutuun. Esineet edelleen yhtä hömppää. Kaksi etuesinettä toi ja sitten ei enää edennyt. Meni sijaiselle heiniä syömään kun painostin menemään. Otin hihnaan ja vein autoon kera hyihyin. Tupakin jälkeen uusi yritys ja alkoihan sieltä takaakin nousemaan niitä esineitä.

Jälki oli mielettömän hyvä, treenikaveri teki todella vaikeaan maastoon. Maasto aiheutti Riassa vauhdin tiputtamista ja tarkkuutta jäljellä. Nousi ne kepitkin.

Maanantaina Jykän purut, hyvin meni, nyt vaan jatkossa aletaan ottaa hallintaa vakavasti.

Tiistaina Rian tottis huonoa... Ei kestä sitten taipalsaaren kokeen jälkeen enää paikkamakuussa... Aloitettiin pohjustamaan uudelleen. Muuten ok, mutta hirveässä paineessa miun omasta läyttäytymisestäni johtuen.

Tiistai illan pellot, yhtä karmeutta.. Molemmilla vielä. Ei edes jaksa selostaa kummemmin kuin Jykällä 350 askelta, 7 kulmaa, neljä esinettä. Rialla 850 askelta, 6 kulmaa ja neljä esinettä.

Vaikkei koe ihan mennyt niin kuin olin tovonut, pakko olla tyytyväinen.

Tottelevaisuus osuus:
Hihnassa seuraaminen huuhaata, hajuja olisi ollut. Pysyi kuitenkin mukana kokoajan, huuhaan huomasi käännöksissä kun koira oli jäädä miun jalkoihin... Nopeuden muutokset ja pysähtyminen ok, henkilöryhmässä muuten ok, mutta tallasin koiran jalalle josta hypähti sivuun, mutta palasi heti takaisin vierelle.
Vapaana seuraaminen meni huomattavasti paremmin. Henkilöryhmässä istuminen jäi vinoksi ja väljäksi. Muuten äijä oli oikein skarppina lähes koko ajan.
Istumaanjääminen huono, ekasta käskystä hidasteli ja otti askelia, annoin toisen käskyn heti perään ja jäi seisomaan :/
Liikkeestä maahanmeno ok, olisin toivonut nopeampaa.
Luoksetulo täydellinen perusasentoineen päivineen :)
Paikalla makuussa omistajan moka, vein sitten tapani mukaan Jykän taemmalle merkille, joka siis oli narttupaalu. Oli heti jätettyäni alkanut nuuskimaan, kääntyilly maate ja nuuskinut lisää, ryöminyt nuuskimaan vieläkin lisää ja sitten nousi ja lähti nenä maassa rauhallisesti nuuskimaan jälkiäni minua kohti. Kun tuomarin käskystä käännyin mennäkseni kytkemään koiran Jykän ilme oli "uups" ja kävi maate heti uudelleen.

Kaupungilla herra neliveto liikenteessä, iiiihania puskia oli jonne rynniä nuuskimaan :D Jotenkin kuitenkin pysyi hanskassa ja mihinkään ympäristöön ei noteerannut mitenkään, ja kerran harjoiteltu kaupan edessä odottaminenkin meni mallikkaasti :)

Jyygi-Byygin ensimmäinen titteli :)

Ensin esineet, alku oli ihme härväystä, nenä kiinni juoksentelua. Pienen ojennuksen jälkeen lähti toimimaan, ja kolme esinettä nousikin oikein hyvin, jopa se yksi lähiesine :)

Jäljelle, jana oli 50m, paljon harhoja kun tuo marjastus on päällä.. Mutta löydettiin oikealle jäljelle parilla lähetyksellä. Alussa harhat hieman häiritsi, joka näkyi siksak jäljestyksenä, ja Ria pysähtyi useita kertoja tarkentamaan jälkeä harhojen kohdalla, mikä tietenkin on tosi hyvä juttu. Ekat kolme keppiä nousi erinomaisesti. Neljäs oli tien ylityksen jälkeen tiestä 7m päässä, ja Ria meni metrin jäljen sivusta ohi, tarkennuksen jälkeen nosti. Viidennenkin kepin ohi oli mennä, kiersi puun väärältä puolen, mutta vaatimuksesta palasi kepille ja nosti. Kuudes keppi nousi erinomaisesti. Todella hienon jäljestystyön teki ja olen oikein tyytyväinen Rian kykyyn pysyä jäljellä vaikka niitä harhoja siellä paljon olikin :)

Seuraamista ja liikkeestä jäävät ok, luoksetulo meni nappiin :) juoksemisessa hieman asento elää. Henkilöryhmä ok, pientä päänpyörintää varsinkin pysähdyksissä. Paikallamakuuta otettiin kahdessa erässä, uskaltauduin jättämään Jykän irti, häiriöt kohtuullisen pieniä ja kaukana, makasi todella rauhallisesti ja tarkkaavaisesti. Toisella erällä laitoin varmuudeksi pitkän liinan ja kaveri otti liikkeitä ihan vieressä, myös luoksetulon ihan Jykän vierestä, ja hyvin pysyi :) Ihan pientä piippausta oli välillä havaittavissa, mutta se on pientä se :) Myös ilmoittautumista ja luoksepäästävyyttä ja sirunlukua harjoiteltiin, sirunlukua ekaa kertaa evör, ja alkuun meinasi tuottaa hankaluutta. Treeniä treeniä.

Keskiviikkona oli purut, laitettiin vähän uusia oppeja käytäntöön, pääasiassa keskityttiin nyt Rian hallintaan. Ja hallintahan vaikutti jo huisisti paremmalle kuin viikko sitten :) Paljon oppia pitää vielä saada lihasmuistiin tallennettua, päässäni tiedän miten jokin pitäisi tehdä, mutta kroppa tekee ihan toisin :D Oppia ikä kaikki. Jykkikselläkin oli kiva treeni, alkaa pojan vietti tosiaan jo nousemaan, turhaumaa tulee jo niin paljon että tekisi mieli äippää käydä vähän möyhäisemässä :D Pääasia että vietti nousee, ja nyt kun päräytetään hallintaa päälle, niin toivottavasti hyvä tulee. Hallintaahan poijjalle ei olla vielä puruissa otettu ihan sen vuoksi että saataisi ensin vietit kaakkoon. Mutta nyt muuttuu ääni kellossa, odotan innolla :)

Torstaina metsäjälkeä Rian kanssa. Kauhian kuuma päivä, ja aamusella Ripsu oli oksentanut ruokansa, niin tehtiin ihan vain 500m jälki neljällä kepillä. Marjastajat olivan antaneet oman haasteensa jäljelle, mutta onneksi koira itse paljasti työskentelyllään jäljen harhaksi ja pääsin korjaamaan, muutoin oltaisi vain menty väärään. Yksi keppi meinasi jäädä, se oli juuri harhan kanssa risteyksessä, muutoin oikein hyvää työtä.

Tänään dobberitreeneissä taas porukkaa sankoin joukoin, oli meitä siellä kaksi ihmistä ja neljä koiraa. Ripulle seuraamista ja nopeuden muutoksia, alussa meinasi hieman vinottaa, onneksi appari sanoi heti ja päästiin työstämään asioita joita en itse huomaa. Jäävissä ei mitään ongelmaa, ihan mielettömän nopeasti Ria suoritti kaikki asennot, BUENO! Ja luosetulo edelleen suora :) Toiselle kierroksella tein noutoja, kapulan ottamista uudella tekniikalla, ja nyt toimii jo pidemmällä matkalla sekä esteen kera. Nouto saisi olla nopeampaa, sitä vielä työsketään. Eteenlähetys meni täysin nappiin, koira ei nähnyt palkkaa ollenkaan, utta SE LUOTTI vihdoin ja viimein siihen että siellä se on! Mahtista :)

Jykkikselle seuraamista, suora se on, kontakti häröää välillä hiukan. Jäävät oli superia, istuminen ensin apparin kanssa, tosin liike oli niin nopea ettei appari edes ehtinyt pakoitteineen mukaan :) Maahanmeno olisi saanut olla hitusen nopeampi, kolmannella yrittämällä sitten jo olikin. Paikallamakuu häiriön alla, edelleen mulla varmistin liina.. se pysyi kyllä jopa häiriökoiran luoksetulossa, mutta mikä siinä on että mie en luota siihen niin että osaisi irti treenata makuuta.. Ens viikolla pakko kokeilla, josko sitä luottaisi.

Eiliset tottikset meni superhienosti, uudet neuvot pantiin toteen, ja vaikka lahopääni unohti sen tärkeimmän muutoksen alkuun, saatiin onnistumisia aikaan :) Ja kehitystä oli nähtävissä jo nyt! Edistys viikon takaiseen: Rian seisomaan jääminen nopeutunut, luoksetulon asento on suora, sivulle tulee suoraan eikä jää puolitiehen, noudot on nopeutunut ja seuraaminen kauttaaltaan tullut skarpimmaksi. Nyt kun muistaisin neuvot ja jatkaisin samaa rataa, niin siitä se lähtee :)
Jykkiksen seuraaminen skarpimpaa, käännökset tiiviimmät.

Tänään pellolla hienot jäljet pituuksia en muista kun menee laskut sekaisin. Kolme esinettä, 4 kulmaa, noin tunnin vanha. Koko jäljen Jykä meni todella keskittyneesti ja tarkasti. Syvempi nenä saisi olla, haittavaikutus lisänä oli pitkä heinä. Kaikki esineet se ilmaisi nopeasti ja halukkaasti :) Mahtista!

Rialla kohtuu pitkä jälki, neljä esinettä, 5 kulmaa ja noin kaksi tuntia vanha.Lähtö oli hieman vauhdikas, mutta kuitenkin tarkka ja keskittynyt, osassa kulmista oli vahvistusnappulaa, mutta kaikki kulmat meni täydellisesti vaikka niitä tyhjiä kulmiakin oli. Ensimäinen esineilmaisu oli tyypillisen hidas, mutta kun palkkasin uudella tavalla, ilmaistiin kaikki muut esineet supernopeasti :D Kyllä se vaan joskus on niin pienestä kiinni!

Upeaa upeaa!

Tulihan reissattua, hauskaa oli, mutta kyllä kotiinkin on niin mukava palata :)

Keskiviikkona 11 aikaan starttasin Montsun pihasta kera Rian ja Jykän kohti Sälinkää. Melkein osasinkin perille, kävin mäntsälässä kääntymässä kun ajoin sitten risteyksen ohi. Eniro kuljetti miut jotain pieniä hiekkateitä pitkin ja usko oli loppua. Kaverille soitto ja varmistusta oikeasta reitistä. Sälinkäällä majapaikkani oli oikein viihtyisä, ja kaikki tarpeellinen oli kämpässä, eikä ollut edes kallis. Auton purku ja sitten nokka kohti mäntsälää. Kaverin kanssa lähdettiin tottistelemaan, ja todella paljon uusia hyviä vinkkejä tuli molempien tottiksesta, odotan innolla että pääsen kunnolla toteuttamaan vinkkejä. Käytiin kaikki ongelma kohdat läpi. Kolme tuntia hurahti kentällä nopsaan, ja eikun kämpille nukkumaan.

Torstaina aamusta 10 montsu taas startattiin, tällä kertaa kohti Hollolaa, kävin kasvattiani Ricoa moikkaamassa ja hyvinhän poika voi, se jälleennäkemisen riemu oli jotain sanoin kuvaamatonta kun Rico minut tunnisti heti pihassa :D Päivä hurahti nopsaan, ja aikataulun mukaan neljän aikaan taas liikenteeseen, nyt kohti Riihimäkeä. Käytiin Rian kasvattajaa moikkaamassa, ja sieltä lähtikin tuomisia mukaan, 4 säkkiä koiranruokaa, kiesus että oli auto täynnä! Melko nopsaan matka jatkui, edelleen Riihimäellä, Rian kanssa päästiin treenaamaan puruja kaverin suojeluryhmässä. Ja voin sanoa että oppia mulle tuli kahden tunnin aikana enemmän kuin viimeisessä puolessa vuodessa! Pääasiassa Rian treenissä katsottiin mikä on tilanne, mitkä ovat ongelmakohdat ja miten niitä lähdetään purkamaan. Loppujen lopuksi ongelmat eivät ole edes isosta asiasta kiinni :) Oli todella mahtacvaa päästä osallistumaan, sitä uutta pontta tuli kyllä rutkasti! Riihimäeltä sitten illalla taas Sälinkäälle unille.

Perjantai olikin hieman huilia päivän ajan, sain hoidettua vähän asioita siinä samalla. Viideksi taas mäntsälään, ja multapellolle, ikuna ei olla mullalla oltu, joten erittäin mielenkiinnoissani ja hieman jopa jännityksissä odotin treeniä. Tallasin molemmille koirille itse jäljet, mutta päin persettä, multa oli kuivahkoa ja kovaa, jolloin jälkiä oli itse miltei mahdoton havaita jotta koiran jäljestyksen voisi varmistaa. Ja namituksen tein samalla lailla kuin peltotreeneissä yleensä. Molemmilla koirilla oli vaikeuksia suoriutua jäljestä, ja minä vielä mökelsin perässä.. Tunnin päästä mentiin pellolle uudelleen, jolloin satoi jo vettä ja multa kastunut ja pehmennyt. Tamppasin kunnolla jäljet ja namitin runsaammin. Jykällä hyhyt, yhden kulman ja kahden esineen jälki, Rialla lyhyt kahden kulman ja kahden esineen jälki. Molemmat ajoi hemmetin hyvin, ja ainoa asia johon tuli neuvoja oli esineilmaisun nopeuttaminen, sitäkin odotan innolla että pääsen laittamaan neuvot käytäntöön. Kaameassa kaatosateessa taas Sälinkäälle illalla, eipä tarvinnut unta houkutella.

Lauantai päivä alkoi jo 5.45 montsun pakkaamisella, mitä tuskaa se olikaan, kun mukana 4 kpl 15kg koiransuorasäkkiä, todella suuri metallihäkki, treenikamppeet kolmeen lajiin sekä omat ja koirien matkatavarat sekä koirat. Matkaan lähdin 7.00 kohti mätsälää. Kaverin kanssa treffattiin kaupan pihassa ja lähdettiin peräkanaa ajamaan kohti Kouvolaa, määränpäänä dobermannien mestaruuskisat. Mielenkiintoista oli olla mukana seuraamassa kisoja, vaikka päivä oli pitkä, eikä sää oikein suosinut.. Aamulla satoi, päivällä aurinko porotti polttavan kuumasti. Kisojen päätyttyä nokka kohti Mikkeliä, kuuden jälkeen olin kasvatti Rambon omistajien luona. Lähdettiin hieman lenkittämään koiria jonka jälkeen ilta jatkui oikein rattoisissa merkeissä :) Nukkumaan taisin mennä puoli kahden maissa.

Sunnuntaina oli Mikkelin KV näyttely jonne Rian kanssa suunnattiin. Ria esiintyi kivasti, eikä arvistelukaan ollut hassumpi, mutta persiinpyyhintä tavaraa sieltä saatiin, Ria oli ERI1 PN4 vara-CACIB. Näyttelyn jälkeen taas montsun pakkaus ja viimein nokka kohti kotia.

Reissu oli erittäin antoisa ja mielenkiintoinen ja varmasti lähden toistekin, majoituspaikka oli mahtava ja treeniseura tietenkin myös :) Reissu olisi ollut huomattavasti vielä mieluisampi kuitenkin jos Rian kiiman herkkupäivät ei olisi sattunut juuri reissun ajankohdalle... Nimittäin ensimäisenä yönä unta vain 2h... Vaikeutta lähinnä oli koirien ulkoilutuksessa ja siirroissa ja pakko eristyksessä, ja ensimmäisen yön Jykän rauhattomuudessa. Muutoin sujui kuitenkin kohtuullisen kivuttomasti :)

Ihana olla kotona!

Ripsu ja Jykkis pääsi jälleen peltojälkeilemään.

Rialle tallasin reilu 700 askelta, 8 kulmaa ja 5 esinettä. Tänään lyhyen liinan treeni jotta pääsen kulmissa puuttumaan heti sähläyksiin ja varmistamaan nopeammat esineilmaisut. Paalulta lähtö oli erinomainen ja jäljestäminen tarkkaa. Kulmissa epätarkkuutta, jostain syystä Ria kääntyy aina vastakkaiseen suuntaan minne jälki lähtisi ja tekee ympäri kierroksen ainakin kerran. Yritin estellä kierrosta ja vahvistaa suoraan etenemistä oikeaan suuntaan, en usko että tulosta tuli mutta mehhetin hyvä jäljestys joka tapauksessa ja kaikki esineet ilmaisi kohtuullisesti, nopeutta toivoisin saavani lisää.

Jykän jälki oli noin 600 askelta, kaksi kulmaa ja 5 esinettä. Paalulta lähtö erinomainen ja erinomainen jäljestäminen, yllättävänkin maavainuinen normaaliin nähden eikä jäljeltä poikkeamisia ollut kuin kerran ja sekin esineeltä jatkettaessa. Kaikki esineet Jykä ilmaisi nopeasti ja innokkaasti. Pikkuhiljaa pitäisi uskaltaa alkaa luottamaan koiraan ja kokeilemaan pitkää liinaa.