IRC-Galleria

Maha on vaan kipeä. Ei ole helppoa olla nainen.
Väsy on ja semmonen olo ettei jaksais paljoa mitään vaikka pitäis... No, Tontsa tulee kohta kotiin niin jos se sitten vähän auttelis mua.

Ps. Ei kannata tiputtaa mitään pesukoneen seinän ja rummun väliin. Ikävä miettiä miten sen saa sieltä pois.

Tällä tavalla se sitten meinaa mennä. Pitääköhän tästä nyt sitten lähteä takasin diakkiin? Se mun työvalmentaja oli sinne soitellu tänään ja siellä se opo sanoi että saisin kyllä opintoja anteeksikin tenttimällä ja voisin puolessatoista tai kahdessa vuodessa saada sosionomin paperit taskuun. No sinä päivänä kun se tapahtuu niin lupaan kyllä ostaa kakun ja piirtää rastin seinään ja juhlia ja ihmetellä. Tiistaihin asti olis aikaa miettiä ja harkita asiaa. Jaksaisinko, haluaisinko? Olisko musta siihen, kun kerran lopetin? Tässäpä taas miettimistä, eipähän tarvi öisin turhia nukkua, heh...
Niittymaalla käytiin tossa äsken pikasesti ja tällä viikolla tulee vielä meille pari valkosta kaappia ja tänään sieltä tarttui mukaan palapeiliä muutamia paloja.

PS. Kaveri oli löytäny tämmösen: http://www.youtube.com/watch?v=fNPCKphysDc
IIIIKKKK!!! =oD

Kyllä nämä suunnitelmat aina heittää häränpyllyä kun jotakin saa päässänsä sumplittua valmiiksi. Olin sitten siellä työvalmentajalla, ja menihän siellä kaksi tuntia höpöttäessä. Tämä valmentaja oli vaan sitä mieltä että ei hän oikeen osaa nähdä mua muuna kuin sosiaalityöntekijänä. Pelkäsi että miten mun selkäni jaksais eläintenhoitohommia. No, se on ihan hyvä kysymys. Oppisopimuksestakin tuli puhe. Onhan sillä hauska leikitellä sillä ajatuksella että menisin takasin diakkiin tai samkkiin... tiedä häntä sitten. Huomenna se valmentaja soittelee diakkiin ja kyselee että miten paljon mulle voitas entisiä opintoja lukea hyväksi. Olishan se opiskelu sielläkin vähän eri juttu nykyään kun sillon... saapa nähdä.
Pitäs jatkaa siivoamista ja kaikkea. Ohhoijaa.

Hejssan. On tullut tässä viime päivinä touhuttua kaikenlaista. Tänään on siivottu taas urakalla ja koottiin lipasto eteiseen ja semmosta. Huomenna menen sitten sinne työvalmentajalle, niin saa ehkä ideaa millaseen paikkaan sitä voisi päästä töihin. =o)
Ei mitään ihmeempiä hämminkejä edelleenkään, kaikki hyvin.
Voisi mennä ajoissa nukkumaan ja heräillä siinä seiskan ja puoli kasin välissä.
Öitäpä öitä vaan...

Tänään on ollu hyvä päivä. Olen tainnut VIHDOINKIN löytää oma ammattini. Ja kouluni. Ajattelin lähteä vuoden päästä Kokemäelle opiskelemaan eläintenhoitajaksi. Työkkärissä suunniteltiin että voisin pyrkiä täksi aikaa vaikka johonkin lemmikkiliikkeeseen tai muuhun eläinpaikkaan töihin. Mikäs sen passelimpaa, olen aika innoissani. =o)
Tontsankin eka koulupäivä meni ihan hyvin. Kai se siitä lähtee.
Semmosta. Huomista odotellen, ja tulevaisuutta.

Suht hiljasia ja tavallisia päiviä ollut tässä taas. Tänäänkin kylläkin kun oltiin tuolla kaupungilla niin sählättiin kaupan kassalla tavaroita kasseihin pakatessa, meni meinaan yksi kassi mukkelis makkelis ja meidän limupullokin alkoi suihkuamaan korkin alta ilosesti lattialla kierittyään. No, sattuuhan niitä paremmissakin piireissä.
Gerbuille ostin tuommosen hauskan hökkelin mökiksi, siellä ne nyt sitten piilottelee. Ehkä tekisivät sinne pesänkin. =o)
Huomenna tuo Tontsa sitten alottaa sen koulunkäynnin. Kai se siitä.
Tässähän tämä, pikkuhiljaa.

Elikkäs nyt on mun hääpukuun jo kankaat hankittuna. Ihanaa, saa alkaa suunnittelemaan sitä pukua. Tekisi mieleni paljastaa vähän kankaista jotakin... mutta mutta, pidetäämpä puku yllätyksenä kaikille h-hetkeen asti. =o) Ja kaikkea muutakin tässä saa alkaa miettimään. Teemaa, värejä, ohjelmaa, vieraita, tarjoamisia, koristeluja... kaikkea. Muutama päivä niin häihin on tasan vuosi aikaa että kai tässä ollaan ajoissa liikkeellä kuitenkiin. Varsinkin jos kirkkoakaan ei tarvi varata, vihki- ja juhlapaikka olisi valmiina tiedossa ja suuri osa tarjoamisista leivotaan ja tehdään itse. Kuin varmaankin myös koristelutkin.
Kyllä se aikuisuus tuo näitä asioita väkisinkin mukanaan. Vauva-asiakin alkaa taas edistymään. Voi että en malta odottaa että sitten jossain vaiheessa saa sen positiivisen tuloksen ja maha alkaa kasvamaan. =o)
No, tämmöstä hömpötystä tänään. Kaikki ok.

PS. Hääpäivä siirtyi hiukan, kuitenkin ulkona ollaan niin elokuun puolella saa meidän päivä olla.

Tässäpä taas viimesimmät. Lääkärissä olen joutunut käymään useasti, kun tuntuu että kaikki renkkaa. Mutta lääkkeillä pitäs pysyä kurissa.
Tässähän tämä on muuten mennyt kotona, kai sitä pian vois töitä tai koulua ajatella taas.
Kissat on ollu levottomia muutaman päivän, syystä ei tietoa. Juostaan ja ravataan pitkin poikin, kaivellaan, kaadetaan ja pudotetaan kaikki mahdollinen.
Noh, ehkä kirjottelen huomenna lisää...

... semmosia on nyt tuolla taivaalla. Satelee ja on niin kamalan synkkää. Ei kovin piristävää ilmaa pitele siis. Mutta mikäs täällä kotona on ollessa.
Noiden gerbiilien touhuja on hauska seurailla. Huomasin että ne alko keräilemään pesäaineksia, joten laitoin niille vähän vessapaperia ja kylläpä sitä kipitettiin samantien hakemaan. Nyt sitten asetellaan pesää tosi tarkasti, ja niinkun anoppi sanoi niin kai se pesänrakennusvietti naisille kuuluu. =oD
Sinänsä hyvää tekee välillä tämä itekseenkin olo. Kuitenkin kun kattelee toisen naamaa 24/7, niin tarvii joskus vähän väliäkin. Tontsalla on siellä oikein leiri-ilmat, hehe.