IRC-Galleria

Ei tässä sit oikeen muuta. Emmä tiiä.

On kyl maailman surkein olo pitkään aikaan. Kuuntelin tos Mewii eka ihan mukavasti fiilistellen ja sit yhtäkkiä tää meni tähän. En yhtään tajua. Varmaan parempi mennä nukkumaan tai muuten tilanne vahingossa riistäytyy käsistä. Luulisin, että aamulla tää tyttö on taas suht kasassa. Toivottavasti ainakin. Jos ei, tarvii sit koulussa etsii joku uhri, jolle voi alkaa avautumaan... ehkä.

Harmittaa sikana kaiken muun mahdollisen lisäks sekin, et missaan siskon penkkariajelut jonkun tyhmän ruotsin sanakokeen takia. En ikinä anna Tytille anteeks, et se laitto sen sanakokeen just väärälle päivälle.



Tehkää nyt jotain!!!!! En oo normaalisti tällanen ja tää on oikeesti ihan tyhmää.


:(

Ainoa vika siinä elokuvassa oli surullinen loppu. En tykkää sellasista. Mut siitäkin huolimatta se oli kyllä aivan ihana elokuva. Lämminhenkinen ja lempee. Ja surullinen. Hitsi. Se teki ainakin muhun tosi suuren vaikutuksen. Unohdin jopa syödä mun popcorneja jossain vaiheessa, kun olin niin keskittyny siihen elokuvaan.

Takana hihittävät tytöt kyllä uhkas pilata tunnelman. Eikä se hihitys edes riittäny, vaan piti kuiskutella kavereille vähän väliä. Onneks ne sentään jossain kohtaa hiljeni, ettei ne sotkenu koko leffaa. OH BLOODY HELL!!!!!! OSATAAN KÄYTTÄYTYÄ ELOKUVISSA AAARGH!!!!!

"Tshihihi onks tää joku homoelokuva!!?!+??!+?!+1" ja "Ihihi kattokaa toi on alasti!!!!11"

Eikä se oikeesti ees ollu mikään härski elokuva. Ihan siisti minusta. Ei hihityttäny. Mut kai niis miehis sit oli jotain hauskaa. En tiiä, mut kyl Jake Gyllenhaal on niiiiiiiin h0t. Ei sillä, et Heath Ledger ei olis, mut kyl Jake on niinku eniten h0t. Oikeesti. To-si HOT. Varsinki niis cowboy-kuteissa. Huh.

Nyt meinaan kyllä vaan fiilistellä loppuillan. Huomenna ehtii sit opiskella taas ruotsia. Nyt ei kyl pysty ees keskittymään mihinkään.

Ai niin.


HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ, RAKKAAT YSTÄVÄT!


"Elämäs on taistelun arvoinen,
oi rakas veljeni muistathan sen.
Jokainen polku ja jokainen tie kivinen olkoon,
mutta eteenpäin vie.
Joo, se on taistelun arvoinen,
oi rakas siskoni muistathan sen.
Jokainen hetki on lahja, olipa kansi tai pohja,
nyt sun on oltava vahva.

Seisot äärellä jyrkänteen,
älä eteenpäin astu, ota järki käteen.
Mikä eteen, kun juttus ei toiminutkaan?
Ainakaan et saa käydä luovuttamaan.
Luova tauko on paikallaan,
kautta meditaation saavutetaan
näkemys uusi uuteen toimintasuunnitelmaan.
Se vain odottaa toteutumistaan."

<3

Mun käsi on ihan kuuma. Itse asiassa ihan sairaan kuuma. Inhottava tunne, mut ei kai sille mitään voi. Äiti ainakin sano, että ihan normaali reaktio, vaikka senkin mielestä tää tuntu erityisen kuumalta. Ei auta muu, ku ottaa taas Buranaa ennen nukkumaan menoa. Tarvii kuulemma ottaa, vaikkei edes särkis, ku sen pitäs laskee turvotusta. Nyt kyllä taas vähän särkeeki, ku oon aamulla viimeks lääkkeen ottanu.

Ääh. En tiiä, oon turhautunu. Tietokonekin on edelleen huollossa, pitäis käydä hätyyttämässä niitä setiä, ei niiden hommasta muuten mitään valmista tuu. Ja haluisin kotiinkin taas vaihteeks mennä, kun oon täällä porukoilla ollu kohta kaks viikkoa. Siellä taas ei oo mitään tekoa ilman konetta.

Polvea sattuu jostain syystä. Se alko äsken yhtäkkiä sattua. Outo. Ehkäpä se menee ohi. Sais tää paska olo ylipäätään mennä ohi. Jäin mietiskelee etätykkäämisen vaikeuttaki tos illalla. Näyttää olevan vaikeeta vähän puolin ja toisin. Mut tulin kuitenkin siihen tulokseen, et mieluummin etätykkään, ku olen kokonaan tykkäämättä. Ei voi heittää tällasta juttua hukkaan. Tiedän, et katuisin myöhemmin, jos antaisin olla. Enkä kyllä edes halua antaa olla. Ei oo kertaakaan tullu edes mieleen, muuten, ku sellasena ns. naurettavan tyhmänä vaihtoehtona. Luotan nyt siihen, että tää jokseenkin masentunu olotila johtuu ainaki suuremmaks osaks tästä loukkaantumisesta ja koulustressistä. Kohta alkaa loma, torstaihin asti pitäis vielä tsempata. Luultavasti lomallaki joutuu kouluhommia tekemään, mutta loma on silti loma. Toivottavasti tulis hyvä loma. Unelmaloma. Sellanen, jota oon pienessä mielessäni täs miettiny. Tai edes jotain siihen suuntaan.

Nyt saattais olla hyvä hetki mennä nukkumaan. Aamulla on vaihteeks äidinkieltä, joten pitää mennä kouluun jo 8:30. Väsyttää varmaan ihan riittävästi aamulla. Jäi muuten yritysesittely tehtäväks huomenna, ei sopis sitte unohtaa sitä.

Kädessä on melkein kyynärpäästä ranteeseen ulottuva mustelma. Se on komee. Ja edelleen käsi on turvonnu aika paljon. Nyt se turvotus on vaan levinny koko käteen, eikä oo enää tos kyynärpään kohdalla. Vasemmassa reidessä on myös ihan kunnon kokonen mustelma. Samoin rintakehässä. Leuka on saanu kans tällin. Ja suihkussa tulin siihen tulokseen, et ilmeisesti otsassakin on kuhmu. Mainiota. Vasen keskisormi on kans epäkunnossa, joku hermojuttu puristuksissa varmaan ton turvotuksen takia.

Voisin vaikka masentua. Joka paikkaa kolottaa. Just toi oikee käsi parani ja heti meni toinen. En mä tiedä. Voi saatana. Kelasin eilen koko tapahtumaa ja tajusin miten pahasti olis voinu käydä. Ois voinu tulla jotain sisäsii verenvuotoja tai luita murtua. Kaiken lisäks olin tallilla yk-sin. Ja just tolla ainoolla kerralla mulla sattu olemaan puhelinkin autossa, koska oli päällä sellanen takki, jossa ei oo vetskarillisia taskuja. Jos ois oikeen pahasti käyny, niin sille tielle oisin varmaan jääny. Ei kukaan ois mua osannu odottaa kotiin tiettyyn aikaan tai mitään. Enkä ois päässy kenellekään edes soittamaan. Kammottavaa. Onneks selvisin lihasruhjeilla ja mustelmilla. Iski siinä sellanen paniikki kyllä, että itkin varmaan puol tuntia putkeen yksin siellä, kun odotin, että mua tullaan hakemaan. Käteen sattu jumalattomasti, se oli ihan hirveen näkönen, enkä tienny mikä siinä oli. Ja ilmatkin siinä hötäkässä tuli niin voimalla pihalle, että haukoin henkeä siinä maassa pitkän tovin ennen ku sit alko helpottaa. Se oli tosi pelottavaa, koska se tilanne kesti niin kauan. Luulin, et jotain on oikeesti menny silleen rikki, että en saa kunnolla henkeä. Ja hevonenki siinä karkas ja tuli huoli siitäkin, et mitä mä sen kanssa sit teen ja miten saan sen kiinni. Se oli ehkä inhottavin tilanne tähän astisen elämäni aikana. En halua kokea uudestaan.

En menny tänään edes kouluun. Ajattelin, et on parempi ottaa rauhassa kotona. Huomenna vois skarpata. Oon syöny vaan Burana kuussatasia ja lojunu joka puolella. Nukuin yön huonosti, ku en uskaltanu kauheesti kääntyillä. Rintakehässä sellanen olo, et ois lujaa kaatunu mahalleen ja mahallaan olo ei tuntunu kovin kaksiselta. Oon sit selällään köllötelly kaks päivää ja se alkaa nyt kans tuntua jo melko ikävältä. Ehkä parempi mennä kouluun, niin tulee enemmän edes istuttua. Saan pelästytettyä pojatki tällä kädessä olevalla mustelmalla.

Emmä tiä. Ei mua vaan huvita. On niin kova ikävä sitä poikaakin. Ens viikolla ois mahdollisuus ehkä nähdä, mutta en mä tiedä vielä onnistuuko se ja jos onnistuu, niin mitä tapahtuu. Tää on vaikeeta muutenkin, olla niin kaukana. Ja nyt harmittaa kaikki kaks kertaa enemmän, kun on muutenki kurja olo. Sellanen fiilis, että monen tunnin mittanen hali ei olis pahitteeks. Mutta se, jota haluaisin eniten halia, on kaukana.

Meenpä tästä synkistelemästä. Pitää vähän ryhdistäytyä.

Ei kantsis jäädä hevosen ja oven väliin. Se sattuu. Emmä sil silti mitää voinu, hevone vaa meni ja mä loukkasin itteni - taas. Vasen käsi on nyt niinku limppu tost kyynärvarrest ja sattuu saatanasti. Kävin ensiavus ja röntgenis. Luut oli onneks ehjät. Lihasvamma vaa. Pitää kuulemma vaa syödä särkylääkettä ja liikuttaa tätä niin paljon ku mahdollista, ei vaan tunnu kovin häävilt. Ihan ku olis joku puukäsi. Kaikkee mul aina sattuu. Pitää ehkä harkita noiden tallihommien jättämistä ennen ku lähtee henki. Harmillista sinänsä. Mut Hilkka nyt vaan näköjään on vaarallinen, ei siitä pääse mihinkää.

Nyt oon vaan helvetin väsyny. Menin neljän maissa nukkumaa, ku pääsin baarista kotiin ja lähdin kahdeksan jäljestä tallille. Sieltä sit äidin kans suoraan keskussairaalaan ensiapuun. Onneks siel oli hiljasta, meni vaan vajaa tunti siin koko rumbassa, ku kävin röntgenissä ja lääkärisedällä.

Taidan mennä sohvalle köllöttelee, vois vaik nukkua kans.

Oon kyl välillä tosi epänaisellinen. Tänään menin puol yhdeksäks kouluun. Oli tarkotus lähteä varttia vaille kahdeksan, kun lupasin viedä äidinkin töihin ja piti samalla hakee yks kansio kotoa mukaan. No, mä sit nousin ylös joskus varttia yli seitsemän. Ja olin ihan ajoissa valmis. Tosin en käyny kyllä suihkussa, mut se olis tehny n. 10 lisäminuuttia mun aamutoimiin. Välillä on vaikee tajuta miten oon niin nopee. Ei silti, en valita, hyvä vaan. En oo koskaan jaksanu aamusin näpertää mitään ylimäärästä. Kunhan saa hiukset jotenkin ojennukseen ja siedettävän näköset vaatteet päälle, niin on hyvä. En koskaan meikkaa aamusin. Enkä ylipäätään silleen "normaalisti". Ainoastaan vaan, jos viikonloppuna tulee johonkin lähdettyä, niin vähän laittaudun.

Oli jotenki kovin... hmm... laimea koulupäivä. Aamulla yrityksen tietojenkäsittelyjärjestelmien tunnit meni alleviivatessa ja muistiinpanoja tehdessä (se piti hyvin hereillä). Käyttöliittymien tunti oli mielenkiintonen, kuten aina tähän mennessä, mutta silti oli jotenkin nuivaa. Yrityksen liiketoimintaprosessien tunnilla oli seitsemän ihmistä paikalla, jes. Sielläkin tulin vaan kirjottaneeks ahkerasti muistiinpanoja, ettei ala väsyttää. En tiiä. Välillä tuntuu, et koulussa on oikeinkin mukavaa, vaikka aineet olis vähän tyhmiä jne. Mut tänään oli kummallisen tylsä päivä.

Hain äidin töistä. Mentiin kaupunkiin, kun se halus palauttaa j.c.:hen yhdet (129 euron!) farkut. Ei se löytäny mitään sopivaa tilalle sieltä, joten mentiin Vero Modaan tutkimaan tilannetta. Päädyttiin ostamaan farkkujen palautusrahoilla mulle farkut, paita ja vyö ja äidille uudet housut. Ihan kannattava vaihto. Saatiin niin monta vaatekappaletta ja 129 eurosta jäi vielä 4,20 euroo jäljelle! Kyl me hanskataan tää shoppailu. Nyt vaan kovasti toivon, että noi farkut ei löysty sellaseks, että ne ei pysy jalassa. Otin kyl ihan sellaset kireet, että niissä on vähän löystymisen varaakin. Jea. Hyviä bileitä odotellessa... (haluun siis vaan pukeutuu uusiin vaatteisiin)

Ois myös lomitushommaa tallilla torstai-illasta sunnuntai-iltaan. Rahaa tiedossa, hienoa! Toivottavasti käsi kestää jo vähän enemmän noita tallihommia, koska mun pitää ainakin lauantaina mennä yksin karsinat siivoomaan, kun Hanna menee Ässien peliin. Enhän mä kaikkia hommia silti joudu tekemään, ku Hannan kans vähän sumplitaan, et kumpi menee millonkin, ettei molempien tarvii sinne mennä kolmea kertaa päivässä.

No joo. Loppuviikko on torstaiaamupäivää lukuunottamatta vapaa huomisen jälkeen. Vois yrittää ahkeroida koulujuttuja. Lomakin lähestyy, lasken päiviä <3 Ens viikolla oon sit jo ihan hysteerinen, että sillon täällä saattaa olla aika villiä luettavaa luvassa.

Joo, tykkään <3

Lähdin tänään Ypäjän Hevosopiston avoimien ovien päiville yhdeksältä aamulla kaverin kanssa. Oltiin hiukan ennen yhtätoista perillä ja puol kolmen jälkeen päätettiin lähtee Hesen kautta kotiin. Ei jaksettu ihan kaikkia paikkoja kiertää, kun viime vuonna kuitenkin käytiin joka ikisessä paikassa mihin vaan pääsi. Nyt oli sen verran kylmäkin, että kauempana sijaitsevat kohteet jäi katsastamatta. Mut eipä siellä mitään niin "tärkeetä" ois ollutkaan, hevoset itsessään ja kengityspaja ja klinikka kiinnosti taas eniten. Yheltätoista alkanu esitys oli ihan ok, vaikka mielestäni viime vuonna se oli kyllä huomattavasti parempi. Jotenkin vaikutti keskeneräisiltä ne ohjelmanumerot, ainakin osittain. Ja tuntu, että ei niissä ollu niin paljoa katsottavaa, mitä viime vuoden jutuissa. Olin kuitenkin tyytyväinen, että tuli lähdettyä, oli mukava viettää vähän erilainen päivä. Joskin sen jälkeen kyllä väsytti ihan kamalasti ja toisaalta - taas kerran - harmitti, etten aikanani hakenu sinne kouluun. Mikäs tässä silti sitä estää, kai sinne myöhemminkin hakea voi, jos tuntuu, että siitä asiasta ei pääse yli eikä ympäri.

Sain kuudelta illalla kutsun luokkakaverin kuudelta alkaviin tupareihin. Miehet! En kuitenkaan sitten luvannu lähteä, koska olin sillä hetkellä ihan niin väsyny, ku vaan voi olla. Harmittikin, kun heräsin siihen kutsutekstiviestiin, olin just hetken ennen sen saapumista torkahtanu. Sen jälkeen en enää saanu siitä hyvästä olosta kiinni, joten makoilin hiljaa hetken ja soitin sitten mun ihqbeibelle <3 :> Hyvä tovi juteltiin kaikenlaista, on niin mukava vaan kuunnella toisen ääntä, kun se siellä toisessa päässä selittää asiaansa. Ja onhan ne asiatkin kiinnostavia, tietenkin. Tosi hyvä olo nyt, kun on soiteltu tässä ihan muutaman päivän sisään pari kertaa. Lomakin lähestyy hurrrjaa vauhtia, iih <3

Istuin äsken (kyllä, meidän perheessä on kummalliset aikataulut) siskon ja sen poikaystävän kanssa tuolla keittiössä syömässä laskiaispullia. Meillä otetaan aina varaslähtö laskiaiseen, koska ne täytetyt pullat on niin hyviä. Äiti on ainoo, joka ei ymmärrä niiden päälle. Tai niin se ainakin väittää. Sanoi syövänsä joka laskiainen vain yhden kermavaahdolla ja hillolla täytetyn pullan. On syytä tarkkailla, pitääkö se paikkansa, niihin meinaan tulee himo.

Lupasin huomenna mennä Hannan seuraks tallille, vaikken edelleenkään saa tehdä mitään raskaita hommia. Samoin voisin ahkeroida huomenna koulutehtäviä pois alta.

Odotan myös innolla soittoa mun tietokoneesta, että josko ne siellä huollossa olis saanu vauriot selville. Mun tuurilla ne pitää sitä aparaattia siellä kuukauden, niinku syksylläkin, ku siitä oli akku hajalla. Vähän myöskin hirvittää mitä korjauksen hinnaks tulee, kun ei oo takuukaan enää voimassa.

Ajattelin mennä maanantaina kaupungille koulun jälkeen. Äiti lupas maksaa mulle uudet farkut, jos tarviin sellaset. En tiedä tarviinko välttämättä, mutta haluan kyllä ihan välttämättä toiset kapealahkeiset farkut. Ja mielellään muuta väriä, ku sinistä. Samoin haluan samanlaisen paidan, ku sisko oli ostanu, eri värisen vaan. Ja uus vyökin olis kiva. Niinpä. Ei taida äiti ihan kaikkea maksaa, mut aina saa kaikkea haluta. Ja varmaan jotain muuta housujen lisäks ostankin. H&M:lle oli myös tullu uusia koruja, kävin niitä eilen iltapäivällä nopeesti ihastelemassa, mut en tehny vielä mitään tärkeitä päätöksiä niiden ostamisesta. Kunhan on jotain kivaa killutinta sitten, kun on kaverin tuparit parin viikon päästä. Haluaisin ainakin uudet rannekorut ja korvikset, väreihin sopivia tietysti. Ja sormuksetki vois olla kivoja. Musta on tullu kummallinen harakka, ku kaikki kiiltävä on niin hienoa ja haluisin kerätä kaiken sellasen itelleni. Ai niin, uudet kengätki ois p0p, mut ei pakolliset. Niin ku sanoin, aina saa haluta! Positiivista ainakin kenkien suhteen on se, että oon yleensä ihan tajuttoman nirso enkä löydä usein mitään sopivia.

Hymm. Nyt ei uneta. Voisin pestä hampaat ja tavata taas muutaman rivin tota Silmarillionia. En oo tähän mennessä tajunnu siitä vielä hölkäsen pöläystä ja jos en kohta ala tajuamaan, niin en kyllä oo lukemassa sitä loppuun. Käyn sit lainaamassa uudet kirjat kirjastosta.

Mun kannettava hajos. Tai ainakin kovalevy, todennäkösesti. Ei ois voinu parempaan aikaan sekään sattua. Aaargh, mun pitää varmaan muuttaa porukoille siks aikaa, kunnes kone on taas toiminnassa, vien sen heti koulun jälkeen (mulla PITI olla VAPAAPÄIVÄ, mutta projektin viivästymisen takia istun nyt väsyneenä täällä tyhmässä tietokoneluokassa) huoltoon. Äh.

Huomenna ois tiedossa Ypäjän reissu. Mennään katsomaan hevoisia Hevosopiston avoimien ovien päiville. Mukavaa vaihtelua! Sitä paitsi kivempaa se, ku nyrehtii kotona sitä, että kone on rikki eikä voi irkkailla ja chattailla koko päivää 8) Niin no, jos oon porukoilla, niin onhan mulla sit kone. Vaik ei se vedä vertoja tolle omalle :>

Etten nyt vaikuta ihan laiskalta ja inhottavalta, alan korjailemaan noita projektijuttuja kiltisti.

Kazellaan!

Ärsyynnyin siihen kantositeeseen ja otin sen pois. Nyt ei kyllä käsi enää satu niin paljoa. Tai siis lihakset tuntuu toimivan taas, kun annoin hiukan enemmän liikkumistilaa tälle kädelle. En edelleenkään uskalla mitään raskasta tehdä, kun sen verran lihakset kipuilee, mut kyllä tää tästä! Johan tulin melkein viikon pitäneeksiki tota jo. Ehkä ois syytä vielä laittaa se huomenna kouluun, mut sit se on ollu tasan viikon, niin varmaan selviän sit sen jälkeen ilmankin. Ja lauantaina lähdetään kai Ypäjälle, kun hevosopistolla on avoimien ovien päivä. En kyllä autoa uskalla vielä tällä ajaa, mut kai sitä rauhassa voi katselemaan mennä.

Vapaapäivät on kivoja. Nousin äsken vasta oikeestaan sängystä, vaikka heräsin jo yhdentoista jälkeen. Kävin kyllä katsoo sähköpostin ja ruokin kissat, mutta menin takas sänkyyn sitten lukemaan Hobittia. Sain sen luettua loppuun! Pitää varmaankin tänään alottaa vielä illalla toi Silmarillion, että ehtisin vaikka lukea sen ennen, ku pitää noi kirjat palauttaa kirjastoon. 15.2. taisi olla eräpäivä. Dracula varmaan jää lukematta, mut ehdin sen lainata sit myöhemminkin. 15. päivästä ei oo ees montaa päivää hiihtolomaan. Kolme! Jee! Uskon, että saan aikani kulumaan jotenkin siihen asti :)

Humm. Katselin koulutehtäviä äsken. Pitäis englanniks kirjottaa kaks tapaamisiin liittyvää kirjettä. Perjantaina on palautuspäivä, mutta voisin kuitenkin ainakin alottaa jo tänään ja mennä huomenna tunnille tekemään ne loppuun. Ja jos olisin oikein reipas, voisin seuraavankin deadlinen tehtävät tehdä jo ajoissa, ettei niistä tarvis sitten enää myöhemmin huolehtia. Olis myös yksi ruotsin kappale suomennettava loppuun. Onneks se vaikutti aika helpolta ja multa puuttuu siitä vaan yks kappale. Enköhän mä ne haldaa tänään.

Projektin tietojärjestelmän määrityksen osuuden palautuspäivä on kans perjantaina. Aika tiukalle meinaa mennä, mut käsittääkseni vaatii enää pientä hiomista ja sitten se on valmis. En kyllä oikeen mitään kyenny ryhmäni hyväks tekemään sit, ku olis ollu tarvis. Sattu just kriittisimmässä kohdassa tää käsijuttu. Mut yritin parhaani ja koitan sit tietokantojen suunnittelun vaiheessa tehdä vähän enemmän töitä.

Nyt mulla on kova nälkä, ollu jo muutaman tunnin. En vaan ehtiny syödä, ku oli into lukea sitä kirjaa. Söin viimeks eilen joskus kuuden aikaan, kun tulin koulusta ja sillonki pelkkää leipää. Myöhemmin illalla tuli kyllä uudelleen nälkä, mut en koskaan kuitenkaan syöny. En tiedä edes miks, kai mulla oli jotain parempaa tekemistä.

Nyt voisin kyllä laittaa jotain ruokaa ja sit suunnitella, miten vietän loppupäivän. Voisin harkita soittavani Macille (^________^) illemmalla. Olis mukavaa kuulla sen ääni taas pitkästä aikaa <3