IRC-Galleria

Säälin eilen ja tänään aamulla töihin pyöräillessäni mun uuden uutukaista reppuani. Täytyis varmaan ostaa siihen joku sadesuoja. Repun sisällön saa suojattua kosteudelta sillä, että laittaa kamat muovikassiin, mutta kun toi mun lokasuojaton pyörä viskoo märällä kelillä vettä ja kuraa vaikka kuinka pitkälle ja siinä sit kurastuu sekä reppu että vaatteet... which is nice.

Tänään aamulla oli niin märkää, että olin kastunu jo ihan täysin ennen jokirantaan asti pääsyä. Toki mulla oli kuorivaatteet päällä, mutta esim. kypärästä satoi hienosti läpi ja mun Buffikin kastu lähes kokonaan. Toimistolle tullessa jätin jälkeeni vaan sellasen märän vanan :D

Töiden jälkeen pitäis sotkee aika vauhdilla kotiin pissattaan koira ja lähtee sit urheilukeskukseen kattoon Pesäkarhujen ottelua työporukalla. Siel ois ruokaakin tarjolla. Vähän kurja sää tietty sellaselle aktiviteetille, mutta kai siellä veden- ja tuulenpitävissä vaatteissa pärjää!

Voisin silti alottaa sen jo heti! Oli niin onnistunut tää miniloma tässä välissä :) Toisaalta tän voimin jaksaa vielä pyristellä kuukauden ennen lomaa...

Nyt on siis kesäinen Ruka nähty. Sää oli mitä mainioin. Perjantaina hiukan satoi, semmosissa muutaman minuutin pätkissä, muuten paistoi aurinko. Se oli ihan hyvä rinnepäivä, sääli vaan, että se kesärinne oli molemmin puolin varattu ratalaskuradoille eikä sinne telluturisti oikein tahtonut mahtua sekaan. Tästä annettiin kyllä palautetta, koska on vähän tympeää mainostaa kesärinnettä, jos se on lähes kokonaan varattu harjoittelukäyttöön. Kuusamon keskusta tuli katsastettua sit perjantai-iltana. Eipä siellä mitään kovin erityistä ollut :) Kesportista silti löysin kauan havittelemani Peak Performancen shortsit!

Lauantaina pakattiin kimpsut ja kampsut reppuihin ja lähdettiin patikoimaan Pieni Karhunkierros. Reitti oli n. 12km ja meillä meni siihen aikaa viisi ja puoli tuntia. Matkalla pidettiin kaks pientä evästaukoa ja yks pidempi, jolloin grillattiin makkarat. Ei mikään ihan huonokuntosen ihmisen reitti, mutta rauhallisella vauhdilla varmaan olis pärjänny ihan hyvin (netistä löysin arvion, et reitin kävely kestää 5-9h, mikä on aika suuri haarukka). Matkalla oli paljon nousuja ja laskuja, mutta myös pitkospuita ja rappusia, mitkä teki kävelystä vähän kevyempää. Reitille oli kerätty kaikki sen varsinaisen Karhunkierroksen (joka on muutaman päivän vaellusreitti) ehkä hienoimmat paikat ja maisemat. Melkein koko matka kuljettiin kamerat kourassa ja pysäiltiin ottamaan kuvia :) Oli ihan voittajaolo kyllä reissun jälkeen. Menisin toistekin!

Koska se kesärinne ei perjantain kokeilun jälkeen enää huvittanut toista kertaa, niin sunnuntaina päätettiin lähtee kävelemään sellanen Rukan kiertävä pieni reitti. Se oli merkitty vaikeaksi reitiksi, mutta oli vaan reilu 3km, joten aateltiin, et kyl se nyt siitä menee. Ja menikin! Pari tuntii siinä meni. Ensin kiivettiin eturinnettä pitkin ylös, sitten tultiin Saaruan viertä alas, sit noustiin Vuosselia pitkin ylös ja tultiin taas eturinnettä alas. Saarualta alas tullessa oli aika paljon portaita helpottamassa kulkua, P laski pikaseen, että yhessä kohdassa oli n. 400 porrasta. Vuosselia ylös mentiin sitten hiekkapolkua, jotka vähän risteili pitkin sitä rinnettä, ettei nousu ollut ihan niin jyrkkää. Eturinteiden puolella tuuli niin paljon, että melkein ois voinu vaan nojata tuulta vasten :) Aurinkoinen sää oli kuitenkin, niin ei tuuli haitannu.

Sunnuntai-iltana käytiin vielä nopeesti polskimassa Kuusamon Tropiikissa ja sit käytiin Kuusamon keskustassa ravintolassa syömässä. Syötiin poronlihahampurilaiset (rukiisella sämpylällä), korvasienimuhennosta, friteerattuja puikulaperunoita ja salaattia. Ei tollasella annoksella kyllä voi pieleen mennä :D Jälkkäriks oli mustikkasorbettia, vadelmavaahtoa ja lakkapaahtovanukasta. Ne tarjoiltiin shottilaseista. Onneks otettiin vaan yks jälkkäriannos puoliks, muuten ois voinu vaikka maha haljeta.

Ihan kiva, että tuli katsastettua nyt sit se joulukuun alun majotus. Se asunto siis sijaitsee keskellä Rukan kylää. Tulee talvella olemaan niin helppoa, kun voi vaan mennä hissillä suksivarastoon, ottaa sukset kantoon ja marssia sadan metrin päähän ekalle hissille :) Meitä kuitenkin lähtee reissuun kuus, joten ihan kiva, että jokaisella on mahdollisuus mennä miten tykkää eikä olla mitenkään sidottuja kulkemaan autolla tai yleensäkään "ryhmissä". Se asunto oli kans ihan mahtava, kunnon varusteltu keittiö, kolme hyvän kokosta makuuhuonetta, kaks vessaa, suihku+sauna, iso ruokapöytä ja kunnon oleskelutila. Innolla ootellaan sitten jo kauden alotusreissua.

Ainoa mikä tässä kesäreissussa harmitti oli se, että Rukalla oli kaikki kaupat (paitsi RukaStore) kiinni. Odotin niin pääseväni ostoksille Aste Brandstoreen, mutta sekin oli lomalla... ja aukee vasta perjantaina. Ärh! Toisaalta oli silti aika mukavaa, kun siellä oli niin hiljasta. Ei siellä törmänny ihmisiin kovinkaan montaa kertaa. Oikee hermoloma :D

Eilinen sit ajeltiin kotiin. Ja nyt ollaan töissä. Kiinnostaa muuten AIKA PALJON.

Siinä hän on. Pienenä.

Kiire työviikko (tai jos tarkkoja ollaan, niin kiireiseT työviikoT) tiedossa. Tällä viikolla kuitenkin vain kaksi ja puoli päivää aikaa ja viiden päivän edestä hommaa :D

Tänään ja huomenna on normaalit työpäivät, mutta keskiviikkona on firman kesäkemut, joten se päivä on ainakin puoliks jo sekasin. On kaikkee ylimäärästä ohjelmaa tj:n katsauksesta lähtien. Sit alkuiltapäivästä lähdetään bussilla Luvialle ja siellä on pieni risteily Empaatilla tiedossa. Ja ruokailua, saunomista ja muuta mukavaa Merihelmessä. Sekin ilta menee sitten jonkun verran myöhään, kun bussi tulee noutamaan joskus kympin aikoihin.

Meidän pitäis siis Rukaa varten pakata jo tänään! Koska huomenna mulla on yks rästitunti illalla, ja koirakin pitää viedä sillon jo hoitoon. Keskiviikkoiltaan ei kauheesti ylimääräsiä tunteja jää ja torstaiaamuna ajateltiin olla kahdeksalta jo tien päällä, et oltais alkuillasta Kuusamossa perillä. Monokassi on jo pakattuna, vaan urheiluvaatteet ja kuoripuku pitäis pakata. Ja mitä nyt sit muuta vaatetta tarvii. Niin, ja sukset tietysti. Dilemmaks muodostui myös kaupassa käynti, koska meidän pitää sinne kämppään ostaa jotain ruokaa, mutta torstaina on kaikki kaupat kiinni ja on vähän hankala sovittaa kauppareissuu mihinkään väliin täs etukäteen. No, onneks on ABC, sieltä saa ens hätään ainaki jotakin :)

Mä kyllä oikein odotan tota reissua, vähän erilaista lomailua. Me ollaan suunniteltu viettävämme yks päivä rinteessä, jos se nyt tuntuu siltä, et sitä viitsii laskea. Ja sitten yhtenä päivänä patikoidaan Pieni Karhunkierros (http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=3859). Jäljelle jää vielä yks päivä ja sen ohjelma on toistaiseksi avoin. Yks mahdollisuus olis ainakin Kuusamon Tropiikki.

---

Eilen illalla mulla oli niin lystejä hetkiä, kun löysin muutaman vanhan cd:n joihin oon tallentanu kuvamateriaalia vuosilta 2003-2004. Löyty Kissin miittikuvia, kaikenlaisia kaverikuvia, potkiais- ja penkkarikuvia, lakkiaiskuvia, lomakuvia, kissakuvia (niissä Elvis oli vielä VAUVA!), heppakuvia... Kävin niitä läpi varmaan pari tuntia ja hihittelin itekseni. Oikeesti miten paljon ihminen voi unohtaa asioita! Löyty ihan mielettömän hauskoja kuvia ja juttuja :)

Sit tuli vähän sellanen haikeekin olo, kun sillon selkeesti oli elämä niin huoletonta ja erilaista. Ei sillä, etten tämänhetkisestä elämästäni tykkäis, mutta onhan tää nyt niin muuttunut. Tietty työt ja lemmikit jo rajottaa tollasta extempore-touhuilua aika paljon, mutta tää muutama vuosi ikää lisää on selkeesti tuonut myös sellasta rauhan kaipuuta, että enää ei kauheesti tulis puolen tunnin varotusajalla lähdettyä "vaan jonnekin" haahuilemaan :D

Miittikuvista löyty paljon sellasiakin ihmisiä, joiden olemassaolon olin melkein tyystin unohtanu. Niin ne vaan polut sit kuljettaa eri suuntiin. Mutta kyllä hetkeks tuli lievä kaipuu niihin joihinki hetkiin! Kyl meillä oli monesti melko hauskaa :) Ja nyt, kun pläräsin niitä kuvia niin muistan TEIDÄT KAIKKI!

Lukasin tossa Satakunnan Kansan tekstaripalstan ja siellä joku kirjoitti, miten oli saanut joltain lapsilta huutelua osakseen, kun oli pyöräillyt pyöräilykypärä päässä.

Täytyy kyllä sanoa, että mua on alkanu ihmettää tää pyöräilykypäräjuttu. Oli tietty itekin vähän vaikee tottua siihen päähineeseen, kun ei ole oikeastaan koskaan sellasta käyttänyt. Ratsastuskypärä ja laskettelukypärä menee päähän paljon automaattisemmin. Mut onko se sit joku naurun asia, jos käyttää pyöräilykypärää? Veikkaan, että mua ei ainakaan siinä hetkessä naurata yhtään, jos ilman kypärää kaadun ja lyön pääni katukivetykseen.

Hommasin kypäräni pari vuotta sitten ja oon yrittänyt sen ahkerasti pitää päässä pyöräillessä. Tunnustan silti polkevani joskus ilmankin kypärää, esimerkiks niinkin typerän asian kuin hiusten takia. Jos oon menossa siisteissä vaatteissa ja laittautuneena mummon synttäreille, en halua sotkea hiuksia kypärällä. Toisaalta kypärä taas aiheuttaa mussa sellasen "nyt muuten ajetaan pyörällä" -reaktion, jolloin ajan aika lujaa ja intensiivisesti. Jos sellasta vauhtia sotkottaisin mummolaan, olis niin hiki perille päästessä, ettei kehtais siellä näytteytyä ollenkaan. Tyhmää, ehkä, mutta näin se vaan menee.

Se mikä mua eniten ihmetyttää on lapset ja niiden vanhemmat pyöräillen liikenteessä. Lapsi polkee yleensä kypärä päässä (ja parhaassa tapauksessa se on väärin asennettuna, jolloin se roikkuu jossain takaraivolla eikä auta mitään), vanhemmat taas ei. Miksi? Miksei sille lapselle näytetä esimerkkiä? En ihmettele, jos hangoittelee kypäränkäyttöä vastaan. Muistan mainiosti mukulana sen, miten ärsytti, kun oli pakko laittaa kypärä päähän, vaikka äiti ja isä oli aina ilman kypärää. Ja tilaisuuden tullen se kypärä aina otettiin pois ja kuljetettiin pyöränsarvessa.

Onneks näin aikuisena on vähän viisaampi ja voi pistää sen kypärän päähän häpeilemättä sitä. Mahtaisko nuorisokin suostuvaisemmin suhtautua kypäriin, jos niitä näkis liikenteessä enemmän? Ja jos omat vanhemmatkin niitä esimerkinomaisesti käyttäis? Jos kaikilla kavereillakin olis kypärä, ei varmaan tulis edes mieleen olla ilman.

Heh, tänään neljällä mun tuntemalla ihmisellä on synttärit. Kaks niistä on työkavereita :D Viime vuonna oli hassu tilanne, kun eka toinen toi kakkua ja sit toinen jäätelöä ja kaikki oli hetken aikaa hiukan ihmeissään, kunnes sit selkis, että kaks synttärisankaria samalle päivälle. Suosittu päivä siis!

Kesällä onkin synttäreiden suhteen hiljasempaa, ainakin työpaikalla. Syksyllä tulee taas hiukan ruuhkaa. Voi että, syksyllä täytän 27. Jotenkaan en uskonut, että sellanenkin päivä joskus tulee :D Tai siis jollain tapaa sitä vaan niin jumittui "parikymppiseksi", että tuntuu vaikeelta käsittää, että "kolmekymppinen" on jo lähempänä! No, väistämättähän sekin tapahtuu, mutta näköjään vaatii vähän sopeutumista! Kyllä mulla on jo nyt ollu jotain kriisiä havaittavissa, mutta näin kesää kohti mennessä on taas helpottanut. Syksyllä uus aallonpohja sitten taas :D

Ehkä se mikä-lie-migreeni-olikaan enteili vaan tätä kamalaa flunssaa. Tiistaina tuli jo kurkku kipeeks, keskiviikkona olo huononi entisestään ja nenä alko vuotaa. Torstain ja perjantain makasinkin sitten ihan kuittina kotona, jatkuvasti niistäen. Lämpööki oli vähän. Lauantaina sama niistoprojekti jatkui edelleen ja mun nenä oli oikeesti niiiiiiiin kipee, vaikka rasvasin sitä Bepanthenilla ihan koko ajan. Käytin Otrivinin ohjetta uhmaten sitä nenäsumutetta reilusti yli 2-3 kertaa päivässä, kun muuten ei vaan happi kulkenu. Limakalvot siitä vaan kuivuu, mut ihan sama, jos se kerta auttaa hengittämään.

Eilen alko riittää enää parin tunnin välein niistäminen. Olo oli muutenki selvästi virkeempi. Käytiin jopa keskustassa syömässä jätskit ja kävelemässä pieni lenkki käviksellä koiran kans. Sen jälkeen väsytti kuitenkin sen verran, että piti ihan vaan levätä puol tuntii. Mut eiköhän tää tästä ala helpottaa jo. Hiukan yskittää, mut ei pahasti, joten peukut pystyyn, et parin päivän päästä olo on jo ihan terve.

Paistelin eilen lettuja pitkästä aikaa. Olipahan aika miellyttävää paistaa uudella Swiss Diamondilla :) Tuli kauniita lättyjä, eikä ne tarttunu kiinni pannuun. Vanhasta pannusta oli joskus pinnote niin huonona, et lettujen paistaminen oli oikeestaan mahdotonta. Sen kerran jälkeen en sit oo lettuja paistanutkaan, meni niin hermot :D Mutta tämän jälkeen ehkä vois taas tehdä sitä säännöllisesti, kun se kerran sujui niin hyvin. En mä paljoo tän lenssun takii maistanu, mutta kyllä letut hyviä oli kermavaahdolla ja tuoreilla mansikoilla.

Tuli katsottua taas yks leffa, jonka voi listata suosikkien joukkoon. Volver - Paluu. Aihepiiriltään melko synkkä, mutta ihanan värikäs elokuva ja hahmot oli hyviä. Ja mikä parasta, leffa oli espanjaksi! Penelope Cruz <3

Ai niin. Sain P:ltä yllätyshääpäivälahjan :´) Pinkin iPod Shufflen tekstillä "Rakkaimmalleni =)"

Eilen aamupäivällä töissä tuli vasempaan silmään yhtäkkiä sellanen mielenkiintonen sahalaitakuvio. Se suureni ja pieneni ja haittas aika huomattavasti töiden tekoa. Lopulta se väreily teki vielä huonon olonki, kaikki oli vähän sumeeta ja heiluvaa. Se meni vajaassa tunnissa ohi, mut päänsärky ja heikotus jäi. Puolilta päivin päätin lähtee kotiin huilaamaan, kun ei näytön tuijottamisesta tullu yhtään mitään. Söin vähän, otin Buranaa ja menin pitkäkseni sohvalle. Aattelin, et äkkii se ohi menee, mut olin vähän pökerryksis vielä illallaki. Ensinnäki nukuin koko iltapäivän ja sit oli vielä jotenkin hutera olo illalla. Sen kyl arvelen johtuneen siitä, etten ollu oikein syöny kunnolla.

Oli jo eilen aamulla sellanen olo, et piti ottaa heti heräämisen jälkeen 600mg Buranaa. En tiä millanen päänsärky olis ollu päivällä ilman sitä. Äidillä ja siskolla on migreeniä, ja ainakin äidillä se kohtaus vaikuttaa näkökykyyn ja tulee just tollasta sahalaitaa. Kai mullakin sit jotain sellasta oli, suht lievänä vaan. Ei oo ennen ollu mitään migreeniin viittaavaa, mutta eiliset oireet hiukan vaikutti kyl siltä. Onneks toi huilaaminen helpotti. Toivottavasti ei tuu ihan heti uudestaan!

Meil soi eilen ovikello viiden aikaan. Menin avaamaan ja siel oli joku työmies. Kysyi multa, että "Kai te tiedätte, että tästä katkastaan vesi tunnin päästä?". No ei tiedetty. Olisko pitänyt tietää? Hyvä, että kävi sanomassa, sain otettua jääkaappiin juomavettä ja ämpäreihin vettä vessan vetämistä varten. Hmm. Sen verran pihalla olin, etten tajunnu kysyä, koska se katko mahtaa loppua. Ei ollu mitään lappua tai muuta ilmotusta tullu asiasta. Oltiinkin ihmetelty mitä siinä naapurin kohdalla oikein kaivetaan... Ne kaivo yötä myöten, kauhee kolina ja pauke kävi vielä puolen yön jälkeenki. Ja aamulla taas hommat jatku. Mut aamulla sentään tuli taas vettä kraanasta :)

Päivä alkoi vähän väsyneenä, kun eilisen matsin takia vähän valvottiin. P ehkä hiukan pakosta, mutta who cares :D

Aamu on harmaa ja sateinen, mutta fiilis kyllä kaikin puolin silti hyvä. Eilen oli hieno päivä ja toi Suomen MM-kulta ikään kuin kruunas sen. Ja tänään sit toinen hääpäivä. Aika tuntuu juoksevan vauhdilla. Kaks vuotta sitten tähän aikaan istuin kampaajalla rullat päässä eikä jännittänyt yhtään :) Oli kaunis keväinen päivä, lämmintä ja aurinkoista, ja mä matkalla kirkkoon kirjottelin Facebookiin, että oon menossa tunnin päästä naimisiin.

Ei meillä tänään kyllä mitään sen kummempia "juhlallisuuksia" varmaan oo. Ajateltiin sitten Rukalla vähän juhlistaa tätä kaksivuotista sotaa jotenkin :) Tai jos jotain pientä tänään tehään, niin se on varmaan tyyliin yhteiset päikkärit :D