IRC-Galleria

miiainen

miiainen

I'm a queen. I got this shit handled.

Selaa blogimerkintöjä

[Ei aihetta]Tiistai 31.01.2006 02:58

I saw you just the other night
I couldn't get you out of my sight
You got me inspired
I felt a desire
Underneath the dancefloor lights

Slowly but surely I found myself thinking
I'm falling in love again

<3


Tuli hempee olo.

En haluu olla enää vasenkätinen! :(Maanantai 30.01.2006 23:23

Tää on niiiin tyhmää. Kaikki on niin vaikeeta. V-loppunaki tapahtu vaikka mitä kivaa, mut en jaksa kirjottaa, ku käsi ja sormet väsyy, ku näpyttelee täysillä. Kirjallisia koulutehtäviäki ois vaikka millä mitalla... Ja mun pitää jatkaa tätä rataa vielä ainaki viikon tai kaks. Pitäis soittaa tallilleki ja peruu seuraavien viikkojen tunnit.

En saa ajaa autoa, en siivota enkä tiskata. Pukeminen on vaikeeta ja sattuu, samoin suihkussa käynti. Ja hiustenpesu nimenomaan. En ois koskaan uskonu, että hampaidenkin peseminen vasemmalla kädellä ois niin hankalaa ja ärsyttävää. Hiusten kuivaaminen ja laittaminenki on suht vaikeeta. Koulussa piti pyytää apua, kun en meinannu saada takkia päälle. Aargh. Oon ihan toistaitonen. Ottaa niin paljon päähän sekin, kun en saa mennä tallille. Tai toki saan, mutten voi tehdä mitään töitä siellä. Pää kyllä hajoo, kun en pääse tallille tai ratsastustunneille pariin viikkoon. Tallilla tapahtuu aina se ajatusten nollaus ja siellä on sellanen stressitön olo. Mitäköhän nyt tapahtuu, kun niitä stressittömiä hetkiä ei tuu vähään aikaan...

Mä ootan vaan lomaa. Ja poikaa. Kauhee ikävä. Kai nää pari viikkoo tässä vierähtää, jos vaikka haaveilen lomasta ja luen kirjoja ja koitan siinä sivussa tehdä vielä koulutehtävätkin pois alta.




I think I need a hug :(




Vois kattoo taas Charlie and the Chocolate Factoryn, siitä tulee parempi mieli.

Jes.Lauantai 28.01.2006 03:00

Äiti sano, että kantoside käteen, eikä saa yhtään käyttää tätä kättä. Pitää alkaa vasuriks.

Perkele.

On muuten hidasta kirjottaa yhdellä kädellä.

Katoin Charlie and the Chocolate Factoryn, se oli ihana. Ihanampi ku muistinkaan <3 Haluun kattoo sen pian uudestaan :> Siitä tuli niin hyvä mieli, se on niin värikäs ja täyteläinen. Yksinkertasesti vaan älyttömän ihana.

Pitäis nukkuuki tän kantositeen kanssa, mitäköhän siitäki tulee...

Tää on niin tätä.Perjantai 27.01.2006 23:50

Koko päivä menny ihan eri tavalla, mitä suunnittelin. En oo ehtiny kattoo ensimmäistäkään koulutehtävää (mikä ehkä toisaalta on hyvä, en olis jaksanu yhtään keskittyä) ja muutenkin kaikki asiat on tapahtunu ihan eri järjestyksessä, mitä ajattelin. Ei sais suunnitella mitään niin tarkasti, ku yleensä suunnittelen. Ei ne suunnitelmat koskaan pidä paikkaansa. Paitsi jos suunnitelma koskee oman kämpän siivoomista ja kaupassa käymistä ja tämmöstä puuhaa. Jos taas suunnittelen kodin ulkopuolella tapahtuvia asioita, ne ei kyllä pysy hanskassa.

No, näin kuitenkin Maijan, kun se tuli käymään Suomessa, on täällä viikonlopun yli. Se oli mukavaa, ehdittiin muutama tunti hengailla päivällä. Se lähti siskon ja muun niiden teatteriryhmän kanssa Mikkeliin johonkin sellaseen kilpailuun tms. missä ne esittää niiden viime kevään näytelmän ja sit siellä on muitaki samantapasia teatteriryhmiä.

Tallillakin oltiin ja pitkästä aikaa lähdettiin heppojen kanssa lenkille. Matka meni suht normaalisti ja melko rauhallisesti lukuunottamatta yhtä kertaa, kun Pipo pelästy jotain miestä jonkun talon pihassa ja sai hetkellisen paniikkikohtauksen. Toisella kertaa se sitten vaan pinkas ylämäessä laukkaan, ihan yhtäkkiä, ei pystyny yhtään ennakoimaan. Hilkka oli mulla tavalliseen tapaan narun päässä ja kulki siellä perässä. Se ei tietenkään salamannopeesti voinu reagoida Pipon liikkeisiin, joten se nyppäs siitä narusta ja samassa hetkessä mulla oliki sit oikee olkapää pois sijoiltaan. Olin just ekalla sätkykerralla sanonu, että yks kaunis kerta mulle vielä käy niin. Hetken olin aika hätääntyny, ku sattu niin saatanasti ja mietin, että miten saan sen takasin paikalleen, ku kärryissä istuttiin enkä varmaan olis kovin kivutta pystyny poiskaan nousemaan. Onneks sit sain nojattua sen verran eteen ja alas ja vähän avitettua vasemmalla kädellä, et meni, ku meniki olkapää paikalleen. Sattuu kyllä edelleen, ku tiettyihin suuntiin liikuttelee, mutta varmaan lihaksetki vähän venähtäny. Enköhän mä tästä elvy. Tosin jää kyllä sunnuntain tallihommat tekemättä :)

Nyt oon sit ikään kuin porukoilla jumissa. Ne taitaa molemma olla Tampereella parhaillaan ja oisin muuten lähteny omin nokkineni kotiin täältä, mutta en saa kaikkia tavaroita ja kissoja raahattua tän kätösen kanssa. Mun pitää siis odottaa niitä, että saan vähän apua. Kai mä täällä saan aikani kulumaan. Voisin tietysti katsoo ton Charlie and the Chocolate Factoryn, jossei täs muuta oo. Ois kyllä hyvä päästä kotiin jo tänään, ku huomenna on kaikkee tekemistä ennen ku se mun ystävä tulee kylään. Mut enköhän mä haldaa, vaik siirtysin kotiin vasta huomennaki.

Nyt on kaikesta huolimatta kovin hyvä mieli, koska maailman ihanin poika lähetti viestin tänään ja tulin siitä niin hirmusen onnelliseks. Kyllä tää tästä taas. Emmä nyt pysty enempää ajattelee.

Turhautuminen osa 9376287482745166176110Perjantai 27.01.2006 02:13

Joo. Ei.

Ratsastustunti ei sujunu taaskaan kovin hyvin, vaikkakin huomattavasti paremmin mitä viime torstaina. Lisäks on liian paljon koulutehtäviä. On myös kiirettä. Yhyy!

Oon laskenu tyyliin minuutteja lomaan, jos vaik silloin olis mahdollisuus nähdä se ihanuus. Mut en kyllä tiedä onko se sopiva ajankohta tai onko toinen osapuoli ihan yhtä innoissaan asiasta, ku minä. Emmä taas tiedä mistään mitään! Oon ihan vammanen. Ärsyttää tämmönen ailahtelevaisuus, mut ei voi auttaa, sori pulut. Ja tässä on ollu niin paljon kaikkee muutaki touhuumista, et oon aatellu tän olotilan tästä välillä rauhottuvan, mut aika heikolta näyttää. En enää oikein tiedä mitä tekisin.

Lauantaina on onneks vähän erilaista ohjelmaa, ku tulee yks kaveri kylään. Ei olla hetkeen nähtykään, niin kiva vähän istuu yhessä iltaa. Tiedä sit, mihin sitä taas joutuu illalla. Ja saattaa tipaton tammikuuki loppua paria päivää aikasemmin, ku olin suunnitellu. Toisaalta, oon ihan kunnialla tästä "selvinny", niin väliäkö sillä. Muut päivät tässä taitaaki sit mennä koulujuttuja pakertaessa, joten pitää ottaa ilo irti lauantaista. Mun puolesta sais oikeesti kyllä olla jo loma, ihan ilman sen kummempia taka-ajatuksia. Oon ihan väsyny tähän koulutouhuun, kun on tuhat ja yks asiaa, mitä pitää tehdä ja yhtä monta palautettavaa tehtävää. Pää halkee.

Ostin heti keskiviikkona Charlie and the Chocolate Factorynkin, kun se tuli kauppoihin. Nyt kiukuttelen sitä, että missä vitun välissä ehdin senkin muka katsoa. Huomennakin semmonen rumba, että hyvä, jos ehtii hengittää. Pitää tehdä projektia, äikän tehtävää, käydä tallilla, kuskata siskoa, käydä kaupassa, kotiutua porukoilta, siistiä vähän kämppää, käydä tupareilla/synttäreillä ja hyvällä tuurilla vielä ulkoiluttaa kissojaki. Mua ei oo luotu tuollaseen! Puoletki tosta olis ihan riittävästi, varsinkin, kun noita koulujuttuja ei saa kummittelemasta, vaikka niitä tekiskin pois alta. Toi projekti ainakin on sellanen, mitä tarvii jatkuvasti tehdä ja nyt mulle lankes tehtäväks aika isojakin juttuja. Tokihan se on projektin henki, mutta ihan, ku tässä ei olis muuta tekemistä sen lisäks.

Nyt mulla on harvinaisen hermostunu olo. Melkein pahaa tekee. Enkä tiedä, että johtuuko se koulustressistä vai mun ihquilupanikoinnista vai molemmista vai mistä. Ärsyttää suunnattomasti, kun ei oo tilanne hanskassa. Yleensä tiedän mitä teen ja miten olen, mutta nyt on kaikki sekasin. Harmittaa. Enkä haluais edes valittaa, mut saatana. On se nyt vaan valitettava, kun kerran siltä sattuu tuntumaan. Tää on niin väärin! Tai emmä silti tiedä. Pitäiskö mun vaan jauhaa kavereille koko ajan? Kai nekin joskus silti kyllästyy. Äiti ei oo oikeen jaksanu kuunnella, vaik oon vaivihkaa sille aina jotain koittanu selittää. Siskolla taas on omiakin juttuja, niin en oo vaivannu. Ja meillä on yleensä muuta puhuttavaa keskenämme. Välillä tekis kyllä mieli paukuttaa päätä tiiliseinään, on niin sellanen olo, ettei yhtään tiedä mistään mitään ja et on ihan hukassa. Nytkin sitkeesti vaan vahtaan tota puhelinta, vaik lähetin viestin yli kaks tuntia sitten, eikä vastausta oo kuulunu, MIKÄ ON SINÄNSÄ IHAN LUONNOLLISTA TÄHÄN AIKAAN VUOROKAUDESTA. Mut ei, ku ei voi lakata vahtimasta. Ei se siitä parane, vaik valvosin koko yön ja kattelisin tota luuria. En vaan osaa muutakaan tehdä. Ain't it funny.

Nyt oikee juttutuokio jonkun kans saattais helpottaa. Mut kellonaika ei oo kyllä paras mahdollinen. Mitä ilmeisimmin juurikin sen takia kirjotan tänne. Haha, Destiny's Child - Survivor. Sehän mä oon.

Oonpa tosiaan säälittävä.

Yyh.Keskiviikko 25.01.2006 03:32

Teinpä ahkerasti koulutehtäviä illalla. Sain enemmän valmiiks mitä ajattelin, mut vähemmän, mitä oisin halunnu. Harjotukset siis jatkuu huomenna.

Sain ihanan tekstarin tänään. Parasta <3 Kun tossa aiemmin kerroin, että välillä tulee sellanen tosi tyhmä "voi perkele" -olo, niin täytyy kyllä sanoa, että samalla tavoin välillä tulee hyvänlaatunen "voi perkele" -olo. Niinku tänään. Odottamattomalla hetkellä puhelin piippaa ja yhtäkkiä on melkein maailman paras olo ja hyvä mieli. Toisaalta vaikee tyytyä, ku tietää, että vois olla vieläkin parempi.

Nyt meen lukemaan hetkeks vielä Hobittia ja alan sit nukkumaan, ku väsy iskee. Päätä jotenkin särkee hassusti, mut ehkä se johtuu vaan tästä koneella istumisesta ja liiasta ajattelusta. Niin sen täytyy olla.

Heräsin.Tiistai 24.01.2006 13:47

Koulu alkaa kahdelta. Jotenkin tylsää. Väsyttäis vieläkin, mutta en kyllä taida enää nukkua, muuten mene koko aamupäivä ohi.

Oltiin eilen mummolassa käymässä. Mummo oli niin yllättyny meidän sinne menosta, että se ei yhtään ehtiny selittää sen tunnin aikana, et mitä kaikkea vaivaa sillä on. Se oli vaan tosi hyvällä tuulella. Samoin tuffakin. Se oli kovin innostunu siitä, kun äiti puhu, että ne on isän kanssa katsonu keskustasta yhtä asuntoa ja että siihen ne jopa saattais muuttaakin. Tuffa oli ihana, kun se sano, että jos ne asuis ees vähän lähempänä, niin hän kävis useemmin kylässä :) Se on kova pyöräilemään, mutta ei kai sitä enää 80-vuotiaana reilun 10km pyörämatka ihan tosta vaan taitukaan. Ois kuitenkin kiva pyöräillä, kunhan ei tarvis ajaa niin pitkälle. Oon myös koittanu kannustaa isää ja äitiä sen asunnon suhteen. Se vaikuttaa kivalta, vaikka sitä ilmeisesti tarvis aika paljon remontoida. Senkin takia, että siitä kuulemma pitää saada avarampi. Taitaa siellä muutenkin vähän paikat silti repsottaa. Mutta olis hienoa, jos porukat muuttais keskustaan. Kummatkin pääsis kävellen töihin ja kaikki olis lähellä. Se olis hyvä.

Etenin eilen Hobitin lukemisessa kunnon harppauksen. Turhautumisen välttämiseks luin jokasen hiljasen ja tylsän hetken ja pääsin varmaan 70-80 sivua eteenpäin. Oon nyt vähän vajaassa puolessa välissä. Olin kyllä tyystin unohtanu monta juttua sen jälkeen, kun oon tota ekan kerran lukenu. Ja se luku jäi keskenkin. En muista pääsinkö edes paljoa yli puolen välin. Nyt kuitenkin oon siinä kohdassa, kun Gandalf jättää Bilbon ja kääpiöt ja ne joutuu yksin kulkemaan Synkmetsän läpi. Seuraavan luvun nimi on "Hämähäkkejä", ei voi tietää hyvää.

Mummo muuten anto mulle ja siskolle kotiin tuotavaks varmaan viidet Aarikan puuhelmet, ku "emmää niitä enää käytä" ja anto se pari muutaki kaulakorua mukaan. Lopuks se vielä sano, että meidän täytyy joskus sitten taas mennä penkomaan sen laatikoita, et kyl sillä vielä siellä on kaikenlaista.

Nyt päästään valitusosioon. OON NIIN TURHAUTUNU JA SURKEE! Ei kai sitä kukaan huomaa, kun en jaksa ääneen kitistä, mut tää on ihan kamalaa. Se ihana poika asuu niin kaukana (senhän te jo tiedätte) ja mulla on hetkittäin tosi suuria vaikeuksia kestää se asia. Sen takia, että mä en tiedä millon voidaan toisiamme nähdä. Eihän siitä nyt kovasti olla edes puhuttu, mutta kuitenkin. Sekin vaivaa, itse asiassa. Mut en mä ainakaan liikaa halua tyrkyttää, tiedän, että jos mulle tyrkytettäis niin menis hermot välittömästi. Hiihtolomaan on vielä nelisen viikkoa, seki tuntuu pitkältä ajalta. Oon vähän haaveillu, että jos hiihtolomalla pääsisin matkustamaan. Tietysti pitäis keskustella enemmän asiasta, mutta jotenkin jää sellanen tyrkyttäjäolo sit päälle... jo ennen ku ehdin edes kysymään mitään. Sit on tosi tympeetä, kun tekis mieli kirjotella viestejä ja saada niitä koko ajan. Hulluu se nyt on, tehdä kauhee puhelinlasku. Oon kyllä tehny jo, mutta ei sitä suurentaa enää tarvis. Silti tuntuu siltä, et pitäs jotain lähettää. Parin päivän välein vähintään tulee yleensä kirjotettua jotain, kun ei enää pysty hillitsemään itseään. Ahdistavaa. Oon koittanu kaikenlaista puuhaa keksiä, että ajatukset joskus pysyis jossain muussa, mut se on kyllä äärimmäisen hankalaa. Kesken kaiken muiden puuhien yleensä havahtuu sellaseen "ei perkele" -tunteeseen. Kai tää vaan on tätä. Ei sais valittaa, ku kuitenkin pohjimmiltaan tuntuu liiankin hyvältä ja onnelliselta. En vaan osaa suhteuttaa tätä kaikkea. Yritän pitää itseni kasassa.

Oon istunu tässä varmaan puol tuntia ja kirjottanu näitä. On ihan sellanen muumio-olo. Tai ei... semmonen tahmee ja pysähtyny olo. Kuulostaa kyllä aika paljon muumiolta. Mun pitäis ryhdistäytyä. Syödä aamupalaa, pukea ja vaikka leikkiä kissojen kanssa. Illan saan viettää äidin kans kahdestaan, se saattaa olla mukavaa tai sitten ei.

Äh, emmä tajuu mitä mä tässä enää istun ja nyhjään. Meen mieluummin turhautumaan sit jonnekin muualle, jos tässä nyt kerran pitää turhautua.

Hmmmph.Sunnuntai 22.01.2006 16:10

Tuhat ja yks asiaa tänään tehtävänä. Pitää mennä tallille, sitten naapurin tytön synttäreille ja äiti vielä soitti ja pyysi Harmaalinnaan ens viikoks. Oon koittanu vähän pakata ja kaikenlaista, mut ei kyl kaikki koneet käy vielä ihan täysillä. Meni eilen sen verran myöhään.

Sain laittautuu taas. Oli uudet paidat ja korut päällä, se oli kivaa. Punertava teema! Ensin me suunnattiin Huntersiin, join kaakaoo, koska ulkona oli niin kylmä. Sitte loppuilta kulu Vaakunassa taas tanssimassa. Me lähdettiin kyllä jo kolmen kieppeillä kotiin ja säästyttiin silti kamalalta puol neljän narikkaruuhkalta. Kuskasin kaks luokkakaveia kotiin ja sen jälkeen vein vielä Hannan.

Luin yöllä vielä kirjaaki, viiden aikaan alko vasta tosiaan väsyttää. Ja aamupäivällä en meinannu millään päästä sängystä ylös. Tekstiviesti kyllä herätti joskus yhdentoista maissa. Saatiin vaan toimintaohjeita hevosten hoitoon. Tietysti ois ollu kivempi herätä johonkin ihanaan hempeilytekstiviestiin, mut... emmä jaksa valittaa :>

Nyt Aloha Havaiji loppuun ja sit pukemaan ja tallia kohti.

[Ei aihetta]Lauantai 21.01.2006 20:25

Tulinpa ny ajatelleeks.

Mun tipaton tammikuu on sujunu aika mainiosti. Mulle tipaton kyllä tarkottaa lähinnä sitä, että ei olla humalassa, edes vähää. Viime lauantaina menin ja join yhden lonkeron baarissa. Ei mulla kyllä silti mitään erityistä hinkua oo juodakaan, enkä yleensä juo, ku kerran tai kaks kuussa ja nekin kerrat yleisesti ottaen silleen siististi. Kesällä oli niin kova biletysvaihde päällä, et nyt on ollu aika vetelää toimintaa välillä :) Tosin synttärit ja pikkujoulut ja semmoset oikeen erikseen järkätyt kekkerit on ollu asia erikseen.

Joku kuuntelee yläkerrassa: Linkin Park - Numb.

Mulla on hyvä kuulo!

Siivouspäivä.Lauantai 21.01.2006 20:08

Imuroitu, pölyt pyyhitty, vessa pesty, lakanat vaihdettu ja kolmas koneellinen pyykkiä pesussa. Vielä olis lisää lakanoita pyykkikorissa, mut taidan pestä lisää vasta huomenna, en jaksa enää kuunnella tota pesukoneen ääntä. Mietin kyllä, et josko jaksais kuitenki tiskata, ku näyttää kaikki mahdolliset kipot ja kattilat lojuvan tossa tiskialtaassa vaikka just muutama päivä sitte kaikki tiskasin. En tajuu miten oon ne taas jo sotkenu.

Nyt on kyllä sellanen olo, etten tiedä mitä tekisin. Telkkarin katselu ei huvita, koneella istuminen ei huvita. Toisaalta ois kiva lähtee jonnekin, mut ei mua huvita kuitenkaan lähtee mihinkään, siitä huolimatta, että ostin kivoja vaatteitaki eilen. Ne on edelleen nätisti muovipusseissaan ja roikkuu tossa tuolinkarmilla. kai niitä vois ees ajankuluks ihailla. Nii ja äiti oli eilen ostanu mulle uuden laukun. Vähän tollasen isomman ja sporttisemman näkösen, sinne mahtuu just sopivasti koulukansio ja kirjoja ja vähän muutaki. Se on musta ja siinä on vähän tommosta hopeeta ja kimaltavaa, äiti on sisäistäny, et musta on tullu kiiltävien juttujen ystävä :) Tuo on kyllä kiva. Se oli kyllä ostanu mulle sitte toisen samanlaisen Teema-kulhonki, ku se oli joululahjakski ostanu. Se halus, että sille ekalle ois pari.

Ihan tyhmä toi lumiukkoleffa, joka tulee just kolmoselta.

Kissatkin nukkuu. Kerranki tosta pienemmästä ei oo riesaa. Se on ollu ihan tyhmä viime päivinä. Se protestoi, koska ostin noille uutta ja erilaista kissanhiekkaa. Meni hermot siihen vanhaan, ku se kulkeutu noiden tassuissa aina ihan joka puolelle. Nyt ostin sellasta puupohjasta, jota äiti on Harmaalinnaanki muutamii kertoja ostanu ja hyväks havainnu. No, jostain syystä Pompe ei vaan suostu menemään tonne laatikkoon, vaikka se Harmaalinnassa on samaan hiekkaan tehny asiansa ihan sujuvasti. Täällä se tekee ne kaikkialle, mihin ei sais. Tänäänkin jynssäsin vaatehuoneen lattiaa kuudelta aamulla, ku se oli käyny siellä pissalla. Ja ilmeisesti useempaan otteeseen. Että mua otti päähän. Oon kyllä ollu ihan haukansilmänä tänään ja koittanu vahtia, ettei tapahdu vahinkoja. Oon koittanu sitä viedä välillä laatikollekin, mutta ei se suostu millään menemään sinne. Tarvis kyllä joku ratkasu tähän keksiä, jossei kohta tilanne muutu.

Tais pesukone pysätä vihdoin ja viimein. Ripustan lakanat ja sen jälkeen taidan lukee kirjaa, kun en keksiny mitään parempaa. Ilta on vielä nuori!




Mulla on ihan hirmunen ikävä mun MacGyveria. Haluisin pakata tavarat ja matkustaa toiselle puolelle Suomea, ois niin parasta vaan olla yhdessä. Voitais tehdä kaikenlaista, kun olis vaan enemmän aikaa olla yhdessä. Ehkä se hetki kohta tulee <3