IRC-Galleria

Pomo haki minut ja työkaverin kyytiin puoli kahdeksalta. Luonnollisesti oltiin aikataulusta myöhässä ja lounastus hoidettiin miesten toiveesta Hesburgerissa klo 10:15... Söin kuitenkin mukisematta. Palaveri kesti 3h 45min, jonka jälkeen lähdettiin pomon vanhempien luo (niinpä!). Siellä syötiin voileivät ja pomon isä lähti kuskaamaan minua ja työkaveria kotiin, kun se oli itse tulossa Poriin hakemaan autoonsa talvirenkaita. Pomo jäi siis porukoilleen yöksi, kun sillä on joku meno taas huomenna aamulla. Oli sitten muuten tasan ensimmäinen ja viimeinen kerta siinä kyydissä. Koko kolmen tunnin matkan se setä ohjasi autoa niin, että seilattiin edes takaisin omalla kaistalla, välillä käytiin ihan vastaantulevien kaistallakin. Tämä venkoilu aiheutti aika ajoin myös äkkinäisiä väistöliikkeitä. Toinen kerta eläissäni, kun olen autokyydissä ollut niin kauhuissani. Muutama autokin siinä ohitettiin ja setä vain meni etukenoon ja hurruutteli "reippaasti" rekkojen ohi. Suunnittelin ottavani matkalla pienet torkut, mutta en pystynyt, kun se perhanan tonokki ei osannut ajaa. Muutaman kerran meinasin jo huutaa, että anna nyt rrrrrkele minun ajaa, että pysytään edes loppumatka omalla kaistalla ja selvitään hengissä kotiin. En sit huutanu. Mut olin aika ilonen, ku käännyttiin kotitielle.