IRC-Galleria

Semmosta vaan tässä mietein että ihminen on siitä erikoinen, kun sen täytyy vaan saada elämässä mennä sitä omaa polkuaan. Oli kysymys parisuhteesta tai kaverisuhteesta, niin toisen takia ei voi itseään rajattomasti muuttaa. Niin se vaan on. Kaksi ihmistä on kuin palapelin paloja, ne joko sopivat yhteen tai eivät sovi. Jos ne ei sovi, niin ainoa tapa saada ne sovitettua on leikata toisesta tai molemmista palasia pois, tai lisätä jotain. Eihän ne sitten enää olekaan niitä samoja paloja vaan jotakin teennäistä, joka ei ollut tarkoitettu alunperinkään. Ei toisen takia voi eikä kannata itseään rikkoa eikä itsestään voi antaa määräänsä enempää.
Toista voi syyttää asioiden epäonnistumisesta aina, mutta jos katsoisi joskus peiliinkin. Turha sitä on tulla toiselle sanomaan että pelaat huonosti jos et suostu omia korttejasi laittamaan pöydälle.
Tämmöstä vaan.