IRC-Galleria

Pitkällisen harkinnan tuloksena olen saanut Idols-biisiehdokkaani rajattua kolmeen kappaleeseen. Ne ovat siis nämä:

1. Chisu - Mun koti ei oo täällä
2. Kaija Koo - Minun tuulessa soi
3. September - Satellites

Nyt pistäisinkin pystyyn pienen gallupin eli mielipidekyselyn. Ihmiset ihanat rakkaat, jos te yhtään mitään tiedätte minusta / laulamisestani / äänestäni / näistä biiseistä, kertokaa mikäs minun pitäisi valita. Hieman erilaisiahan nuo kaikki ovat toisiinsa nähden, vaikeustasoltaankin, mutta valinta olisi tehtävä PIAN koska kohtalon viikonloppu olisi ovella jo vajaan kahden viikon päästä! Jotta siis pääsisin harjoittelemaan jo erittäin ahkerasti, auttakaa minua. 1, 2 vai 3?

Eilen sitten lähtivät marsupojat uuteen kotiin. Parempi niin. Nyt onkin sitten olkkarissa jotenkin eri näköstä ilman sitä häkkiä. =oD
Väkisinkin joskus meinaa ressi tulla asioista, mutta onneksi olen viime aikoina onnistunut kääntämään ajatusmaailmaani siihen suuntaan, että ressi on niin turha asia. Se on turha siksi, ettei sillä saa mitään aikaseksi ja se kuluttaa vaan omia voimavaroja niin paljon. Parempi kun opettelee ymmärtämään, että määräänsä enempää kukaan ei voi olla, kaikki tekevät vain sen mihin pystyvät koska enempäähän ei vain yksinkertaisesti voi.. Ja se on tarpeeksi se, että yrittää. Muuta on turha kenenkään vaatia, edes itseltään. Otetaan rennosti eikä tuhlata tätä ainoaa, lyhyttä elämäämme ressaamiseen.
Tässähän tämä on mennyt kun se pitelee vaan itsepäisesti sadepäiviä. Eipä sillon kauheesti huvita uloskaan lähteä, muuta kun mitä nyt on pakko. No, tähän koneellehan sitä on hyvä jumittua, tai sitten ei. Ehkä se tästä.

On se tämä ihmisenä oleminen jotain erikoista. Jos olisin kissa, huolehtisin korkeintaan siitä että koska se tuo isäntä tai emäntä laittaa ruokaa kuppiin ja joskus voisi vaihtaa hiekatkin. Jos taas olisin koira, olisi suurin murheeni kun ei pääse ulos justiinsa silloin kun tahtoisi. Tuotaisi ruoka nenän eteen kuten kissallekin, ja makoiluun olisi aikaa. Mutta kun minäpäs olenkin ihminen.
Maksoinkos mä tuon laskun jo? Mitä sitä huomenna söisi? Mitä se yksi ajattelee minusta vai ajatteleeko lainkaan? Koska kerkiäisin korjaamaan tuon rikkinäisen pöydän? Mitä ostaisin lahjaksi siskon pojan serkun kummin kaimalle kun sillä on huomenna synttärit? Ja niin edelleen ja niin edelleen.
Minä näin viime yönä unta että mulla oli muksu. Pisti taas ajattelemaan tätä vauvakuumetta. Olisi se mulle jotain niin tärkeää, ainutlaatuista ja upeaa olla äiti. Vaan miten se nyt tässä tilanteessa sitten kävisi, kun itsestäänkin pitäisi ensin oppia huolehtimaan kunnolla? Selkä on maanantaitekele, hengitystiet aina tukossa, toinen munuainen sanonut sopimuksensa irti jne? Onko lapselle tarjota hyvä koti ja hyvä elämä juuri nyt? Jos ei, niin koska sitten? Paraneeko se tästä? Koska se vauva sopii tilanteeseen niin ettei tarvisi murehtia, tuleeko sellaista tilannetta eteen?
No, kai tämä on niitä juttuja mitä miettii tässä iässä. Sadepäivä on ja piti alkaa siivoamaan, kun saisi itsestään irti.
Sellasta tänään.

Eilen illalla oltiin muutaman kaverin kanssa vähän ulkona nurtsilla istuskelemassa ja muuta semmosta. Meni aika myöhään siinä sitten ja tänään onkin ollut tosi väsy päivä. No, kai tässä vielä leffan vois kattella ja niin pois päin. Tontsa yritti ottaa eilen musta kuvia mutta eipä yhtään sellasta tullu jonka olisin tänne galleriaan kelpuuttanu... no, ehkä myöhemmin.

Kerkis sitten jo uusi viikkokin alkamaan. Sukulointireissu meni hyvin, ja tulipa todella niitä sukulaisia nähtyä, mikä on kivaa.
Tänään oli tosi hikinen päivä taas. Meinas tulla vähän kankeus selkään ja joka paikkaan kun piti istua lattialla niin kauan. kun meni näiden pikkulettien tekemisessä nelisen tuntia. Mutta kivat näistä tuli. =o) Täytyypi laittaa valokuvia joku päivä.
Jazzit olis menossa siellä, mutta katotaan nyt koska sinne jazzkadulle päästään käymään.

Keikkuvaa kesää. Pilvistä on ollut mutta lämmintäkin.
Viikonloppua odottelen tässä. Tontsan sisko lupasi tehä mulle pikkuletit (jihuuuu) ja sitten pääsis sukuloimaankin. Näkis äitin, iskän, veljen, siskot, siskojen perheet ja ties ketä muita. Menee kyllä luvattoman pitkiä aikoja sukulaisista ihan erossa.
Tänään olis vielä ohjelmassa varmaan siivousta, kun sais nostettua takapuolensa tästä tuolista.

Eli Niittymaalla sijaitaan taas, kattellaan vähän noiden kisujen perään kun suurin osa talouden isäntäväestä on virossa. Onneksi ne ei kovin paljoa koskaan missään reissaa. =oD
Eilen sitten istuttiin iltaa tuossa parin kaverin pihassa ja olihan siellä porukkaa. Aina 16 ikäsetä yli kolmekymppiseen. Mielenkiintosta jutella tuon nuoremman sukupolven kanssa, ja huomata mitä niiden päässä nykyään liikkuu. Kovasti oli ainakin eilen rasistista ja uskonnonvastaista porukkaa, ja etenkin kristinuskon vastaista. Mielenkiintosta, että millä eväillä nuoriso siitä sitten lähtee aikuistumaan ja omaa itseään ja tätä maailmaa tutkimaan ja maailman kolhuja kestämään. Niitä kun varmasti tulee, ja mitäs sitten tehdään kun omat voimat ei riitäkään? No, ehkä tuon ikäisillä vielä asenteet ja ajatukset ehtii muuttua.
Mutta juu, täällä niittymaalla meillä ei ole mitään hätää, tontsa kattelee tuolla toisella puolella leffaa ja minä viihdytän itteäni tällä kannettavalla, ja löysimpä yhen National geographic - lehdenkin, sehän se on mulle oikein aarre.
No, emmosta tällä kertaa.

Olimpas sitten unohtanu että mulla oli tänään aika ammatinvalintapsykologille. Ne soitti työkkäristä sitten ja onneksi se on melkein tuossa nurkan takana niin ei kestäny kauaa päästä paikalle. Hieman myöhässä olin mutta mukava mies se oli ja kaikenlaisia testejä pisti mun tekemään. Kiva että lapset saa leikkiä, heh. =oD
Nyt on vähän laiska olo. Otin kylläkin kiltisti kaikki lääkkeet ja vitamiinit että jospa se tästä.

Ompa tämäkin taas ilma. Sataa ja paistaa, painostavaa ja hikistä.
Jäin sitten huomiseen asti yksin kotiin kun tontsan äiti joutui sairaalaan ja tontsa meni sitten isänsä seuraksi niittymaalle.
Idolsiin olis kova kiirus harjotella. Biisin suhteen tulin vähän toisiin ajatuksiin. Vähän kuitenkin mua huolestuttaa se että mun ääni meinaa mennä heti kun olen vähän aikaa laulanut. Täytyy keksiä jotain apua.
No, semmosta. Tässä mä sitten möllöttelen ja yritän lauleskella.

Tässähän se viikonloppu on mennyt. Miettiessä asioita ja katsellessa ulos kun sataa. Piti mennä eilen rullaluistelua harjottelemaan mutta eipä sitä sitten viittinyt kun satoi vaan. Ja tälläkin hetkellä vettä tulee. Tässä sitä sitten vaan istutaan ja ihmetellään. Siivousta pitäs jatkaa.
Kukas ostais nuo meidän marsut häkkineen?