IRC-Galleria

Hieno aamu. Tein lumitöitä, ja se @!#$ nuoskalumi tarttui koko ajan kiinni lumikolaan. Ei mitenkään erityisesti helpottanut urakkaa. Auton ovi oli jäätynyt aika tiukasti kiinni ja lukkokin oli viittä vaille jäässä. Roskiksen kansikaan ei ihan tuosta vaan auennut, koska se oli jäässä. RRRRRRRRRRRRR!

Sitte eilen ilmaisin olevani iloinen siitä, että P tulee tänään kotiin, että yks yö enää. Ja mitä ihmiset siihen vastaa?

a) "Sä et oo vaan oppinut arvostamaan tyhjää ja hiljaista taloa."
b) "Sun ja P:n pitää hankkia paljon lapsia, ettei tarvii moneen vuoteen olla koskaan yksin kotona."

Anteeksi mitä? Saanko kysyä miten toi helpottaa sitä asiaa, että kaipaan P:tä aina, kun se on poissa? Sen seuraa mä kaipaan, en lasten, ja vaikka meillä olis 15 lasta, olisin silti ilman sitä kotona, kun se on reissussa! Pehmeneekö äiti-ihmisten pää jotenkin ihan totaalisesti, kun se lapsi tulee maailmaan? Mua ärsytti niin paljon. En mä nyt hyvänen aika sen takia ala lapsia tehtailemaan, etten joutuis olemaan yksin kotona. Enhän mä siellä nytkään _yksin_ ole, on kissat ja koira, joista on kyllä seuraa, mut P:n kanssa mä haluaisin olla, enkä tykkää nukkua yksin isossa sängyssä. En viihdy yksin kotona, ainakaan näin pimeään vuodenaikaan.

Eikä sit sillä, ettenkö haluaisi niitä lapsia. Ehdottomasti haluan. Mutta EN sen takia, ettei tarvis olla yksin kotona :D