IRC-Galleria

No siinä se sitten taas meni, viikonloppu. P lähti torstai-iltana reissuun ja tulee vasta lauantai-iltana takas. Täs on pitkä viikko vielä edessä sitä odotellessa.

Koska perjantaina oli nuutipukit liikkeellä, päätin, etten jää kotiin kuuntelemaan ovikellon pimputusta, kun eläimetkin siitä hermostuu. Menin äidin ja isän luo evakkoon koiran kanssa ja olinkin siellä sit yötä koko viikonlopun. Lauantaina kävin kyllä kissoja hoivaamassa päivällä ja eilen tulin sit suht ajoissa iltapäivällä jo kotiin. Mut oli niin kiva olla vaan sillai oman perheen kesken, kotoisasti, eikä niin, että on sillai "virallisemmin" kylässä.

Koira oli onnesta soikeena, kun sai nukkuu mun vieressä vuodesohvalla :D Kissat sen sijaan vaikutti tyytyväisiltä, kun ne oli saaneet olla rauhassa kahestaan kotolaisina. Illalla sit kissalapsi oli kyllä niin levoton. Mut taas sille ei kelvannu mikään. Ei ruoka, ei ulkoilu, ei syli, ei leikkiminen, ei mikään. Se nyhti ja nyppi kaikkia mahdollisia tavaroita, kiipeili kielletyissä paikoissa, raapi ovia, peilejä ja seiniä. Onneks lopulta se sit rauhottu mun syliin kuitenki ja veti siinä hirsiä sit siihen asti, et vein sen puolilta öin omaan huoneeseensa nukkumaan :)

Mulla sen sijaan ei meinannu tulla uni silmään millään. Miten voiki yksin nukkuminen olla niin hiton vaikeeta? Koiran peti on ny pitkään yöt ollu olkkarin puolella, mut siirsin sen nyt taas makkariin, et olis edes jotain seuraa.

Hohhoijaa. Työt ei edelleenkään oikein huvita ja kaikki muukin vähän ahdistaa. Pitäs ehkä tällä viikolla mennä kaverin heppaaki ratsastaan, mut en tiedä miten saan itestäni irti :( Ei sais aina luvata, mut lupaan kuitenki. Ei silti, en mä siellä oo viikkokausiin käynytkään, oli niin hässäkkää koko joulukuu. Mut pitää nyt kattoo sitte, et miten sinne menis. Olis yks ratsastustuntiki rästissä, en tiedä missä välissä mä senkin ratsastan pois.

Oli niin hieno aamu taas tänään. P ei jaksanu millään nousta sängystä ja mä taas koitin sit nousta vähän ajoissa, et oltais myös ajoissa töissä (et ehdittäis vähän vielä olla yhessä töiden jälkeen ennen ku P lähtee sinne reissuunsa, koska sen pitää myös pakata tänään). Yritin kiireen vilkkaa pistää eläimille ruuat ja vedet, tehä meille eväät ja kahvit, pukee, laittaa hiukset ja suorittaa muut aamutoimet. Ja silti me oltiin myöhässä. Kiireisen aamun kruunaa yleensä aina se, että P sanoo "mun tarvii mennä vessaan, menee max 5min, autan sua sitte" ja sit se istuu siellä vartin. MIEHET! No, onneks se yleensä on ihan vikkelä, vaik ei ajoissa nousiskaan ylös, ja hoitaa yleensä osan eläimistäki. Mut joo, joskus vaan ottaa pattiin...

Mun niin tekis mieli rinteeseen. Mut lähe ny sit yksinäs johonki. Tietty Ruosniemi olis vissiin jo v-loppuna auki, et siihen ny ehkä jaksaiski itekseen mennä, mut maksaako sit vaivaa pakata autoo sen pikkunyppylän takii :D Suunniteltiin vähän, et jos sit P:n reissun jälkeen ehtis vaikka Ellivuoreen, ku se on suht lyhkäsen matkan päässä. Ja on siel ny vähän laskettavaaki :)

Mä niin odotan talvilomaa. En jaksas töissä vaihteeks yhtään. Tää avokonttori on niin pyllystä ku vaan olla ja voi. Työteho pudonnu puoleen entisestä, kun ei täs metelis pysty ajatteleen kunnolla ja sit ei vaan saa keskityttyy omiin hommiinsa. Todella raskasta ihan oikeesti, varsinkin, ku lähellä istuu kaks varsin äänekästä tyyppiä, sit yks joka puhuu itsekseen ja aivastelee koko ajan, ja yks jonka puhelin soi vähän väliä. Sit tossa selän takana on tulostin, jonka luona ravaa porukkaa pitkin päivää. Ja tietty täs muiden työpisteillä käy aina muita toimittamassa jotain asioita. Meidän vanha paperisilppuri enää puuttuu tästä sopasta, se kruunais koko pskan. Nii, ja sit tietty tääl käy siivoojat kerran viikos, tietysti keskellä päivää (mitä en kyl käsitä, muitakin vaihtoehtoja olis). Niit on yleensä kaks kerralla ja ne pälättää keskenään ja tulee aina väärään aikaan häärimään tähän. Ja kaikista kivintä on se, kun ne imuroi kerran kuus. Sitä imurin huutoo ei oikeesti kestä. Ja sitä jatkuu kaks tuntii. Tietenkin siivoojat vielä keskustelee keskenään sen hurinan yli...

Tulipa avautuminen. Mut mul on ny vähän huono päivä.

Mulle iski sunnuntai-iltana iski joku ihan outo mahapöpö. Eka aattelin, että olin vaan syöny jotain sopimatonta, mutta olo kävi sit tosi huonoks. Yöllä helppas vähän ja sit aamulla heräsinkin suht hyvävointisena. Mut kun olin ollu hetken jalkeilla, se huono olo alko taas. Maha oikein pulputti ja tuli semmone tuskahiki. En sit uskaltanu lähtee töihin. Selkä kiittää eilisestä makaamisesta. Onneks tänään pääsin liikkeelle ja oloki on ihan normaali. En tiiä mikä oli...

Me pistettiin joulukuusi pois vasta eilen. Mua surettaa aina, kun kuusi viedään pois. Nyt suretti vielä enempi, ku se piti pistää palasiks olohuoneessa, ettei se varista niitä neulasia ihan ympäri kämppää. Kissalapsi oli kiinnostunu kyllä siitä neulasten ropinasta, et se tais olla ainoo, jonka mielestä kyseinen toimitus oli jotenkin hauskaa :)

Nyt on jo tiistai. P lähtee torstai-iltana Helsinki-Vantaalle yöks, ku lentokone lähtee niin aikasin perjantaiaamuna kohti Floridaa. Se tietää sitte sitä, että mä oon taas viikon yksin kotona enkä mä yhtään haluu. Oon mä aikasemmatki kerrat hengissä selvinny, mut ei se koskaan kivaa oo. Pitää vaan nyt jo alkaa henkisesti valmistautuu.

Ollu aika hiljasta töiden suhteen tällä viikolla. Oon koittanu kaivella kaikenlaista puuhaa tehtävälistoista, mut ne alkaa uhkaavasti loppuu kesken. Yksii raportteja mun pitäis korjailla, kun niihin tulostuu jotain ihan hömppää, mut en tähän mennes oo löytäny sitä vikaa mikä sen aiheuttaa. Koko viikko ollu semmosta pään seinään hakkaamista, ku on vaan ongelmia ongelmien perään. Mut tämmöst tää joskus on.

Tänään oonki menossa piiiiitkästä aikaa ratsastamaan. Ennen joulua oli niin hirvee hässäkkä töissä ja muutenkin, et en ehtiny tallille kovinkaan hyvin. Ja joulunalusviikolla alko kaks viikkoo kestävä joulutauko tallilla. Mutta tänään pääsen vihdoin kokeilemaan, että pysynkö hevosen kyydissä enää ollenkaan :)

Huomenna on kaikeks onneks vapaapäivä. Siitä laskuretkestä en nyt sitten tiedä, mutta katotaan ny. Olis tietysti kiva lähtee suksimaan, kun Rukan jälkeen ei oo päässy mihinkään, mutta toisaalta yhtä mielelläni olisin ihan vaan kotonakin. Ollu niin kauhee väsy viime viikkoina, niin pelkkä oleminenkin tuntuis kivalta ajatukselta. Kai tää pimeys vaan vieläki jotain vaikuttaa. Onneks pikkuhiljaa jo valostuu!

Kivat säät sen kuin jatkuu. Tänään kävelin töihin. Eilen pyöräilin ja se oli niin tuskaa (märkä lumi, auraamattomat tiet, leveet nastarenkaat), et tänään en vaan viittiny. Sitä paitsi iltapäivällä saan P:ltä kyydin kotiin, ku se tulee Helsingistä :) Muistan, ku joskus pari vuotta sit käveltiin talvella kotoo töihi. Matkaan meni varmaan 50-55min. Ny kävelin 39 minuutissa! Enkä ees kävelly mitenkään erityisen lujaa, vaan semmosta normaalii suht reipasta vauhtii. Matkaa on 3,7km.

Ainoo huono puoli tossa oli se, että aamulla en saa kotona syötyy mitään. Teen aina eväät töihin. Nyt aattelin, et pakko jotain pientä ees ottaa, ettei tuu heti nälkä matkalla. Pari lusikallista jogurttii ja mehuu sain alas, sit töihin päästessä aivan järkyttävä nälkä. Söin voileipää ja nyt mun on paha olo. Ei oo ikinä hyvä :D

Huomenna pääsen pitkästä aikaa ratsastamaan \o/ Ja perjantaina on vapaapäivä, ihan parasta! Äiti ja isi tulee meille kylään ja sit jos säät sallii niin käydään viikonloppuna jossain rinteessä. Ehkä. Mutta ois kyllä kiva päästä testaan uudet sauvat :)

Niin se vaan vuosi taas vaihtui. Koskakohan mulle iskee se perinteinen vuodenvaihtumisahdistus?

Oli kyllä mukavat joulupyhät ja lomaviikko yleensäkin. Jouluvalmistelut meni taas vähän viime tippaan, mutta hyvin selviydyttiin ja aatosta eteenpäin saikin ottaa ihan rennosti :) Aattona oltiin mun vanhemmilla ja tuffakin haettiin Himmelistä kylään. Kivasti se jaksoi muutaman tunnin istuskella ja olla mukana jutuis, se söikin tosi hyvällä halulla ison lautasellisen ruokaa.

Pukki oli tuonut taas paljon lahjoja, kivimmät oli kyl ehkä Reinot, joita sain tietenkin kahdet! P:ltä sain lilat ja äidiltä ja iskältä pinkit. Toin toiset töihin ja toiset pidän kotona. Ja P oli ostanut mulle myös Black Diamondin teleskooppisauvat, jotka on samaa väriä, ku mun monojen soljet :D Sit sain myös Karkkilakon Laku-korvikset, yöpaidan ja suklaata. Ja P:n kanssa yhteisesti saatiin mm. teatteriliput, erikoiskahveja ja Aku Ankan juhlapeli, joka tulikin korkattua tossa uuden vuoden aattona. Se oli huippuhauska, vähän kuin Trivial Pursuit, mutta Aku Ankka -aiheisin kysymyksin. Vastausvaihtoehtoja onneks oli a-c, muuten olis voinu osa kysymyksistä olla melko mahdottomia :)

Nyt mä oon töissä loman jälkeen, eikä mua huvita YHTÄÄN. Elviskin asettu aamulla sohvalle valmiiks sillä mielellä, et mä liityn kohta seuraan, mut raukka joutu pettymään. Ja kissalapsi kaipas kans erityishuomiota. Mut jos sitten iltasella ehtis puuhata jotain.

Kissalapsi oli eilen leikkisällä tuulella (Elvistä vaan nukutti):

Tänään oli hieno aamu lukuunottamatta sitä, että rakas aviomieheni tahattomasti pelästytti mut aamulla niin pahasti, että aloin itkeä. Häärin itekseni kodinhoitohuoneessa, laitoin kissoille ruokia ja ovi oli kiinni. En kuullu, että P oli heränny. Sain hommani valmiiks ja avasin oven niin se seisoo siinä oven takana, nosti käsiään ylös ja heilutteli päätään, vähän niinku valmiina halaamaan. Mä en vaan osannu odottaa, että se on siinä oven takana saati, että se alkaa jotenkin liikkua ja "pelleillä" ja pelästyin niin, että meinas jalat pettää alta. Sit tuli hysteerinen itku. En muista, et olisin koskaan mitään noin paljon pelästyny! No, siitä selvittiin.

Olin eilen vähän joululahjaostoksilla, tänään pitää vielä hiukan viimeistellä. Työpäivän jälkeen haetaan myös joulukuusi ja sit meen ystävien kans jouluillalliselle kuten on tapana ollut :) Huomenna pitäis päästä töistä kai vähän tavallista aiemmin lähtemään, mikä on ihan kiva, kun kaikkee puuhaa ois myös huomiselle.

Eilen sain tehtyy myös mun fudgemassan ja se onnistu ihan täydellisesti. Oli tosi helppo ja maistuu niiiiiiiin hyvälle. Huomenna vaan leikkaan sen sopiviks paloiks ja pistän purkkeihin niin sit on sukulaisille pienet joululahjat valmiit :)

Sain eilen leivottuu limput ja piparit. Tuli kaks isoo limppuu ja 88 piparii, jos laskin oikein. P autto tekemään vähän eri kokosia tähden mallisia muotteja, että saadaan rakennettuu niistä sellanen piparikuusi. Hylkäsin sen taloajatuksen sit, ku tuumasin, et en jaksa sählätä niiden palojen paistamisen ja liimaamisen kans. Toi kuusi on helppo koristella eikä tarvii liimata sokerilla, pikeeri riittää. Tänään toivon mukaan ehitään käydä kaupas, niin sais koristelutarvikkeetkin hankittua. Ja ois sieltä tietty vielä vähän muutakin ostettava, osa ruokatarpeista puuttuu vielä kokonaan.

Joteski toivois, että tällä viikolla ois jo pari vapaapäivää, mut eipä vaan oo. Ens viikko sit vasta lomaa. Mä oon vaan niin törkeen väsyny koko ajan ja tää töissä oleminen täs nyt lähinnä ärsyttää. Mulla olis kotona kaikkee paljon kivempaa puuhaa. Varmaan silti vaan jotenkin kärvisteltävä, jos kiire on yhä samanlainen ku viime viikolla, niin aika äkkiä päivät etenee.

Lavvantaina käytiin Ikeassa hakemassa niitä varastohyllyjä autotalliin. P sai niitä eilen jo kasattuu paikalleen, hyvähyvä! Kyl tää täst suttaantuu! Mä toivoin löytäväni kuuseen uusia joulukoristeita ja pari jotain joulukukkaa, mutta eihän siellä ENÄÄ mitään ollut. Kuulemma loka-marraskuussa ollu joka paikka täynnä joulukrääsää. Nyt oli pari olematonta hyllyä, nekin tavarat alessa ja rumia suurimmaks osaks. Pari kivaa lintukoristetta kyllä löysin :) Oikeastaan kaipasin kuuseen uusia nauhoja, mutta tuolla niitä ei ollut ensimmäistäkään. Onneks Prisma ei petä ikinä!

Elvis oli muuten lauantai-iltana aika ihana. Me valvottiin myöhään, ku katottiin Maikkarilta Bondia. Lopus molemmat nukahdettiinki. Koira ja kissalapsi nukku meidän kans sohvalla. Elvis tuli siihen takan kulmalle istumaan, se tuijotti mua tosi tarkkaan eikä ilmekään värähtäny. Pyysin sitä tulemaan sohvalle, mut se vaan tuijotti. Hetken päästä se lähti pois. Ja tuli taas takas, samaan paikkaan ja jatko tuijotusta. Sit se lähti kiertämään meidän sohvaa ja meni ruoputtamaan makuuhuoneen ovea. Kyselin, et miks hän sinne haluaa. Siinä se vaan istu. Nousin sit ylös ja tiedustelin josko Elvis tulis kodinhoitohuoneeseen nukkumaan. Siitäkös se innostu, juoksuaskelin halki keittiön se kiisi kodinhoitohuoneeseen. Ja pysähty siihen keskelle lattiaa ja katso mua merkitsevästi. No niin, ei hän ollu voinu mennä aikasemmin nukkumaan, koska pesuhuoneen ovi oli kiinni! Avasin sen oven ja sit se paineli sinne tyytyväisenä unille. Kissalapsi seuras perässä :)

Mun suosikkijoululaulu :)

Tämän voimalla jaksaa tämän päivän töissä. Sit saa ehkä vähän huilata viikonloppuna.

Siltä vähän tuntuu juu. Töitä tosiaan ois enemmän ku ehtii tehä. Jouluvalmistelut on ihan hiukka tahtonu jäädä kaiken muun puuhan varjoon. Eipä tässä nyt silti ihan kauheesti laittamista ookkaan, jos viikonloppuna leipois piparit ja tekis vaikka lanttuloodan valmiiks pakkaseen, ja sit ens viikolla pitää käydä kaupassa ja ostaa kuusi. Ja tietysti jos vähän viittis siivota. Sillai järkevästi, perinteisesti on jynssätty vähän enempi, mut nyt ei kyllä jaksa.

Muutama lahjakin ois vielä hankkimatta. Mutta eiköhän täst vielä ostoksille jouda kuiteski. Ens viikolla ehkäpä. Joulukortit sentään sain lähetyskuntoon eilen, omat nimet sieltä toivotusosastosta vielä puuttuu. Kuoretkin oon laittanu jo valmiiks, niin pitäis olla onneks aika nopsa hommeli. Muistan kyllä muutaman kerran, kun oon vielä vikana korttienlähettämispäivänä töiden jälkeen väsänny kortteja kun edeltävänä yönä en ollu jaksanu tehä valmiiks :D Aikuisena on oppinu alottaa urakat ajoissa ja tekemään asiat VÄHÄN HELPOMMIN!

Haaveilin, et oisin tehny jouluks jotain fudgee, mut pitää nyt kattoo, että ehdinkö. En välittäs ottaa mitään ressii siitä. Olo on muutenki ollu tosi väsy viime aikoina, eikä voinnissa muutenkaan kauheesti kehumista. Mutta eiköhän se sitten joulupyhinä helpota taas, mul on välipäivätki vapaata niin saan huilata kaikes rauhas. Meil on serkkutapaaminenkin silloin, jotain ylimäärästä kivaa odotettavissa siis :)