IRC-Galleria

Mentiin eilen joskus yhdentoista jälkeen sänkyyn. P:llä oli herätys joskus neljän aikoihin, kun se lähti Helsinkiin palaveriin. Se oli valmiiks jo hermona lyhyistä yöunista ja siitä, että se joutuu ajamaan puolen päivää autoa. Mä kömmin sen kainaloon nukkumaan, kun sekin nukkuu silleen paremmin. Ei menny varmaan varttiakaan, ku molemmat nukahti. Klo 23:58 soi PUHELIN. Joku P:n kiipeilykaveri soitti ja halus keskustella jostain kiipeilykerhon tiliasioista. YÖLLÄ?! Eikö perkele ihmisille tule mieleen, että viikolla ei enää soiteta puolen yön aikoihin tommosia asioita! P vastas kuitenkin puhelimeen ja henkilö toisessa päässä ihmetteli, että herättiköhän eikä edes pyytäny anteeks. Eikä edes lopettanu sitä puhelua siihen, vaan toimitti asiaansa edelleen. P kihahti kyllä niin totaalisesti, huusi sinne puhelimeen, että häntä ei todellakaan kiinnosta keskellä yötä keskustella jostain kiipeilykerhon tilinhoidosta, hän joutuu heräämään neljän tunnin päästä, et nyt tosiaan olis aika nukkua. Kaveri vaan luurin toisessa päässä vannotti, et "no soita sit aamulla mulle". Käytöstapoja, kenelläkään?

No, siinä sit molemmat oltiin taas tikkana hereillä, kun säikähdettiin sitä puhelimen soimista ja P tietysti keräs siitä vielä kauheen angstin. Herätyskello soi sit siinä neljän aikoihin ja mäki heräsin siihen. Sit heräsin vielä just ennen P:n lähtöö. Et aika katkonaiset yöunet tuli otettua. Ens yönä varmaan maittaa uni aika mukavasti.

Tänään mulla on taas hammaslääkäri, ja illalla tapaan yhden rakkaan ystävän :)

Ihan mielenkiintosta. Nyt ekat ihmiset heitti häihin ilmoittautumisissa peliin ton "en mä sit tuu, kun totakaan ei oo kutsuttu"-kortin. P:n puolelta on nyt sitten neljä ihmistä ilmottanu - P:n ISÄLLE - että he eivät osallistu häihin, kun yhtä periaatteessa samaan porukkaan kuuluvaa ei kutsuttu. Miks pitäis kutsua juhliin ihminen, jonka mä oon nähny kerran ja jonka kanssa P:kään ei oo tekemisissä, ku ehkä kerran vuodessa... ja sillonki vaan siks, et tää yks tarvii apua tietokoneen tms asian kanssa. Olivat vielä ilmottaneet, että eivät oo tulossa, vaikka me nyt vielä laitettaiski kutsu menemään. Wtf?! :D Ei ketään aleta anelemaan. Muutenki huvittavaa, että aikuset ihmiset alkaa soittelemaan sulhasen isälle ja urputtamaan sinne näitä asioita, vaikka meille piti ilmottaa tulosta tai esteestä. Saa nähdä ilmottaako ne meille mitään. Tietty siinä ei nähdä mitään väärää, että meitä ei olla kutsuttu sen paremmin mihinkään synttäreille ku kihlajaisiinkaan, ja sitten suututaan meidän tekemistä vastaavista ratkaisuista.

Me kuitenkin järjestetään noi juhlat ja sillä perusteella mun mielestä meillä on ihan täysi oikeus päättää, ketä me sinne kutsutaan. Ja rajahan vierasmäärään on vedettävä joka tapauksessa. Sitä paitsi, ei munkaan puolelta kaikkia samaan porukkaan kuuluvia ole kutsuttu, ihan perustelluista syistä.

Kui voiki olla työmotivaatio kateissa. Voi tietysti johtuu työn laadustakin... ku on tämmösii jotai suht hankalii pikkunippelijuttui. Jotenki rasittavaa tehdä pitkän aikaa tällasii. Mieluummin keskittyisin taas hiukan isompiin kokonaisuuksiin, olis edes joku tolkku jossain.

Nyt kun on kevät, niin tekis kauheesti mieli lahjoa noita lapsia. Ostella kissoille uusia leluja ja herkkuruokia ja hommata koiralle uudet valjaat. Kissoille lelujen ostaminen on aika helppoa, kun tietää, mistä ne tykkää, mut mitäs, kun pitäis valita koiralle valjaat. Niitä on kaikkia ihania vaikka kuinka paljon. Toki käytännölliset pitää olla, et se ehkä rajaa jo tarjontaa, mut silti. Ehkä vois joku päivä käydä Hekun kans shoppailemassa :) Se voi hurmata kaupantädit taas <3

Heku oli muuten ihana, kun P tuli kotiin. Se oli eka ihan täydessä unessa sohvalla, mutta ku ovi kävi ja kuulu tuttu ääni, se meni ihan sekasin. Se riehu, vingahteli ja juoksi ihan kauheessa vimmassa, otti aina spurtin eteisen ovelle ja sit takas olkkariin. Pari kertaa se kävi sohvalla tyrkkimässä muakin sillai, et HERÄÄ, EKSÄÄ NY TAJUU!! Sit, ku P pääsi eteisen puolelle niin se vaan hyppi takajaloillaan ihan loputtomasti, silleen pöljän näkösenä suu auki ja kieli vähän lerpallaan :D Ja seuraavana aamuna viihdyttiinki sit P:n sylissä joka välissä ja kerjättiin rapsutuksia :)

Järjestelin vessan kaapit eilen illalla, pesin pyykkiä ja viikkailin puhtaita kaappiin. Laittelin oikeestaan kaikki paikat valmiiks siivousta varten (paitsi työhuoneessa, koska tää on niin räjähtäny, et pikku järjestely ei vaan auta mitään). Siihen meni aikaa kaks tuntia. Mut tulipahan tehtyy! Ei tommosia jaksa aina laitella. Tyhjensin nimittäin melkein kaikki vessan kaapit ja järjestin hyllyt uudestaan, ja muutenkin keräilin kaikki lojuvat tavarat pöydiltä oikeille paikoilleen. Tänään sit siivosin. Alotin puoliltapäivin. Vein matot ulos ja tamppasin ne, imuroin, pyyhin pölyt, moppasin lattiat, hain vähän keväisempiä kynttilöitä esille ja viilasin kaiken viimisen päälle. Kahdessa ja puolessa tunnissa tuli valmista. Et kai semmone liki viis tuntii siivoomista ny riittäis hetkeks... Huomenna tääl tietty on kaikki jo taas hujan hajan, ku P tulee kotiin ja levittää tavaransa ympäriinsä, mut saanpahan ainaki tämän illan nauttia ekstrasiististä kodista :D

Laitoin vielä koneellisen pyykkei pyörimään. Ajattelin sen aikaa ottaa ihan levon kannalta, oon meinaan ihan poikki. Heräsinki jo joskus kahdeksalta. Kävin kaupassaki ostamassa vähä aineksia poropiiraaseen. Sellasen teko olis vielä tänään edessä. Toivottavasti P yllättyy ilosesti :) Sitä 1-vuotiskihlajajaislahjaaki koitin silmäillä kaupassa, mut mitään just täydellistä en löytäny. Vaikee kyllä keksii sopivaa tyypille, jolla on jo vaikka mitä. Kyllähän sitä vois kelloa tai vastaavaa harkita, mutta ku en mä tiedä, mitä vaatimuksia P:llä on sellaselle. Lahjakortti ois tohon hyvä vastaus, mut haluaisin vaan ostaa jotain vähän henkilökohtasempaa.

Ootan innolla sitä meidän uutta vaatekaappia. Sormet oikein syyhyy päästä heittämään kaikkia vanhoja rääsyjä pois. Ihan loistava tollanen "pakkosiivous". Oon suunnitellu jo monta kuukautta tota vaatekaapin järjestämistä ja vanhojen vaatteiden pois laittamista, mut ei sitä vaan koskaan tuu tehtyä, jos ei oo ihan pakko, vaikka ne kamalat lumput siellä ärsyttääki. Nyt on valmiiks jo mietittynä, et mitä heitän pois, ja toivon, et siinä työn touhussa löytyy viel lisääki turhaa. Mä oon niin kyllästyny mun vaatteisiini, et hävittäisin vaikka kaikki. Vaatteiden lisäks saa lähtee muutamia kenkiä ja laukkuja.

Pitää muistaa, et ens yönä siirretään kelloja.

Voiton puolella ollaan. Nyt on jo perjantai ja P tulee kotiin la-su välisenä yönä :) Johan tässä on ehtiny tulla vähän ikäväki! Mä tässä kaavailen pientä siivousurakkaa tälle illalle ja huomiselle, et sen on sit kiva tulla kotiin. Tänään ajattelin alottaa pyykkien pesulla ja sellasella yleisellä järjestelyllä. Huomenna saa sitte suoraan alkaa imuroimaan ja luuttuumaan lattioita. Muutenki parissa erässä hommat sujuu suht mukavasti. Jos tänään laittelen puhtaat pyykit paikoilleen ja siistin kaikki paikat noin yleisesti ja kuuraan vessat niin siinä menee tunti. Huomenna sitten laskee pari tuntii tai vähän reilu imurointiin, pölyjen pyyhintään ja lattioiden pesuun. Täytyy kai alottaa jo aamusta, kun haluaisin ehtii kaupungilleki käymään. Meillä on nimittäin 1-vuotiskihlajaispäivä ens viikon torstaina ja haluaisin yllättää P:n jotenkin :)

Käväsin eilen taas meikkikutsuilla. Se on sit niin lepposaa! Vähän käsihoitoo ja kasvohoitoo ja sit on sen ja kahvittelujen jälkeen niinku uus ihminen :D Ostinkin sieltä itelleni kasvovoiteen, joka multa puuttu sellasesta perus kasvojenhoitosetistä. Kevään kunniaks tilasin myös uuden huulikiillon ja yhden tuoksun, jonka kyllä ajattelin hyödyntää sitten häissä - laittaa sen sellaseen pieneen wc-koriin naisten vessaan yleishyödykkeeksi :) Kaavailin myös, jos tässä kevään aikana ehtisin pitää pienet Mary Kay -iltamat. Sitten, ku sisko tulee Suomeen. Olis kiva pitää sellanen rentouttava ilta kivalla pikkuporukalla ennen häitä. Toivottavasti ihmisillä sopii aikataulut yhteen.

Häihin on tullu nyt ilmoittautumisiakin mukavasti. Hissukseen saa vetää rastia ruutuun. Saa nähdä, onko joukossa kovia mattimyöhäisiä :) Yleensä on. No, niiden perään ehditään soittelemaan sitten huhti-toukokuun vaihteessa.

Yksi mun parhaista kavereista on tulossa Venäjältä Suomeen lauantaina. Hän pyysi varaamaan paaaaaljon aikaa kalenterista hälle ens viikolla. Ihan parhautta! :) Ollaankin nähty viimeks joulun aikoihin. On taas paljon asioita puhuttavana ja tosi ihana nähdä. Kyl mä usein pohdin, miten harmillista on, kun sisko ja yks paras kaveri asuu niin kaukana. Mä olisin niin onnellinen, jos ne olis täällä, vähän lähempänä. Mut ehkä kestän välimatkan, kun tiedän, et he on kumpikin tyytyväisiä siellä kaukana. Mitä sitä turhaan täällä mätänee, jos veri vetää muualle. Kaikkien pitäis mahdollisuuksien mukaan mennä sinne, mihin ne haluaa. Mä oon tyytyväinen täällä, mut matkustaminen avartaa. Eilen jo mietin, että olis kesälomalla hyvä sauma lähtee vaikka Glasgowiin :)))

Kylläpä väsyttää.

Latasin eilen puhelimeeni sellasen ilmasen sovelluksen kuin RunKeeper. Oon ehtiny testaamaan sitä kahdesti ja on täytyny heti todeta, että se on aika näppärä.

Ekana valitaan aktiviteetin tyyppi. Vaihtoehtoina on juoksu, pyöräily, kävely, vaellus, hiito tai "muu". Lisäasetuksissa määritetään lasketaanko maileja vai kilometrejä ja mitataanko vauhtia vai tempoa. Sitten vaan Track Run START. Sovellus etsii käyttäjän sijainnin gps:n avulla, ja näyttää sitten kuljetun matkan ja ajan sekä laskee keskimääräisen nopeuden (km/h) ja kävelytahdin (min/km). Tulokset pystyy tallentamaan ja toi osaa näyttää sitten vielä kartankin kuljetusta reitistä. Et ei hullumpaa!

Tänään poljin töihin 3.6km ajassa 13:44, ja se on sitten 15.74km/h ja 3:48min/km :)

Surffailin tos verkkopankis. Meil on lainaa enää 179 800 ja jotain! Sentää alle 180 000 :D

Nyt on ratsastettu, lenkkeilty ja kylvetetty koira. Seuraavaks ruokaa ja punaviiniä, ehkä leffa tai jotain. Rauhallinen ilta tänään. Sääli vaan, kun pitää viettää se yksin :)

Ratsastukset oli tänään aika villit alkuun. Piti lähtee yhden tallikaverin kanssa maastoon. Meillä molemmilla on ratsuna orit, ja ohjeeks oli annettu, että kannattaa kulkea joko kunnon välimatkalla perätysten tai sitten vierekkäin. Kokeiltiin sitten niin, että kaveri meni edellä ja minä perässä. Hra Hevonen ei pitänyt ratkaisumallista yhtään, vaan alkoi tinttaamisen heti, kun päästiin pois pihasta ja noin sadan metrin matkanteon jälkeen se päätti yrittää hyökätä edellä kulkevan kimppuun. Juu ei. Mä karjuin, että PERKELEEN HEVONEN RAUHOTU NYT ja tein kaikkeni pidättääkseni sitä jotenkin. No, ei onnistunu. Tää törmäs suoraan edellä kulkevan kaverin takapuoleen *pöks* ja minä tumpsahdin perseelleni hankeen ja sain pidettyä ohjat käsissä. Ei loukkaantuneita eikä haavoittuneita, kaveri pysy kyydissä sentään. Toinen polle katto ihan "wtf?! O.o" ja me kaverin kans tuumattiin, et ehkä jatketaan eri suuntiin :D Mä talutin ratsuni takas tallin pihaan ja se oli ihan rauhallinen. Menin kentällä takas selkään ja sit me lähettiin kiertään pelto ja touhuttiin kentälläki joku puolisen tuntia. Kaikki meni oikein hienosti ja ilmakin oli mitä kaunein. Sääli, että se maastoretki jäi vähän lyhyeen. Ens kerralla koitetaan erilaista marssijärjestystä tai sit mää vaihdan suosista hevosta :D

Pitkä päivä ja paljon tekemistä. Meille tuli vieraita jo aamulla yhdeksältä ja P lähti laskureissulleen puolilta päivin. Mä jäin meille kaason kanssa suunnittelemaan kaikkia hääjuttuja ja iltapäivällä ehdin piipahtaa ristiäisissäkin. Loppuilta oltiin kaason ja hänen perheensä mökillä Hekun kanssa. Siellä oli kaks muutakin koiraa ja mä oon Hekusta niiiiin ylpee, se oli tänään tosi reipas toisten koirien kanssa.

Nyt ollaan kotona ja mietitään miten me osataan olla ja nukkua yli viikko ilman P:tä. Mulla on ainakin nyt jo ikävä.