Vappu oli ja meni. Vappuaaton ilta meni kirkolla ja vähän kadulla katsellessa nuorten öykkäröimistä. Oli se aika sanoinkuvaamatonta se meno, voi lapsukaiset ja viina. Vappupäivänä oli puolenpäivän aikaan Jeesus-marssi. Oli se upeeta, koko Hämeenkatu täytettiin, en tiedä kuinka montasataa meitä oli, mutta edellä kulki auto soittaen musiikkia kovaa ja me kannettiin monet erilaisia kylttejä ja lippuja. Tulihan sieltä keskariakin (niin, kyllä kai joku on sitäkin mieltä että Jeesukselle sopii haistatella) mutta kyllä oli yleisön reaktiot näkemisen arvosiakin. Seurakunnassa oli vielä sitten avoimet ovet.
Eilen tuli sitten se aika tavata vihdoin. Tai siis oltiinhan me jo kerran nähty mutta sillon ei juteltu lainkaan. Muutaman viikon kun toisen kanssa juttelee puhelimessa päivittäin tunteja niin saahan siinä jo käsityksen että tässä olis lähemmän tuttavuuden arvoinen ihminen. Eli herätys 03.30, suihkuun, ja puoli kuudelta olin jo linkkuasemalla. Siinähän se matka sitten meni ja Kamppiin saavuttiin puoli yhdeksän maissa.
Löysin herran sitten siitä yläkerrasta heti ja ampastiin siitä samantien kahville. Oli siinä aikaa kahvia ryystäessä katsella että njahas, tuollanen. Sitten siitä suunnistettiin Pasilaan ja käsi eksyikin jo käteen. Hammaslääkärissä meni jonkun aikaa. Sieltä sitten takasin keskustaan ja Korkeasaareen. Siellä näkyi kaikenlaista kivaa. Jopa leijonat ja karhutkin oli tällä kertaa näkyvissä. Tiikeri tulikin esittelemään itseänsä oikein niin että sai sen kanssa olla ihan naamat vastakkain. On ne komeita elukoita. Toinenkin tykkäsi. Räntäsadetta (kyllä, toukokuu ja koivut täydessä lehdessä) piti lähteä karkuun kahvilaan, mistä sitten lähdettiinkin taas takaisin kaupunkiin. Kirjastosta bongattiin tämän kaveri, ja mentiin sitten sen luokse. Siellä tuli huilattua ja katteltua telkkaria. Pojat teki ruokaa ja kuuntelin siinä taas yhtä uutta kieltä, kun ne puhui keskenään ashantia. Kerkisin Kamppiin oikein sopivasti bussilleni. Lopputulos sitten oli että tulin Helsinkiin sinkkuna ja lähdin pois seurustelevana ihmisenä. <3
Takasin Tampereella puoli kahdentoista aikaan iltayöstä. Katselin että keskustan sillalla kauheesti sinisiä valoja vilkkuu ja ihmisiä. No arvasihan sen sitten mistä on kyse kun sillalta kaikki alas katselivat ja näin sammakkomiehen valonsa kanssa uimassa keskellä pimeää jokea. Joku sinne kai oli hypännyt mutta eipä löytynyt.
Kotona puoli yhden aikaan, voin kertoa että taju meni samantien kun pään tyynyyn kunnolla sain.
Ei kai tässä mitään, tänään ollu olo niinkun auton alle jääneellä, mutta mitäs tässä valittamaan. Minut on kuitenkin tehty onnelliseksi. Kiitos yläkertaan taas tästäkin kaikesta. <3
