IRC-Galleria

Mä luulin, et Nepun ristiäiset meni mun eläinteninhoajamummon osalta kovinkin mukavasti. Mut ei vissiin. Soitin sille tänään ja kutsuin sen sekä tuffan 1-vuotissynttäreille. Mummu tuumas aika ykskantaan, että ei kyl tiedä "voiko tulla ollenkaan kun ei kestä sitä koiraa". En jaksanu siihen sitte mitään muuta sanoa kuin että tekee niinku parhaaks näkee. Eiku jännittään kuinka käy.

Kissalapsi on taas kipeenä, reppana. Eilen huomasin, et se pitää valkosta korvaansa ihan kenollaan. Se selkeesti tuntu ikävältä ja olikin sit ihan ruvella, kun sitä tarkemmin tutkin. En arvannu tehdä sille oikein mitään, mut heti tänään aamulla sit soitin eläinlääkärille ja kysyin, mitä pitäis tehdä. Oireiden perusteella pyydettiin näytille ja saatiinki aika heti tälle iltapäivälle. Sinne me Nepun kans sit vietiin kissalapsi, lääkärisedän tutkittavaks.

Allergisen ihottuman oireita taas (melko koviakin, tullu ihan yhtäkkiä) ja toinen korva ihan turvoksissa ja tulehtunut, varpaanvälejäki oli hangattu. Lääkäri pisti pitkävaikutteisen antibioottipiikin ja kortisonia ja käski kahden viikon pääst kontrolliin, jos vielä oireilee. Korva oli kuulemma ns. verikorva, eli sinne sisälle on joku verisuoni purkautunu ja se saattaa jopa puhjeta, kun oli niin tulehtunu. Onneks on se antibiootti nyt, niin tilanteen pitäs rauhottuu ja pysyy aisois. Se oli 15min ja 70€, kiitos ja hei. Mut kyl se eläinlääkäri on silti iha huipputyyppi!

Lavvantaina on Nepun 1-vuotisvalokuvaus. Ens viikol pitää tapiseerata ihan hulluna. Ja leipoo! Ja vähän askarrella, koska Nepun huoneeseen pitää saada seinäkoriste!

---

Synnyin vuosi sitten - kauan kauan sitten!
Maitohetkiä satamäärin,
aina meni jotain väärin,
kaiken nurinkurin käänsin
ja itkuakin väänsin.
Mutt' tuskin nuhteita mä sain
vaan suukkoja kiloittain.

Hassut temput, hullut temput
monenlaiset kenkuttelut
toistuu päivittäin
ja hyväilyt ja hellittelyt,
koko suvun lellittelyt
kun huusin äkeissäin.

Isi, äiti yötä monta
valvoi vallan unetonta:
hammaskivut, vatsanpurut,
- oi monet huolet, surut!
Vaan kävelen ja kompastelen
hieman horjun, huojahtelen
sanojakin tavoittelen
ja pian kerron sen:
en enää vauva ole, EN!